Väylävirasto on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta valtion väyläverkon investointiohjelmaksi vuosille 2024-2031. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on tutustunut luonnokseen ja esittää lausuntonaan seuraavaa.
Väylävirasto laatii vuosittain valtion väyläverkon 8-vuotisen investointiohjelman osana valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, Liikenne 12 –suunnitelman, toimeenpanoa. Vuosia 2024-2031 koskeva investointiohjelma on Väyläviraston tietoon perustuva ehdotus uusien rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista.
Väylävirasto on pyytänyt lausuntoja erityisesti seuraavista asioista, jotka se on jakanut kuuteen osioon. SKAL on jakanut lausuntonsa esitettyjen kysymysten ja teemojen alle.
1. Onko mielestänne investointiohjelmassa kokonaisuutena onnistuttu vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin ja muuttuneeseen toimintaympäristöön?
SKAL katsoo, että investointiohjelmaluonnoksessa on kokonaisuutena kuvattu sen laatimisperiaatteet ymmärrettävästi. SKAL pitää hyvänä, että pitkäjänteistä Liikenne12 -suunnitelmaa ollaan toteuttamassa konkreettisella investointiohjelmalla, joka päivitetään vuosittain.
Keskeinen huoli kohdistuu investointiohjelman riittävän rahoitustason varmistamiseen. Niukkuutta jaettaessa on tärkeää, että investointiohjelmaan otetaan mukaan sellaiset hankkeet ja toimenpiteet, jotka toteuttavat Liikenne12 -suunnitelman tavoitteita saavutettavuudesta, kestävyydestä ja tehokkuudesta sekä parantavat liikennejärjestelmän yhteiskuntataloudellista tehokkuutta.
Liikenneinfra on laitettava kuntoon ja määrärahat oikealle tasolle. Liikenne 12 -suunnitelman toteuttamisen edellyttämä rahoitus on turvattava, jotta tavoiteltu pitkäjänteisyys liikenteen kehittämisessä saavutetaan. Tämä tarkoittaa alimitoitetun rahoituksen nostamista tiestön ylläpidon ja kehittämisen vaatimalle tasolle. Tasokorotus tulee tehdä seuraavasti:
- 300 miljoonan euron tasokorotus perustienpidon rahoitustasoon siten, että asfaltointimäärät nostetaan pysyvästi 4 000 kilometrin tasolle.
- Lisäksi 300 miljoonaa euroa vuosittain tiestön korjausvelan poistamiseen ja suurin erä, 400 miljoonaa euroa, tiestön kehittämisinvestointeihin.
Rahoituksen riittämättömyys tulee hyvin esille investointiohjelman ulkopuolelle jääneiden maantiehankkeiden suuressa määrässä. Tässä joukossa on paljon hyviä hankkeita, joilla on korkeitakin H/K suhteita ja kuitenkin niiden toteuttaminen siirtyy kauas tulevaisuuteen.
2. Ovatko investointiohjelman perustelut vaikutusten kautta tasapuoliset ja selkeät?
Hankkeet on esitelty hyvin ja perustelut kirjattu kattavasti ja johdonmukaisesti. Kaikista investointiohjelman hankkeista on tehty PRIO-laskelmia ja PRIO-työkalun menetelmäkuvaus on esitetty Vaikutusten arviointi -liitteessä.
Investointiohjelman kaikista mukaan otetuistakaan hankkeista ei ole kuitenkaan tehty yhteiskuntataloudellista laskelmaa eikä ohjelmassa tai sen liitteissä ole ilmoitettu kaikkien hankkeiden hyöty/kustannussuhteita. SKAL esittää, että investointiohjelmassa otetaan paremmin huomioon eri hankkeiden H/K-suhteet
3. Miten muuttaisitte investointiohjelmaa Liikenne 12 mukaisen liikennemuotokohtaisen talouskehyksen puitteissa ja miten perustelette muutosten paremmat vaikutukset?
SKAL toteaa, että investointiohjelmaluonnos on laadittu Liikenne 12 -suunnitelman lähtökohtien mukaisesti. SKAL kuitenkin katsoo, että sitä kautta myös Liikenne 12 -suunnitelman puutteet näkyvät investointiohjelma-luonnoksessa. Liikenne 12 -suunnitelman eri liikennemuotojen välinen rahoituksen jakautuminen (erityisesti ratahankkeiden suosiminen) ohjaa liian jäykästi investointiohjelmaa. SKAL katsoo, että tämä talousraamin kiinteä jakaminen eri liikennemuotojen kesken on ongelmallista. Maantieverkon rahoitusosuus suhteessa rataverkkoon on liian pieni jo pelkästään suhteutettuna kuljetettuihin tavaramääriin. Aiempien hankkeiden perusteella tiehankkeiden H/K-suhteet ovat yleensä olleet parempia kuin ratahankkeiden ja pääosin myös tässä, siltä osin kun H/K suhdeluku on laskettu tai ilmoitettu.
