Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2027 – kierrätyksestä kiertotalouteen
Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/16121/2020
Kiitos mahdollisuudesta kommentoida valtakunnallista jätesuunnitelmaa. Ohessa Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n ja SKAL Ympäristöyritysten lausunto.
Luku 2
Jätesuunnitelman visiossa on paljon tavoiteltavia asioita. On kuitenkin hyvä tunnistaa, että aiemmin tehdyt lainsäädännölliset linjaukset, jotka vahvistavat kuntien roolia toimialalla, eivät välttämättä auta saavuttamaan näitä vision mukaisia tavoitteita. Vision taustalta löytyy valtava määrä investointivajetta, jota julkisomisteiset yhtiöt eivät pysty yksin kuromaan umpeen.
Vision taustalta ei ole tuotu riittävän laajasti esille kustannusnäkökulmaa. Toimet, jotka tähtäävät vision saavuttamiseksi, lisäävät kustannuksia epätasa-arvoisella tavalla eri toimijoille ja ennen kaikkea kuluttajille.
Jätesuunnitelmassa ei ole juurikaan huomioitu jätteiden keräyksen ja kuljetuksen eli logistiikan merkitystä, joka on kuitenkin suuri Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa. Kierrätykseen pitäisi saada tulevaisuudessa yhä ohuempia materiaalivirtoja yhä pienempien teiden varsilta kohtuullisilla kuluttajahinnoilla ja hyvällä palvelutasolla.
Uuden jätelain voidaan todeta kaventavan ja heikentävän ympäristöalan yrityksien toimintaedellytyksiä.
Ympäristövaliokunta esitti jätelain mietinnössään useita lausumia, kuten arviointia lain toimivuudesta ja pienten sekä keskisuurten yritysten kilpailuaseman kehittymisestä. Eduskunta edellytti myös, että hallitus varmistaa riittävän tuen toimeenpanohankkeelle, jonka tarkoituksena on edistää kuljetusten kilpailuttamista jätelain 36 §:n mukaisesti siten, että myös pienemmät kuljetusyritykset voivat osallistua kilpailutuksiin ja saada kuljetusurakoita. Myös hankintaosaamisen parantamista painotettiin.
Myös valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa tulisi selkeästi tuoda esiin, miten näitä eduskunnan asettamia velvoitteita tullaan käytännön tasolla toteuttamaan.
Luku 3
Jäteinfrastruktuurin investointivajeen voidaan arvioida olevan useita satoja miljoonia euroja. Investoreiksi tarvitaan myös yksityisiä toimijoita. Esimerkiksi Ruotsin osalta olemme nähneet, ettei Ruotsin kuntamonopoli ole edistänyt riittävästi resurssien tehokasta hyödyntämistä eikä edistänyt riittävästi teknisiä ja taloudellisia innovaatioita jätehuollossa. Ruotsin nykyisellä jätelainsäädännöllä turvattu kuntamonopoli on lamauttanut investoinnit ja aiheuttanut lukuisia oikeudellisia ristiriitoja. Toivottavasti Suomessa emme kulkemassa Ruotsin viitoittamaa tietä.
Nykyinen kuntavetoinen malli ei edistä kuljetusyrittäjien mielenkiintoa edistää uusien logistiikkajärjestelmien kehittämistä. Mikäli yrittäjä onnistuu kehittämään toimia, kuten esimerkiksi täydentäviä keräysketjuja eri materiaaleille, kunta voi kieltää keräysketjujen käytön ja ottaa ne haltuunsa pelkästään jätehuoltoviranomaisen päätöksellä ja päätöstä millään tavalla perustelematta.
Yleisellä tasolla tulisi käydä keskustelua mitä termi ’vastuulla’ oikeastaan edes tarkoittaa? Onko vastuu siis yhtä kuin kunnan (jäteyhtiön) yksinoikeus, joka johtaa jätelain tavoitteiden kannalta oleellisesti huonompaan lopputulokseen, kuin vaihtoehtoiset keräysjärjestelmät. Onko täydentävällä keräyksellä lainkaan roolia jätelain tavoitteiden saavuttamisessa ja mitään suojaa kunnan (jäteyhtiön) päätöksien edessä.
Esille on noussut myös yksinomaan kaupalliseen käyttöön vuokrattavien loma-asuntojen luokittelu kuntavastuun alle. Loma-asuntoyrittäjä ei voi halutessaan järjestää korkeatasoisempaa jätehuoltoa, koska jätteen tulkitaan olevan kuntayhtiön vastuulla. Kuntayhtiö ei useinkaan tavoittele korkeatasoista toimintaa, vaan poistaa keräysyrityksiä ja kierrätyspalveluita markkinoilta ja perii kiinteistöiltä jätehuollon perusmaksuja omaan käyttöönsä. Verottajan kannalta (vuokratulot ja elinkeinotoiminnan vähennykset verotuksessa) kyse on elinkeinotoiminnasta mutta kunnallinen jäteyhtiö tulkitsee toisin.
Tällaisissa tapauksissa kuntavastuu voisi konkretisoitua perälautana vasta silloin jos palvelua ei ole saatavilla kuten TSV-jätteillä. Nyt se konkretisoituu kyseenalaistamalla palvelu ja tuotekehitys.
Jätteiden keräyksessä ja kuljettamisessa tulisi hyödyntää eri alueilla toimivia yksityisiä toimijoita esimerkiksi puitejärjestelyin.
Luku 5
5.1. Jäte- ja tuotetiedon oikeellisuus ja digitaalisuus
Kun tavoitteena on saada aikaiseksi kattavaa jäte- ja tuotetietoa jätehuollon seurantaan, tarvitaan käyttäjäystävällinen järjestelmäkokonaisuus, jossa eri järjestelmät ovat integroitavissa helposti. Kun edellytetään uusien järjestelmien käyttöönottoa, niin pidämme tärkeänä riittävän pitkiä siirtymäaikoja. Uudet järjestelmät vaativat usein myös uusia investointeja, joten niiden suunnittelu ja jaksottaminen vaativat aikaa. Lisäksi uudet järjestelmävaateet vaativat selkeää tiedottamista viranomaiselta ja riittävän koulutuksen tarjoamista.
Luku 7
Valtakunnallinen jätesuunnitelma pitää sisällään taloudellisia vaikutuksia ja kierrätysasteen nostamiseen vaikuttaa keskeisesti kustannusten kasvu. Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa olisi tärkeää pystyä seuraamaan jätehuollon kokonaiskustannusten kehittymistä. Ylimääräinen byrokratia ja hallinto maksavat. Niiden sijaan tarvitaan kustannustehokkaita toimintamalleja, jotka nojaavat julkisten toimijoiden ja yksityisten yritysten hyvään yhteistyöhön.
Vaikutusarviointi
Vaikutusten arviointi on haastavaa, johtuen toimenpiteiden luonteesta. Pääosin toimenpiteet ovat erityyppisiä kehitys-, tutkimus- ja kokeiluhankkeita, joiden vaikuttavuus riippuu lähinnä siitä, miten yksityiset yritykset ja julkiset toimijat/julkisomisteiset yhtiöt niihin reagoivat. On tärkeää seurata ja reagoida tarvittaessa nopeasti myös lainsäädäntöä muuttamalla, jotta jätesuunnitelman tavoitteisiin päästään ja jäteinfrastruktuurin investointivajetta saadaan kurottua umpeen.
Anssi Kujala Lasse Kontiola
toimitusjohtaja toiminnanjohtaja
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry SKAL Ympäristöyritykset ry