Rauman kaupunginhallitus, ympäristö- ja lupalautakunta sekä Rauman seudun jätehuoltoliikelaitoksen johtokunta
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry esittää lausunnossaan Rauman kaupungin jätehuoltomääräysten ja jätehuoltomääräysten perusteluosan luonnoksiin seuraavia tarkistuksia:
2 § Määritelmät
”Biojätteellä” -määritelmää (sivulla 4) on laajennettu kunnan vastuuta laajemmaksi. Tässä kohtaa jätehuoltomääräyksiä ei ole syytä ottaa mukaan määritelmiin biojätteen syntypaikkoja, koska nyt osa niistä ei kuulu kunnan vastuulle. Biojätteen määritelmäksi riittäisi muiden alueiden jätehuoltomääräyksissä usein käytetty seuraava määritelmä: ”biojätteellä biologisesti hajoavaa elintarvike- ja keittiöjätettä sekä biologisesti hajoavaa puutarha- ja puistojätettä sekä kompostiin sopivaa eloperäistä jätettä.” ”Elintarvikejätteellä” -määritelmää (sivulla 4) on myös laajennettu kunnan vastuuta laajemmaksi. Elintarvikejätteen määritelmäksi riittäisi usein käytetty seuraava määritelmä: ”Elintarvikejätteellä ruoan valmistuksen tai tarjoilun yhteydessä käyttämättä jääneitä ruoka-aineksia ja elintarvikkeita sekä ruoantähteitä”. Koska alueella on sako- ja umpikaivolietteissä kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus, tulisi määritelmiin lisätä sivulle 5 seuraava maininta: ”Kiinteistön haltijan järjestämällä jätteenkuljetuksella kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta, jossa kiinteistön haltija vastaa jätteenkuljetuksen hankkimisesta sopimalla asiasta yksityisen jätteenkuljetusyrityksen kanssa näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.”
9 § Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomien jätteiden kuljettaminen
Vastaanottopaikoiksi on lisättävä myös ympäristöluvan omaavat muut yksiköt 9 §:n ensimmäiseen lauseeseen seuraavasti: ”Kiinteistöllä syntyvät jätteet, jotka eivät suuren kokonsa, poikkeuksellisen laatunsa tai määränsä vuoksi sovellu kuljetettavaksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa tai sovellu kerättäväksi kierrätyspisteisiin on toimitettava Rauman seudun jätehuoltolaitoksen osoittamaan vastaanottopaikkaan (lisäys: tai muihin ympäristöluvan omaaviin yksiköihin).” Nämä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomat jätteet ovat yleensä suuria jäte-eriä, kuten rakennus- ja remontointijätteitä sekä esim. syksyn ja kevään haravointi- ja varastojen tyhjennys- yms. roskia. Nämä jätteet on tähän saakka voinut toimittaa myös vaihtoehtoiseen vastaanottopaikkaan.
14 § Muut erikseen kerättävät jätteet
Vastaanottopaikoiksi on lisättävä 9 §:n tavoin myös ympäristöluvan omaavat muut yksiköt seuraavasti (kolmas ja viides kappale): ”Risut, oksat sekä käsittelemätön puujäte, joita ei käsitellä omatoimisesti kiinteistöllä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti, on toimitettava Rauman seudun jätehuoltolaitoksen osoittamaan vastaanottopaikkaan (lisäys: tai muihin ympäristöluvan omaaviin yksiköihin).” ”Mikäli kiinteistön omistaja/haltija huolehtii itse rakennus- ja purkujätteiden jätehuollosta, syntyvä jäte käsitellään kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä ja lajitellut rakennus- ja purkujätteet toimitetaan Rauman seudun jätehuoltolaitoksen osoittamaan vastaanottopaikkaan (lisäys: tai muihin ympäristöluvan omaaviin yksiköihin).”
21 § Tyhjennysvälit
Jäteastioiden tyhjennysväliksi jätehuoltomääräyksissä on säädetty maksimissaan polttokelpoisen jätteen osalta sekä kesällä, että talvella 4 viikon välein tapahtuvaksi. Polttokelpoisen jätteen jäteastian tyhjennystä voidaan pidentää 12 viikkoon, jos on tehty kirjallinen hakemus jätehuoltoviranomaiselle ja kiinteistölle on myönnetty tyhjennysvälin pidennys. Tämän pidemmän tyhjennysvälin myöntämisen edellytyksenä on että biojäte erilliskerätään tai kompostoidaan kiinteistöllä asianmukaisessa kompostorissa. Näistä esitetyistä liian lyhyistä tyhjennysvälistä muodostuu turhaa byrokratiaa ja suuria ongelmia haja-asutusalueella ja erityisesti vähän jätettä tuottavilla kiinteistöillä. Useilla alueilla jäteastian maksimi tyhjennysväliksi on valmiiksi säädetty jätehuoltomääräyksissä 12 viikkoon. Toivomme, että tähän laitetaan pitempi tyhjennysväli. Myös biojätteen kannustavan keräilyn aikaansaamiseksi tulisi pisin tyhjennysväli olla kesälläkin vähintään 2 viikkoa. Näin on myös toimittu monella muulla alueella. Velvollisuudet ilmoitusten ja anomusten tekemiseksi tulee minimoida turhan työn estämiseksi ja siksi on säädettävä valmiiksi riittävän pitkät tyhjennysvälit. Viranomaisen työpanosta tulee käyttää jätehuollon kannalta tärkeisiin asioihin, eikä vain kuormittaa sitä yksittäisten asukkaiden ilmoitusten ja anomusten käsittelyllä.