Kun Liikenne 12 -suunnitelmassa ei ole huomioitu koko tieverkon kunnon vaikutusta hiilidioksidipäästöihin, eikä tehty kattavaa vaikutusarviointia tiestön parannustoimille, vaikuttaa se investointiohjelmaluonnokseen siten, että tiehankkeiden vaikuttavuutta hiilidioksidipäästöihin pidetään vähäisenä. SKAL esittää, että tiehankkeiden vaikutukset myös hiilidioksidipäästöjen vähenemiseen otetaan paremmin huomioon.
Kun huomioidaan kaikki liikenteen sujuvuuden paranemisen ja vierintävastuksen vähenemisen vaikutukset, on tiestön kunnon parantamisella SKALin näkemyksen mukaan suuri vaikutus erityisesti raskaan kaluston hiilidioksidipäästöihin. Vastaavasti niillä ei juurikaan lisätä raskaan kaluston liikennemääriä. Asiakas valitsee liikennemuodon ja kuljetukset toteutetaan joka tapauksessa, oli tiestön kunto millainen tahansa.
WSP Finland on laatinut helmikuussa 2022 julkaistun selvityksen kuorma-autokuljetusten energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä tie- ja liikenneteknisin keinoin. Tämä selvitys osoittaa mm. tasaisen nopeustason ja häiriöttömän liikenteen suuren merkityksen tavaraliikenteen CO2-päästöihin.
Lisäksi SKAL toteaa, että pääväyläasetuksen ja TEN-T ydinverkon saattaminen säädösten vaatimalle tasolle olisi paremmin huomioitava investointiohjelmassa.
4. Miten kehittäisitte investointiohjelman laatimisen prosessia, sen päivittämistä ja seurantaa?
Vaikka SKAL pitää yhteistyötä Väyläviraston ja ELY-keskusten kanssa hyvänä, SKAL kuitenkin katsoo, että erityisesti raskaan liikenteen osalta investointiohjelman laatimisen kohdalla olisi tarvetta kiinteämmälle yhteistyölle sekä alueilla että keskusjärjestötasolla.
SKAL toteaa, että edellisissä investointiohjelmissa mukana olleiden hankkeiden toteutumisen seuranta tulisi olla kattavampaa. Tarvittaisiin selkeitä vertailuja siitä, ovatko hankkeet edenneet ohjelman mukaisesti, ja elleivät ole, kerrottaisiin, miksi näin on käynyt.
Myös ohjelman ulkopuolelle jääneitä hankkeita on esitelty, ja kuten edellä on todettu, niitä on paljon. SKAL toivoo, että ainakin merkittävien ohjelman ulkopuolelle jääneiden hankkeiden osalta esitettäisiin myös perustelut, miksi hankkeet ovat jääneet ohjelman ulkopuolelle.
5. Minkä investointiohjelman ulkopuolisten kohteiden suunnittelua tulisi vaikuttavuuden perusteella edistää lähivuosina investointiohjelman tulevia päivityskierroksia varten?
SKAL ei ota esille yksittäisiä hankkeita, mutta toteaa, että investointiohjelmassa tulisi näkyä myös tarve raskaan liikenteen taukopaikoille ja uusien käyttövoimien jakeluinfralle. Näiden huomioiminen tieinvestointien ja -hankkeiden yhteydessä on välttämätöntä. Tämä tulee esille myös TEN-T-verkostoa koskevan säädösmuutoksen yhteydessä, samoin AFIR-direktiivissä.
6. Miten muuten haluatte kommentoida investointiohjelmaa?
Tämä kolmas valtion väyläverkon investointiohjelma on kehittynyt edellisiin verrattuna, mutta kuten muista kommenteista käy ilmi, kehitettävää on edelleen. Kaiken kaikkiaan luonnos on kuitenkin hyvä kokonaisuus ja tuo konkretiaa Liikenne12 -suunnitelman toteuttamiseen.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
Anssi Kujala Ari Herrala
toimitusjohtaja edunvalvontajohtaja