Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry lausuu lämpimät kiitokset Sydän-Suomen jätelautakunnalle lähettämästänne jätehuoltomääräysten luonnoksesta ja mahdollisuudesta antaa siihen lausunto. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry esittää lausunnossaan Sydän-Suomen jätehuoltomääräysten luonnokseen seuraavia tarkistuksia:
2 § Määritelmät
”Biojätteellä” -määritelmää (sivulla 5) on laajennettu kunnan vastuuta laajemmaksi. Tässä kohtaa jätehuoltomääräyksiä ei ole syytä ottaa mukaan määritelmiin biojätteen syntypaikkoja, koska nyt osa niistä ei kuulu kunnan vastuulle. Biojätteen määritelmäksi riittäisi muiden alueiden jätehuoltomääräyksissä usein käytetty seuraava määritelmä: ”biojätteellä biologisesti hajoavaa elintarvike- ja keittiöjätettä sekä biologisesti hajoavaa puutarha- ja puistojätettä.” Määritelmissä (sivulla 6) kohdassa ”Kuljetusjärjestelmäpäätöksellä” mainitaan seuraavasti: ”Jos päätöstä ei ole, on jätehuoltomääräysten soveltamisalueella voimassa kunnan järjestämä jätteenkuljetus.” Toivomme, että tämän kohta poistetaan jätehuoltomääräyksistä. Jätelain edellytyksenä on, että jätehuoltoviranomainen tekee jätteenkuljetusjärjestelmän mahdollisesta muutoksesta selkeän päätöksen siirtymäaikoineen ja sitä ei voida kuitata vain pienellä maininnalla jätehuoltomääräyksissä. Tämän maininnan perustella voisi ymmärtää, että jos jätehuoltoviranomainen ei tee päätöstä jätteenkuljetusjärjestelmästä tai tehty päätös kumotaan hallinto-oikeudessa, niin silloin voisi olla voimassa automaattisesti kunnan järjestämä jätteenkuljetus. ”Kunnan vastuulle kuuluvalla jätteellä” -määritelmässä (sivulla 7) on jäänyt huomioimatta jätelaissa 1.1.2019 voimaan tullut muutos, jossa kunnan vastuu rajattiin vain asumisessa syntyvään jätteeseen ja kunnan omaan yhdyskuntajätteeseen. Määritelmää tulisi muokata seuraavasti: ”Kunnan vastuulle kuuluvalla jätteellä asumisessa syntyvää jätettä, mukaan lukien asumisessa syntyvä liete, (lisäys: kuntien hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvää yhdyskuntajätettä) (Pois: sosiaali- ja terveyspalveluissa, koulutustoiminnassa, julkisoikeudellisten yhteisöjen ja yhdistysten hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte) sekä se liikehuoneistoissa syntyvä yhdyskuntajäte, joka kerätään yhdessä asumisessa syntyvien jätteiden kanssa.”
11 § Jätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikat
Vastaanottopaikoiksi on lisättävä myös ympäristöluvan omaavat muut yksiköt 11 §:n ensimmäiseen kappaleeseen seuraavasti: ”Vastaanottopaikkoja jätteille, joita ei kuljeteta kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa tai vastaanoteta aluekeräyspisteissä, ovat kunnan tai kunnallisen jäteyhtiön järjestämät vastaanottopaikat, kuten jätekeskus tai jäteasemat (lisäys: tai muut ympäristöluvan omaavat yksiköt).” Nämä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomat jätteet ovat yleensä suuria jäte-eriä, kuten rakennus- ja remontointijätteitä sekä esim. syksyn ja kevään haravointi- ja varastojen tyhjennys- yms. roskia. Nämä jätteet on tähän saakka voinut toimittaa myös vaihtoehtoiseen vastaanottopaikkaan.
12 § Erikseen lajiteltavat jätelajit
Jätehuoltomääräyksissä on määritelmissä (sivulla 5 § 2) määritelty hyötyjäte seuraavasti: ”Hyötyjätteellä kierrätystä tai muuta hyödyntämistä varten erilliskerättävää jätettä. Näillä jätteillä tarkoitetaan paperi, kartonki, lasi ja metalli.” Kohdassa ”Erikseen lajiteltavat jätteet” (sivulla 11 § 12 kolmas kappale) on mainittu seuraavasti: ”Kiinteistöllä erilliskerättyä hyötyjätettä ei saa luovuttaa kunnan, kunnallisen jäteyhtiön tai tuottajan keräyksen lisäksi muille toimijoille tai muuhun paikkaan eivätkä muut toimijat saa ottaa sitä vastaan kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilta kiinteistöiltä.” Tämä jätehuoltomääräysten erikoinen kirjaus estäisivät yritysten, yhdistysten ja yhteisöjen paperin- ja pakkausjätteiden keräykset. Tämän vuoksi tämän kappaleen loppuun on lisättävä seuraava lause eri toimijoiden tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi: ”Tuottajavastuun alaiset hyötyjätteet toimitetaan tuottajien järjestämään keräyspaikkaan tai tuottajien kanssa yhteistyössä toimivalle keräystä täydentävälle toimijalle.”
