Metsäalan työnkuvat ja tehtävien koulutustarpeet selvitetty ensi kertaa

Metsäteho selvitti yhdessä kaikkien metsäalan ammatti- ja yrittäjäjärjestöjen kanssa puuhuollon työtehtävien tehtäväkuvat sekä niihin liittyviä tulevien vuosien muutos- ja kehitysnäkymiä. Selvitys kattaa ensimmäistä kertaa saman kyselyn alla kaikki tehtävätasot suorittavasta työstä johtamiseen ja asiantuntijatehtäviin. Tulokset antoivat viitteitä siitä, mitä valmiuksia metsäalan tehtävissä vaaditaan ja mihin suuntaan tehtävät ovat kehittymässä tulevaisuudessa.

Tiedonhallinnan ja uusien tietojärjestelmien muutokset ja uudet mahdollisuudet aiheuttavat suurimmat muutokset työnkuviin. Entistä suurempi osa puunhankinnan operaatioiden suunnittelutyöstä tehdään digitaalisesti hyödyntäen useista eri tietolähteistä saatavaa informaatiota. Maastokäynnit vähenevät. Näin ollen työntekijöiden tulee ymmärtää erilaisista tietolähteistä saatava informaatio sekä osata käyttää informaationhallinnassa sopivia sovelluksia. Digitaalisuuteen perustuva päätöksenteko ei kuitenkaan poista vielä tarvetta tilannekohtaiselta harkinnalta maastossa.

Toimihenkilöpuolella selkeäksi koulutuskohteeksi nousi ajanhallinta työpäivän aikana ja oman työn suunnittelu monipuolistuneiden työnkuvien takia. Työpäivät koostuvat useista erityyppisistä tehtävistä, ja vaihtaminen tehtävästä toiseen voi olla raskasta ja aikaa vievää. Päivät venyvät huomaamatta yli työajan. Näin ollen koulutuksen tulisi tarjota keinoja ja välineitä tehtävien hallitsemiseen työajan puitteissa. Työntekijän tulisi hallita työtä ilman, että työnteko hallitsee tekijäänsä.

Viime vuosina uusia tietojärjestelmiä on kehitetty ja otettu laajasti käyttöön eritoten hakkuu- ja kuljetuspuolella. Niistä saatava moniasiakkuushyöty tulisi pystyä ulosmittaamaan täysimääräisesti. Tämä edellyttää perusteellista kouluttamista ja tuotetukea uusien järjestelmien käyttöönotossa. Järjestelmät ovat vahvasti myös työnsuunnittelujärjestelmiä, ja tätä toimintoa on pystyttävä hyödyntämään paremmin.

Suorittavan työn tehtävissä työvälineiden kehittyminen nähtiin positiivisena: laitteet ja järjestelmät paranevat ja muuttuvat toimintavarmemmiksi, niiden tehokkuus ja tarkkuus kasvavat ja automaatio lisääntyy. Lisäksi järjestelmät linkittyvät toisiinsa. Haasteeksi toisaalta koettiin koneiden ja järjestelmien monimutkaistuminen. Työnkuviin liittyvien asioiden laaja-alaisen kehittäminen koettiin hyväksi, kunhan se tuo lisäarvoa ja ratkaisee jonkin aiemman ongelman.

Selvityksen perusteella viestinnän osaamista tulisi parantaa kaikissa vastaajaryhmissä; korjuu- ja kuljetusyrittäjät näkivät sisäisen viestinnän koulutustarpeen vielä hieman muita suurempana. Myös työntekijöiden johtamiseen yrityksessä ja yrityksen taloushallinto-osaamiseen kaivattiin parempia valmiuksia.

Hanke on suunniteltu kaksivaiheiseksi ja -vuotiseksi tutkimushankkeeksi. Hankkeen ensimmäisen vaiheen tulokset toimivat keskustelun pohjana hankkeen toiseen vaiheeseen (vuosi 2020), kun tarkastellaan tulosten merkitystä eritoten metsäalan koulutuksen näkökulmasta.

Metsätehon raportti 254: Työnjako suomalaisessa puuhuollossa 2020. Kyselytutkimuksen tulokset.

Lisätietojaerikoistutkija Heikki Ovaskainenetunimi.sukunimi@metsateho.fipuh. 050 300 6188Metsäteho Oy

Hanketta on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusio ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. Lisätietoja www.mmsaatio.fi