Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta (VNS 3/2020 vp)

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnassa on käsiteltävänä Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta Kohti hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa (VNS 3/2020 vp). Valiokunta on pyytänyt kirjallista asiantuntijalausuntoa Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:ltä, joka esittää lausuntonaan seuraavaa. Kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030 sisältää 17 tavoitetta. Tämä selonteko esittelee toimenpiteet, joilla hallitus edistää kunkin 17 kestävän kehityksen tavoitteen toteutumista Suomessa ja globaalisti. 

Talouspolitiikan toimenpiteistä ja ilmastoratkaisuista päätettäessä ei saa tinkiä kansallisesta kilpailukyvystä

Hallituksen lyhyen aikavälin talouspolitiikan agenda on koronaviruspandemian johdosta muuttunut, mutta pitkän aikavälin haasteet ovat pitkälti samoja kuin aiemminkin. Selonteon mukaan on entistäkin tärkeämpää panostaa työllistämistoimiin, edistää kiertotaloutta, tehdä sote-uudistus, lisätä tuottavuutta ja rajoittaa menojen kasvua sekä tehdä ilmastoratkaisuja entistäkin pontevammin. SKAL muistuttaa, että perusoikeuksien turvaamisen myötä on samalla huolehdittava myös Suomen kilpailukyvystä. 

Tiestö on tärkeä osa kestävää infrastruktuuria

SKAL pitää hyvänä valtakunnallisen 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimista ja sitä, että hallitus aikoo nostaa liikenneväylien perusväylänpidon rahoitusta pysyvällä tasokorotuksella. SKAL totea, että myös investointirahoituksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota tieverkoston kehittämiseen. Lisäksi SKAL:n mielestä Suomen tulee nykyistä systemaattisemmin hyödyntää EU-rahoituksen avulla mahdollisuuksia kehittää tieinfrastruktuuriaan ja liikenteen solmukohtia, kun se edistää kytkeytymistä TEN-T:n ydinverkkokäytäviin. 

Parempaa tieinfraa elpymisvälineen avulla

Eurooppa-neuvosto sopi EU:n vuosien 2021–2027 budjetin yhteydessä myös uudesta 750 miljardin euron koronaelpymisrahastosta, jolla EU:n talousarviota voidaan kasvattaa rahoitusmarkkinoilta hankitulla uudella rahoituksella vuosina 2021–2024. SKAL esittää, että EU:n elpymisvälineestä kohdennettavaa rahoitusta käytetään myös tiestön kunnon parantamiseen. Tieinvestointien avulla saavutettavat liikenteen päästöjen vähennykset tukevat ilmastotavoitteiden toteutumista sekä vihreää ja digitaalista siirtymää. 

Päästövähennyksissä huomioitava uusiutuvan dieselin merkitys tavaraliikenteelle

SKAL pitää hyvänä, että selonteossa on huomioitu biopolttoaineiden merkitys raskaalle liikenteelle. Liikenteen päästöjen vähentämiseksi on edistettävä vaihtoehtoisten liikennepolttoaineiden tuotantoa. SKAL pitää tärkeänä, että uusiutuvia polttoaineita ohjataan erityisesti raskaan liikenteen käyttöön. Nykyisin yli 90 prosenttia raskaan liikenteen kalustosta käyttää dieseliä. Raskaimmissa yhdistelmäajoneuvoissa (kokonaispaino 60 – 76 tonnia) sähkö ei ole mahdollinen käyttövoima ja kaasun käyttöön on vain rajalliset mahdollisuudet. Tämän vuoksi tavaraliikenteessä diesel on pääkäyttövoimana vielä 2030-luvulla, ja tärkein päästövähennyskeino tavaraliikenteen päästöjen puolittamiseksi on fossiilisen dieselin korvaaminen uusiutuvalla dieselillä. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Iiro Lehtonen               Ari Herralatoimitusjohtaja edunvalvontajohtaja