16 § Muut erikseen kerättävät jätteet
Vastaanottopaikoiksi on lisättävä 11 §:n tavoin myös ympäristöluvan omaavat muut yksiköt seuraavasti (kolmas ja viides kappale): ”Puutarhajäte, risut ja oksat sekä käsittelemätön puujäte, joita ei käsitellä omatoimisesti kiinteistöllä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti, on toimitettava kunnan tai kunnallisen jäteyhtiön osoittamaan vastaanottopaikkaan (lisäys: tai muihin ympäristöluvan omaaviin yksiköihin).” ”Mikäli kiinteistön omistaja itse huolehtii rakennus- ja purkujätteiden jätehuollosta, syntyvä jäte käsitellään kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä ja lajitellut rakennus- ja purkujätteet toimitetaan kunnan tai kunnallisen jäteyhtiön osoittamaan vastaanottopaikkaan (lisäys: tai muihin ympäristöluvan omaaviin yksiköihin).”
24 § Tyhjennysvälit
Jäteastioiden maksimi tyhjennysväliä on jätehuoltomääräysten luonnoksessa pidennetty edellisiin jätehuoltomääräyksiin verrattuna neljästä viikosta kahdeksaan viikkoon ilman erillistä hakumenettelyä. Tämä on erittäin onnistunut muutos. Jätehuoltomääräysten luonnoksessa on myös biojätteen kannustavan keräyksen järjestämiseksi viisaasti harkittu riittävän pitkä maksimi tyhjennysväli; kesällä kaksi viikkoa ja talvella neljä viikkoa. Jätehuoltomääräysten luonnoksessa on juuri oikein harkittu, että viranomaisen työpanosta tulee käyttää jätehuollon kannalta tärkeisiin asioihin, eikä vain kuormittaa sitä yksittäisten asukkaiden ilmoitusten ja anomusten käsittelyllä. Tällä on positiivinen vaikutus jätteen lajittelulle ja uusiokäytölle, kun jäteastian tyhjennyksen voi mitoittaa todellisen tarpeen mukaiseksi. Useilla alueilla jäteastian maksimi tyhjennysväliksi on valmiiksi säädetty jätehuoltomääräyksissä jopa 12 viikkoon. Tätä mahdollisuutta kannattaisi harkita jätehuoltomääräyksiin myönnettäväksi erityisesti vähän jätettä tuottaville 1–2 hengen kiinteistöille.
31 § Kuljetusrekisteri ja tietojen toimittaminen
Jätteenkuljetusrekisterin osalta mainitaan (toinen kappale), että ”Tiedot jätehuoltoviranomaiselle on toimitettava taulukkolaskentaohjelmalla muokattavissa olevassa muodossa. Tietojen tulee olla muokattavissa ilman lisäohjelmia tai koodityökaluja.” Tämä kohta tulisi poistaa jätehuoltomääräyksistä tai muuttaa niin, että tiedot on toimitettava ensisijaisesti sähköisesti muokattavassa muodossa. Tällaista vain sähköisen asioinnin velvoitetta ei viranomainen voi antaa ainoaksi asiointimuodoksi. Sähköistä asiointia voidaan toivoa, muttei vaatia ainoana asiointitapana. Tätä edellyttävät yleiset viranomaiselta vaaditut toimintaperiaatteet. Viranomainen ei voi päätöksillään velvoittaa asiakasta vain sähköisen palvelun käyttöön. Osa sako- ja umpikaivolietteiden parissa toimivista yrityksistä on hyvin pieniä yrityksiä. Osalla näistä yrityksistä ei ole käytössä vaativimpia ohjelmistoja sähköiseen raportointiin. Viranomainen ei voi laatia sellaisia velvoitteita sähköisen asiointiin, jotta yritys ei voi lain mukaisia velvoitteitaan hoitaa vaihtoehtoisella tavalla. Verottaja, Kela, työvoimaviranomaiset ja muiden viranomaisten tulee tarjota mahdollisen sähköisen asioinnin vaihtoehdoksi aina myös vaihtoehtoinen asiointimuoto. Näin tulee menetellä myös jätehuoltoviranomaisena toimivan Sydän-Suomen jätelautakunnan. Olisi kohtuutonta, jos yritys joutuisi lopettamaan toiminnan vain jätelautakunnan vaatiman sähköisen asioinnin takia. Laki sähköisestä asioinnista hallinnossa (1318/99) tuli voimaan 1.1.2000 ja se asettaa oikeudelliset perusvaatimukset sähköiselle asioinnille. Tarkoituksena on ollut parantaa ja helpottaa asioinnin sujuvuutta hallinnossa. Sähköinen asiointi on kuitenkin vain uusi vaihtoehto perinteisille asiointitavoille. Lain mukaan mahdollisuus suulliseen ja kirjalliseen asiointiin on edelleen säilyttävä. Myös apulaisoikeusasiamies (AOA Sakslinin päätös 4653/2014) on 28.1.2016 antamassaan päätöksessään velvoittanut, että hyvä hallintotapa edellyttää sähköisen asioinnin rinnalle myös vaihtoehtoisia asiointimuotoja.
Yhteenveto
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry toivoo, että Sydän-Suomen jätelautakunta voisi huomioida nämä asiat päättäessään jätehuoltomääräyksistä. Sydän-Suomen jätelautakunnan tehtävänä, on mahdollistaa asukkaille hyvin toimivat ja laadukkaat jätehuoltopalvelut. Jätehuoltomääräyksillä on siinä tärkeä merkitys. Kunnioittavasti Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Iiro Lehtonen Pekka Loukolatoimitusjohtaja asiantuntija