Valtiovarainministeriö on valmistellut esityksen, jolla korotettaisiin liikennepolttoaineiden valmisteveroa. Moottoribensiinin vero nousisi 5,27 senttiä litralta ja dieselöl-jyn 5,89 senttiä litralta. Ehdotettu muutos lisäisi liikennepolttoaineiden verotusta 250 miljoonalla eurolla vuodella. SKAL:n arvion mukaan maanteiden tavaraliiken-nettä harjoittavien yritysten kustannukset nousisivat lähes 80 miljoonalla eurolla vuodessa, mikä vastaisi noin 1,2 % kustannusnousua kuorma- ja pakettiautojen osalta. Ajoneuvoyhdistelmien kustannukset nousisivat veronkorotuksen myötä 1,4 prosentilla. Esityksen vaikutukset olisivat haitallisia Suomen kilpailukyvylle.
Esityksen arviointia
Dieselin polttoaineverotusta on korotettu Suomessa tällä vuosikymmenellä erittäin voimakkaasti. Kun huomioon otetaan nyt lausunnolla oleva kesälle 2020 ehdotettu korotus, 2010-luvun alusta alkaen fossiilisen parafiinisen dieselin polttoaineveroa on korotettu 62 %. Tämä ylittää moninkertaisesti normaalin inflaatiotahdin. Vuo-desta 2011 tähän päivään fossiilisen dieselin polttoainevero on noussut 36,4 sen-tistä 53,02 senttiin per litra. Nousu on ollut huomattava ja muutos on tehnyt Suo-mesta yhden EU-maiden kovimmista dieselpolttoaineen verottajista.
Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetulla verotasolla fossiilisessa dieselissä on polttoaineveroa 223 € per hiilidioksiditonni, mikä on lähes kymmenkertainen määrä verrattuna päästökauppasektorin hiilidioksiditonnin hintaan. Tämä tulee ottaa huomioon hallituksen esitysluonnoksen ympäristövaikutusosissa. Yhteiskunnan muiden sektoreiden osalta päästöjen vähentämiseen käytetään huomattavasti lievempää taloudellista ohjausta. Tämä voi johtaa siihen, että Suomessa CO2-päästöjä ei vähennetä siellä, missä se olisi kaikista taloudellisinta.
Hallituksen esitysluonnoksessa on perusteltu nyt ehdotettua polttoaineveron korotustarvetta verotuottojen laskulla. Tämä verotuottojen lasku on luonnollista ja aiempien veromuutosten tavoitteiden mukaista, kun liikenteen energiatehokkuus on niin henkilö- kuin tavaraliikenteessäkin parantunut. On kestämätöntä, että yhtäältä liikenteen veronkiristyksillä ohjataan energiatehokkuuden parantamiseen ja kun näin tapahtuu, korotetaan veroja uudelleen fiskaalisin perustein. Energiatehokkuuden paraneminen ja vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistyminen tulee jatkumaan kiihtyvänä tulevalla vuosikymmenellä. Tämä ilmiö on syytä ottaa haltuun kokonaisuutena sen sijaan, että kategorisena linjauksena korotetaan nestemäisten polttoaineiden verotusta vieläpä dieselöljyyn painottuen.
Hallituksen esitysluonnoksessa todetaan, että ”Liikenteen polttoaineiden valmiste-verojen ja henkilöautojen käyttövoimaveron nimelliset verotuotot ovat nousseet vuodesta 2010 vuoteen 2018 yhteensä noin 250 miljoonaa euroa”. Lukema ei vaikuta valtion tilinpäätöstietojen valossa oikealta. Valtion tilinpäätöstietojen mukaan liikenteen polttoaineverot ja käyttövoimaverot ovat vuodesta 2010 vuoteen 2018 muuttuneet seuraavasti:
• Bensiinin polttoainevero: 1,408 mrd. € -> 1,290 mrd. € = -0,118 mrd. €• Dieselin polttoainevero: 1,007 mrd. € -> 1,387 mrd. € = +0,380 mrd. €• Henkilöautojen käyttövoimavero: 0,228 mrd. € -> 0,316 mrd. € = +0,088 mrd. €• Yhteensä: 2,643 mrd. € -> 2,993 = +350 miljoonaa euroa
Mikäli hallituksen esitysluonnoksessa on tältä osin virheellinen lukema, tulee se korjata esitykseen ja muuttaa siitä tehdyt johtopäätökset. Kuorma-autoilta perittävä käyttövoimavero on laskenut vuositasolla vuodesta 2010 vuoteen 2018 yhteensä 30 miljoonaa euroa. Tämä käyttövoimaveron aleneminen on huomattavan pieni verrattuna erityisesti kuorma-autoliikenteeseen kohdistuneeseen dieselin polttoaineveron korotukseen. Lukujen valossa on silmiin pistävää, että aikavälillä 2010 – 2018 moottoribensiinin kokonaisverotuotto on alentunut selvästi, kun taas kuljetuskustannuksiin vaikuttavan dieselin verotuotot ovat vastaavalla ajanjaksolla kasvaneet 38 prosentilla ja lähes 400 miljoonalla eurolla. Nyt ehdotettu veronkorotus kohdistuu laskentatavasta johtuen jälleen enemmän dieseliin kuin bensiiniin. Painotus on ollut Suomen teollisuuden ja kaupan kilpailukykyä heikentävä. Hallituksen esitysluonnoksessa