Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry esittää lausunnossaan Rauman kaupungin jätehuoltomääräysten ja jätehuoltomääräysten yleisen osan luonnoksiin seuraavia tarkistuksia:
2 § Määritelmät
”Biojätteellä” -määritelmää (sivulla 3) on laajennettu kunnan vastuuta laajemmaksi. Tässä kohtaa jätehuoltomääräyksiä ei ole syytä ottaa mukaan määritelmiin biojätteen syntypaikkoja, koska nyt osa niistä ei kuulu kunnan vastuulle. Biojätteen määritelmäksi riittäisi muiden alueiden jätehuoltomääräyksissä usein käytetty seuraava määritelmä: ”biojätteellä biologisesti hajoavaa elintarvike- ja keittiöjätettä sekä biologisesti hajoavaa puutarha- ja puistojätettä sekä kompostiin sopivaa eloperäistä jätettä.” Koska alueella on sako- ja umpikaivolietteissä kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus, tulisi määritelmiin lisätä sivulle 4 seuraava maininta: ”Kiinteistön haltijan järjestämällä jätteenkuljetuksella kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta, jossa kiinteistön haltija vastaa jätteenkuljetuksen hankkimisesta sopimalla asiasta yksityisen jätteenkuljetusyrityksen kanssa näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.”
9 § Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomien jätteiden kuljettaminen
Vastaanottopaikoiksi on lisättävä myös ympäristöluvan omaavat muut yksiköt 9 §:n ensimmäiseen lauseeseen seuraavasti: ”Kiinteistöllä syntyvät jätteet, jotka eivät suuren kokonsa, poikkeuksellisen laatunsa tai määränsä vuoksi sovellu kuljetettavaksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa tai sovellu kerättäväksi kierrätyspisteisiin on toimitettava Rauman seudun jätehuoltolaitoksen osoittamaan vastaanottopaikkaan (lisäys: tai muihin ympäristöluvan omaaviin yksiköihin).” Nämä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomat jätteet ovat yleensä suuria jäte-eriä, kuten rakennus- ja remontointijätteitä sekä esim. syksyn ja kevään haravointi- ja varastojen tyhjennys- yms. roskia. Nämä jätteet on tähän saakka voinut toimittaa myös vaihtoehtoiseen vastaanottopaikkaan.
11 § Erikseen lajiteltavat jätelajit
Kohdan neljännessä kappaleessa on mainittu seuraavasti: ”Kiinteistöllä erilliskerättyä hyötyjätettä ei saa luovuttaa Rauman seudun jätehuoltolaitoksen tai tuottajan keräyksen lisäksi muille toimijoille tai muuhun paikkaan, eivätkä muut toimijat saa ottaa sitä vastaan kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilta kiinteistöiltä.” Edellä mainittu sanamuoto on harhaanjohtava, koska se antaa kuvan, jottei muille toimijoille voisi esim. paperia ja pakkauksia antaa, vaikka ne toimisivat tuottajien lukuun Rauman seudun jätehuoltolaitoksen tapaan. Tämä jätehuoltomääräysten erikoinen kirjaus estäisi yritysten, yhdistysten ja yhteisöjen paperinkeräykset sekä pakkausjätteiden keräykset. Tämän johdosta tämä kohta on poistettava ja muutettava seuraavaksi: ”Tuottajavastuun alaiset hyötyjätteet toimitetaan tuottajien järjestämään keräyspaikkaan tai tuottajien kanssa yhteistyössä toimivalle keräystä täydentävälle toimijalle.” Asialla on suuri periaatteellinen kuljetusjärjestelmään liittyvä merkitys. Rauman seudun jätehuoltolaitoksen alueella paperin ja pakkausjätteiden keräilyä hoitavat yksityiset yritykset.
13 § Asumisessa syntyvien hyötyjätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet
Muovipakkausjätteet on poistettava kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen luettelosta seuraavasti (13 §:n viimeinen kappale sivulla 9): ”Muiden kuin seka- ja biojätteiden osalta kiinteistö sopii jätteen erilliskeräyksen järjestymisestä suoraan jätteenkuljetusurakoitsijan kanssa.”Pakkausjätteiden keräys on uuden jätelain (646/2011) mukaan siirtynyt kunnan vastuulta tuottajien vastuulle. Pakkausjätteisiin kuuluvat lasi-, metalli- muovi- ja kuitupakkaukset Rauman kaupungissa on kaikki pakkausjätteet kerätty tähän saakka kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen mukaisesti yksityisten jätteenkuljetusyritysten toimesta yhteistyössä tuottajayhteisöjen kanssa. Muovin osalta yritykset ovat tehneet sopimukset muovin tuottajayhteisön Suomen Uusiomuovi Oy:n kanssa muovipakkausjätteiden kiinteistöittäisestä keräyksestä. Muovipakkaukset ovat selkeästi yksi osa pakkausjätteitä. Jos jokin osa pakkausjätteistä haluttaisiin siirtää kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, niin päätös tulisi valmistella jätelain siirtymäsäädösten mukaisesti (149 § 4. momentti). Päätös muovipakkausten jätteenkuljetusjärjestelmästä tulisi myös tehdä hallintolain mukaisti, johon kuuluu mm. jätteenkuljetusjärjestelmän tarkastelu sekä asianosaisten kuuleminen. Mahdolliseen kuljetusjärjestelmän muutospäätökseen tulisi tuolloin liittää myös jätelain ja Suomen perustuslain määräämä 3-5 vuoden siirtymäaika. Muovipakkausjätteiden kuljetuksen siirtymisestä kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämään jätteenkuljetuksen ei voida päättää vain maininnalla jätehuoltomääräyksissä.
