Suomessa syttyy vuosittain yli 2 000 ajoneuvopaloa – ajoneuvopalo voi olla sivustaseuraajalle hengenvaarallinen

Autopalot ovat ammattilaisillekin haastavia sammutettavia. Oman lisänsä tuovat autojen erilaiset käyttövoimat, kuten kaasu, vety ja sähkö. Ajoneuvopalot saavat alkunsa usein ajoneuvon vikaantumisesta tai onnettomuuden aiheuttamasta mekaanisesta iskusta.

Suomen Palopäällystöliitto kouluttaa parhaillaan Suomen pelastuslaitoksia autopalojen sammutustekniikasta. Haasteita autopaloihin tuovat muun muassa uudet käyttövoimat.

– Nykyisin autoissa voi olla perinteisten polttonesteiden lisäksi käyttövoimana kaasu, vety tai sähkö ja näiden hybridimallit. Nämä asettavat täysin uudet haasteet ajoneuvojen sammuttamiselle. Kaasuauto muodostaa varoventtiilin purkaessa liekinheittimen. Sähköautopalossa palon päästessä akuston sisään auto ei sammu kuin upottamalla se esimerkiksi vedellä täytettyyn konttiin. Pelastushenkilöstö on aina suojautunut sammutusasulla sekä paineilmalaitteilla. Nyrkkisääntönä on, että kaikkia ajoneuvopaloja voidaan sammuttaa käsisammuttimilla sekä vedellä, kertoo Suomen Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen.

Jos ajoneuvo palaa ja ihmishenkiä ei ole vaarassa, voi alkusammutuksen tehdä palopaikalle saapuva, jos se on tilanteessa turvallista. Palon alkuvaiheessa sammutus on mahdollista ja siinä usein onnistutaan.

– Vaikka laki ei edellytä Suomessa sammuttimen pitämistä autossa, on se mielestäni jokaisen valveutuneen autoilijan velvollisuus. Vaikka olisi varma siitä, että oma auto ei ikinä syty palamaan, voi sammutin pelastaa ihmishenkiä vahinkopaikalla, LähiTapiolan kehityspäällikkö Antti Määttänen toteaa.

– Jos ihmishenki on vaarassa, on kaikki mahdollinen tehtävä vaarassa olevan pelastamiseksi palavasta autosta. Tällöin sammutin voi olla ainoa keino, jos loukkaantunutta henkilöä ei ole turvallista tai mahdollista siirtää, Keijonen toteaa.

LähiTapiola korvaa vuosittain satoja ajoneuvopaloja. Autopalot saavat usein alkunsa onnettomuuksissa tapahtuneista iskuista tai ajoneuvojen vikaantumisesta. Autosuojassa tai rakennuksen seinustalla palava ajoneuvo aiheuttavat vuosittain lukuisia rakennuspaloja ja siten vaaraa myös rakennusten käyttäjille.

– Palot korvataan lähtökohtaisesti vapaaehtoisesta ajoneuvovakuutuksesta. Uusissa autoissa on niin paljon elektroniikkaa, että ne pitää käytännössä lunastaa vähääkään suuremman palon jäljiltä, Määttänen toteaa vahingoista.

Autopalo on aina vaarallinen tilanne

Pitkälle kehittyneessä täyden palon vaiheessa olevaan autoon kannattaa pitää etäisyyttä ja jättää sammuttaminen pelastustoimelle.

– Vaaraa voi aiheuttaa renkaiden, kaasujousien, akustojen, kaasuautojen ylipaineventtiilien ja turvatyynyjen räjähdyksenomainen palaminen. Tutkimme juuri tapausta, jossa auton palaessa rajusti turvatyynyn kaasunkehitin lensi pakettiauton matkustamon takaseinän ja katon läpi, LähiTapiolan Antti Määttänen toteaa.

Hiljattain julkaistu ajoneuvojen käyttövoimatarra helpottaa ajoneuvojen tunnistamista. Kansainvälinen pelastusalan yhteistoimintaelin CTIF kehitti tarran uusien käyttövoimien nopeaan tunnistamiseen. Tarkoitus on, että kaikki julkinen liikenne ja raskas liikenne käyttövoimatarroitetaan. Tarran ansiosta hätäpuhelun soittaja osaa kertoa ajoneuvon käyttövoiman, mikä nopeuttaa pelastustoimien aloittamista, kun jo matkalla kohteeseen pelastusyksikkö voi päättää oikeasta sammutustekniikasta.

Alkusammutusta tai ihmishenkien pelastamista lukuun ottamatta Määttänen neuvoo pitämään palaviin ajoneuvoihin aina riittävän turvaetäisyyden. Autopalon savu on äärimmäisen myrkyllistä. Ajoneuvoista voi lisäksi lentää palon aikana rikkoutuneita esineitä joko autosta itsestään tai sen kuormasta. Pelastuslaitos koulutetaan pitämään 10 metriä turvaetäisyytenä kaikille muille kuin välitöntä sammutusta tekeville henkilöille.

– Suosittelemme vähintään kaksinkertaisia turvaetäisyyksiä siviileille. Tällöin pelastustoimelle jää riittävästi tilaa toimia ja oma turvallisuus ei vaarannu. Myös lapsia on hyvä ohjeistaa autopalon seuraamisesta tarpeettomien vaaratilanteiden välttämiseksi, toteaa Suomen Palopäällystöliiton Ari Keijonen.

– Kun ammattiapua on paikalla, siviilien apu ei enää ole tarpeellista. Kun tieliikenteessä kohtaat onnettomuuden tai autopalon, hiljennä ajonopeutta, jotta pelastajien työskentely-ympäristö säilyy turvallisena. Kännykällä kuvaaminen kasvattaa lisäonnettomuuksien riskiä, ja tuskinpa kukaan haluaa tulla kuvatuksi tapahtuman osallisena, muistuttaa Keijonen.

Käyttövoimatarroja voi tilata Palopäällystöliiton verkkokaupasta.