todetaan, että lähtökohtaisesti kaikilla fossiilisilla ja bioperäisillä liikennepolttoaineilla tulisi olla sama bensiinin verotasoon sidottu energiasisältövero. On todettava, että bensiinin ja dieselin verokantojen eroaminen toisistaan on jo EU-lainsäädännöstä lähtevää. Sen vuoksi ei ole perusteltua sanoa, että kaikkia liikennepolttoaineita tulisi verottaa samoilla periaatteilla kuin moottoribensiiniä, koska polttoaineiden käyttötarkoitukset eroavat toisistaan. Erityisen tärkeää on tunnistaa dieselpolttoaineen merkitys logistiikan tuotannontekijänä ja sen vaikutus Suomen kaupan ja teollisuuden kustannuskilpailukykyyn. Hallituksen esitysluonnoksessa on todettu, että hyötyliikenteen osalta polttoaineen kysynnän oletetaan olevan sen hinnan muutosten suhteen täysin joustamatonta. Kuluttajapuolella sen sijaan ohjausvaikutusta hallituksen esitysluonnoksen mukaan on, minkä vuoksi nyt esitettyä korotusta perustellaan myös päästöjen vähentämisellä. Kun hallituksen esitysluonnoksessakin todetaan, että dieselöljyn veron korotus on hyötyliikenteelle vain kustannusten lisäämistä vailla ohjausvaikutusta, tulee hallitusohjelmassakin mainitun ammattibiodieselin valmistelu aloittaa viipymättä. Ammattidieselillä voidaan erottaa dieselin luonteeltaan toisistaan eroavat käyttötarkoitukset, hyötyliikenne ja dieselin kuluttajakäyttö, verotuksellisesti toisistaan.
Polttoaineiden verotus traktoreissa ja valtiontukisääntely
Hallituksen esitysluonnoksessa sivutaan eri tavoin valtiontukisääntelyä. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan ”jäsenvaltion myöntämä … tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannon alaa, ei sovellu yhteismarkkinoille siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Esimerkiksi suora tuki, veron porrastaminen tai verovapauden myöntäminen jollekin tuotteelle täyttää yleensä valtiontuen tunnusmerkistön ja edellyttää siten komission ennakkohyväksyntää. Toisena vaihtoehtona on ryhmäpoikkeusasetuksien määräyksien noudattamista, jolloin toimenpiteen käyttöönotto ei vaadi komission ennakkohyväksyntää, mutta valtiontukena toimi on komission jälkivalvonnan piirissä.” Esitysluonnoksessa on lisäksi todettu, että veroja voidaan porrastaa tuotteen ominaisuuksien mukaan, mutta ”veron perusteen tulee kuitenkin olla objektiivinen ja sitä tulee soveltaa yhdenmukaisesti kaikkiin kilpaileviin tuotteisiin”. SKAL esittää valtiovarainministeriölle kysymyksen: miten valtiontukisääntelyn valossa on mahdollista käyttää yksinomaan maanteiden tavaraliikenteessä käytettävissä traktoreissa käyttövoimana polttoöljyä, jonka verotaso on alle EU:ssa dieselille säädetyn minimitason? Nämä traktorit, joita on SKAL:n arvion mukaan Suomessa yksinomaan tavaraliikenteessä noin 2 000 kappaletta, kilpailevat kuorma-autojen kanssa samoilla markkinoilla. Polttoöljyn käyttöoikeuden mahdollistava viiden euron päivämaksu ei vastaa lähimainkaan sitä taloudellista hyötyä, jonka traktorin haltija saa mahdollisuudesta käyttää alemmin verotettua ja muuhun kuin liikennepolttoaineeksi tarkoitettua polttoainetta. Kyse on SKAL:n arvion mukaan noin viiden miljoonan euron vuotuisesta verotuesta kyseisten traktoreiden haltijoille. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL esittää kantanaan hallituksen esitysluonnokseen, että nyt ehdotetun nestemäisten liikennepolttoaineiden veronkorotuksesta luovutaan, ja sen sijaan kiirehditään hallitusohjelmassa mainittua liikenteen verotuksen kokonaisuudistusta. Kokonaisuudistuksessa tulee ottaa huomioon uusien käyttövoimien, kuten sähkö ja kaasu, fiskaalinen rooli osana liikenteen verotusta. Lisäksi osana uudistusta tulee valmistella ja ottaa käyttöön hallitusohjelmassa mainittu ammattibiodiesel, jonka avulla voidaan erottaa kuorma-autoissa ja muistaa käyttötarkoituksissa kulutettu diesel. Lisäksi SKAL esittää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin traktoreita koskevan kilpailunvääristymän poistamiseksi ja arvioi polttoöljyn käyttöoikeuden yksinomaan maanteiden tavaraliikenteessä käytettävissä traktoreissa niin energiaverodirektiivin kuin valtiotukisäännöstenkin valossa. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Iiro Lehtonen Petri Murtotoimitusjohtaja johtaja, asiantuntijapalvelut