15 § Muut erikseen kerättävät jätteet
Vastaanottopaikoiksi on lisättävä 9 §:n tavoin myös ympäristöluvan omaavat muut yksiköt seuraavasti (kolmas ja viides kappale): ”Risut, oksat sekä käsittelemätön puujäte, joita ei käsitellä omatoimisesti kiinteistöllä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti, on toimitettava Rauman seudun jätehuollon osoittamaan vastaanottopaikkaan (lisäys: tai muihin ympäristöluvan omaaviin yksiköihin).” ”Mikäli kiinteistön omistaja itse huolehtii rakennus- ja purkujätteiden jätehuollosta, syntyvä jäte käsitellään kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä ja lajitellut rakennus- ja purkujätteet toimitetaan Rauman seudun jätehuollon vastaanottopaikkaan, Hevossuon jäteasemalle (lisäys: tai muihin ympäristöluvan omaaviin yksiköihin).”
20 § Jäteastiatyypit
Jätteen kuljetusvälineeksi tulisi hyväksyä koukkutartunnalla olevien vaihtolavasäiliöiden lisäksi myös vaijeritartunnalla olevat vaihtolavasäiliöt. Vaijeritartunnalla olevat vaihtolavasäiliöt voi laskea kaikkiin paikkoihin, kun taas pelkästään koukkutartunnalla olevia vaihtolavasäiliöitä ei pysty laskemaan aivan joka paikkaan. Jätehuoltomääräyksiin tulisi siksi tehdä seuraava lisäys (sivun 9 alussa):”2) Vaihtolavasäiliöitä, jotka on varustettu koukku (lisäys: – tai vaijeri) tartunnalla ja joissa jätteet kuljetetaan peitettynä vastaanotto- tai käsittelypaikkaan.”
23 § Tyhjennysvälit
Jäteastioiden tyhjennysväliksi jätehuoltomääräyksissä on säädetty maksimissaan sekalaisen yhdyskuntajätteen osalta sekä kesällä, että talvella 4 viikon välein tapahtuvaksi. Sekajäteastian tyhjennystä voidaan pidentää 8 tai 12 viikkoon, jos on tehty kirjallinen hakemus Rauman seudun jätehuoltolaitokselle ja kiinteistölle on myönnetty tyhjennysvälin pidennys. Tämän pidemmän tyhjennysvälin myöntämisen edellytyksenä on että biojäte kompostoidaan kiinteistöllä lämpöeristetyssä kompostorissa. Näistä esitetyistä liian lyhyistä tyhjennysvälistä muodostuu turhaa byrokratiaa ja suuria ongelmia haja-asutusalueella ja erityisesti vähän jätettä tuottavilla kiinteistöillä. Useilla alueilla jäteastian maksimi tyhjennysväliksi on valmiiksi säädetty jätehuoltomääräyksissä 12 viikkoon. Toivomme, että tähän laitetaan pitempi tyhjennysväli. Myös biojätteen kannustavan keräilyn aikaansaamiseksi tulisi pisin tyhjennysväli olla kesälläkin vähintään 2 viikkoa. Näin on myös toimittu monella muulla alueella. Velvollisuudet ilmoitusten ja anomusten tekemiseksi tulee minimoida turhan työn estämiseksi ja siksi on säädettävä valmiiksi riittävän pitkät tyhjennysvälit. Viranomaisen työpanosta tulee käyttää jätehuollon kannalta tärkeisiin asioihin, eikä vain kuormittaa sitä yksittäisten asukkaiden ilmoitusten ja anomusten käsittelyllä. Pyydämme huomioimaan, että keräysvälineenä (§ 23 taulukko sivulla 13) käyttämänne syväkeräys-sana on Molok Oy:n PRH:lla rekisteröimä tavaramerkki. Suosittelemme sanan poistamista jätehuoltomääräyksistä korvausvaatimusten välttämiseksi. Toisena vaihtoehtona on korvaavan sanan käyttäminen, kuten maanalainen keräyssäiliö tai maanalainen keräysastia. Vuoden 2015 heinäkuussa jäsenyrityksemme sai tämän syväkeräys-sanan käytöstä kiellon Molok Oy:ltä asianajajan välityksellä oikeustoimilla uhaten, kun yritys käytti verkkosivuillaan tätä sanaa. Myös 25 §:n viimeisessä kappaleessa (Jäteastian sijoittamista koskevat määräykset) on käytetty tavaramerkkinä olevaa syväkeräyssäiliöt-sanaa. Jäteastiatyypeistä (§ 20 kohta 4) on jätehuoltomääräysten luonnoksessa käytetty juuri oikeaa riidatonta määritelmää.