29 § Kuljetusrekisteri ja tietojen toimittaminen
Jätteenkuljetusrekisterin osalta mainitaan (toinen kappale), että ”Tiedot on toimitettava sähköisesti muokattavassa muodossa.” Tämä kohta tulisi poistaa jätehuoltomääräyksistä tai muuttaa niin, että tiedot on toimitettava ensisijaisesti sähköisesti muokattavassa muodossa. Tällaista vain sähköisen asioinnin velvoitetta ei viranomainen voi antaa ainoaksi asiointimuodoksi. Sähköistä asiointia voidaan toivoa, muttei vaatia ainoana asiointitapana. Tätä edellyttävät yleiset viranomaiselta vaaditut toimintaperiaatteet. Viranomainen ei voi päätöksillään velvoittaa asiakasta vain sähköisen palvelun käyttöön. Osa sako- ja umpikaivolietteiden parissa toimivista yrityksistä on hyvin pieniä yrityksiä. Osalla näistä yrityksistä ei ole käytössä ohjelmistoja ja tietokonetta sähköiseen raportointiin. Viranomainen ei voi laatia sellaisia velvoitteita sähköisen asiointiin, jotta yritys ei voi lain mukaisia velvoitteitaan hoitaa vaihtoehtoisella tavalla. Verottaja, Kela, työvoimaviranomaiset ja muiden viranomaisten tulee tarjota mahdollisen sähköisen asioinnin vaihtoehdoksi aina myös vaihtoehtoinen asiointimuoto. Näin tulee menetellä myös jätehuoltoviranomaisena toimivan Rauman teknisen valiokunnan. Olisi kohtuutonta, jos yritys joutuisi lopettamaan toiminnan vain jätehuoltolautakunnan vaatiman sähköisen asioinnin takia. Myös apulaisoikeusasiamies (AOA Sakslinin päätös 4653/2014) on 28.1.2016 antamassaan päätöksessään velvoittanut, että hyvä hallintotapa edellyttää sähköisen asioinnin rinnalle myös vaihtoehtoisia asiointimuotoja.
32 § Tyhjennysvälit
Pyydämme huomioimaan, että velvoitetta tyhjentää poikkeuksetta kaikki sakokaivot vähintään kerran vuodessa on lakimuutoksella väljennetty 3.4.2017. Rauman jätehuoltomääräysten luonnoksessa velvoitetaan edelleen sakokaivojen tyhjennykseen kerran vuodessa (ensimmäinen kappale). Esimerkiksi Lakeuden Etappi Oy:n alueella Lakeuden jätelautakunnan jätehuoltomääräyksiin hyväksyttiin jo lähes pari vuotta lakimuutosta aikaisemmin 19.8.2015 anomuksesta seuraava väljennys: vakituisten asuntojen harmaavesijärjestelmillä asumislietteiden tyhjennysväli on 24 kuukautta sekä pienellä käytöllä olevien vapaa-ajan asuntojen asumislietteiden tyhjennysväli on 24 kuukautta kiinteistöillä, joilla on vesikäymälä ja jopa 36 kuukautta kiinteistöillä, joilla on vain harmaavesijärjestelmä. Tällaiset muutokset jätehuoltomääräyksiin vastaavat todellista tyhjennystarvetta.
Yhteenveto
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry toivoo, että Rauman kaupungin tekninen valiokunta voisi huomioida nämä asiat päättäessään jätehuoltomääräyksistä. SKAL toteaa, että jätehuoltomääräykset on laadittu poikkeuksellisen hyvin ja tämän johdosta niissä oli erittäin vähän huomautettavaa ja muutostarpeita. SKAL haluaa esittää tästä lämpimät kiitokset jätehuoltomääräysten valmistelijoille. Rauman kaupungin jätehuoltoviranomaisena toimivan Rauman kaupungin teknisen valiokunnan tehtävänä, on mahdollistaa asukkaille hyvin toimivat ja laadukkaat jätehuoltopalvelut. Jätehuoltomääräyksillä on siinä tärkeä merkitys. Kunnioittavasti Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Iiro Lehtonen Pekka Loukolatoimitusjohtaja asiantuntija