30 § Kuljetusrekisteri ja tietojen toimittaminen
Jätteenkuljetusrekisterin osalta mainitaan (toinen kappale sivulla 15), että ”Tiedot on toimitettava sähköisesti muokattavassa muodossa.” Tämä kohta tulisi poistaa jätehuoltomääräyksistä tai muuttaa niin, että tiedot on toimitettava ensisijaisesti sähköisesti muokattavassa muodossa. Tällaista vain sähköisen asioinnin velvoitetta ei viranomainen voi antaa ainoaksi asiointimuodoksi. Sähköistä asiointia voidaan toivoa, muttei vaatia ainoana asiointitapana. Tätä edellyttävät yleiset viranomaiselta vaaditut toimintaperiaatteet. Viranomainen ei voi päätöksillään velvoittaa asiakasta vain sähköisen palvelun käyttöön. Osa sako- ja umpikaivolietteiden parissa toimivista yrityksistä on hyvin pieniä yrityksiä. Osalla näistä yrityksistä ei ole käytössä ohjelmistoja ja tietokonetta sähköiseen raportointiin. Viranomainen ei voi laatia sellaisia velvoitteita sähköisen asiointiin, jotta yritys ei voi lain mukaisia velvoitteitaan hoitaa vaihtoehtoisella tavalla. Verottaja, Kela, työvoimaviranomaiset ja muiden viranomaisten tulee tarjota mahdollisen sähköisen asioinnin vaihtoehdoksi aina myös vaihtoehtoinen asiointimuoto. Näin tulee menetellä myös jätehuoltoviranomaisena toimivan Rauman teknisen valiokunnan. Olisi kohtuutonta, jos yritys joutuisi lopettamaan toiminnan vain jätehuoltolautakunnan vaatiman sähköisen asioinnin takia. Myös apulaisoikeusasiamies (AOA Sakslinin päätös 4653/2014) on 28.1.2016 antamassaan päätöksessään velvoittanut, että hyvä hallintotapa edellyttää sähköisen asioinnin rinnalle myös vaihtoehtoisia asiointimuotoja.
33 § Tyhjennysvälit ja lietteen toimittaminen käsiteltäväksi
Jätehuoltomääräyksistä on kohdan kolmannen kappaleen lopusta poistettava vaatimus umpisäiliöiden tyhjentämisestä vähintään kerran vuodessa seuraavasti: ”Umpisäiliöitä ja niiden täyttymistä sekä täyttymishälyttimen toimintaa on seurattava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Umpisäiliöt on tyhjennettävä tarvittaessa.” Umpisäiliöt tulee tyhjentää vain tarvittaessa. Umpisäiliöiden tyhjentäminen vähintään kerran vuodessa on tarpeetonta ja siihen ei velvoita laki. Tällaista kirjausta ei ole yleensä jätehuoltomääräyksissä käytetty. Pyydän huomioimaan myös, että velvoitetta tyhjentää poikkeuksetta kaikki sakokaivot vähintään kerran vuodessa on lakimuutoksella väljennetty 3.4.2017. Rauman jätehuoltomääräysten luonnoksessa velvoitetaan edelleen sakokaivojen tyhjennykseen kerran vuodessa (sivulla 17 ensimmäinen kappale). Esimerkiksi Lakeuden Etappi Oy:n alueella Lakeuden jätelautakunnan uusiin jätehuoltomääräyksiin hyväksyttiin jo lähes pari vuotta lakimuutosta aikaisemmin 19.8.2015 anomuksesta seuraava väljennys: vakituisten asuntojen harmaavesijärjestelmillä asumislietteiden tyhjennysväli on 24 kuukautta sekä pienellä käytöllä olevien vapaa-ajan asuntojen asumislietteiden tyhjennysväli on 24 kuukautta kiinteistöillä, joilla on vesikäymälä ja jopa 36 kuukautta kiinteistöillä, joilla on vain harmaavesijärjestelmä. Tällaiset muutokset jätehuoltomääräyksiin vastaavat todellista tyhjennystarvetta.
Yhteenveto
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry toivoo, että Rauman kaupungin tekninen valiokunta voisi huomioida nämä asiat päättäessään jätehuoltomääräyksistä. Rauman kaupungin jätehuoltoviranomaisena toimivan Rauman kaupungin teknisen valiokunnan tehtävänä, on mahdollistaa asukkaille hyvin toimivat ja laadukkaat jätehuoltopalvelut. Jätehuoltomääräyksillä on siinä tärkeä merkitys. Kunnioittavasti Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Iiro Lehtonen Pekka Loukolatoimitusjohtaja asiantuntija