Tiestön kunto puhuttaa meitä kuljetusyrittäjiä lähes aina. Siksi kirjoitan meidän kuljetusyrittäjien tehtaamme lattiasta, tiestä. Sillä lattialla me, kuljetusyrittäjät ja meidän työntekijämme, teemme joka päivä töitä.
Tie on verovaroilla rakennettu. Se on omaisuutta, jonka pääsääntöisesti omistaa Suomen valtio, osaksi kunnat. On myös jossain määrin tiekuntien omistamia yksityisteitä. Tie on aina, olipa se sitten valtion, kunnan tai yksityistie, rakennettu tarpeeseen. Turhaan emme täällä liiku.
Omaisuudesta, joka on rakennettu ja jota käytämme, on pidettävä huolta. Kuten esimerkiksi me pidämme autoistamme ja kiinteistöistämme.
Otan verrokiksi kiinteistöt: Home on kiinteistöjen surma. Home on seurausta puutteellisesta kiinteistöhuollosta. Home syntyy kosteudesta, joka johtuu monesti vuotavasta katosta tai siitä, että perustuksissa makaa kosteus, joka nousee rakenteisiin. Näitä vaurioita sitten korjataan tai pahimmassa tapauksessa kiinteistö joudutaan purkamaan ja rakentamaan uusi. Kaikille on kuitenkin selvää, että jotain on tehtävä. Home on terveysriski.
Kosteus on myös teittemme surma. Kosteus on seurausta puutteellisesta tienhoidosta. Päällysteessä olevan reiän tai halkeaman kautta pääsee kosteus tien rakenteisiin. Samoin ummessa olevissa ojissa makaa kosteus, joka nousee tien rakenteisiin ja rikkoo tiemme. Vesi jäätyessään rikkoo rakenteen kuin rakenteen.
Miksi teistämme ei ole pidetty huolta? Eikö puutteista ole raportoitu? Valitettavan heikosti on toimittu, koska tiestön korjausvelka on jatkanut kasvuaan pian parikymmentä vuotta.
Vastuullisuutta myös tienpitäjiltä
Vastuullisuus on tämän päivän megatrendi. Tien ajettavuus ja kunnossa pitäminen on vastuullisuutta.
Tiessä korostuu kaikki kolme vastuullisuuden pääteemaa; taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristövastuu. Taloudellisuus korostuu siinä, että hyväkuntoisella tiellä ajoneuvojen rakenteet ja renkaat pysyvät kunnossa. Korjauskustannukset pienenevät. Polttoainetta kuluu vähemmän, jonka säästö säteilee niin taloudelliseen kuin myös ympäristövastuuseen. Päästöjä syntyy vähemmän.
Hyväkuntoinen tie on helpommin ajettava ja se on ennen kaikkea turvallinen. Kun saa ajaa juuri päällystettyjä teitä, tuntuu, että auto menee kuin sukkasillaan.
Tiestön hyvä kunto parantaa Suomen logistista kilpailukykyä. Syksyllä SKALin ADR- ja energiaseminaarissa Traficomin pääjohtaja Jarkko Saarimäki lupasi, että he Traficomissa tekevät omilla toimillaan kaikkensa Suomen logistisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Siitä on hyvä ottaa kaikkien mallia ja tehdä parhaansa joka sektorilla. Hyväkuntoinen tiestö jos joku parantaa kilpailukykyämme.
Rahoitus turvattava
Suomen nykyhallitus on kumipyörähallitus, autoilijan hallitus. Hallitus on antanut lisärahaa tien kunnostamiseen. Ja annetulla rahoituksella on toimittu. Teitä on laitettu kuntoon olan takaa. SKALin ajama korjausvelkapaketti näkyi viime kesänä hyvänä määränä päällystämistä, yli 4000 kilometriä uutta asfalttia.
Suunnitelmat ovat olleet valmiina. Toteutukseen tarvittava raha on aiemmin puuttunut. Tästä on tehtävissä vain yksi päätelmä. Väyläviraston johto ei ole nukkunut ruususen unta, vaan omistajat tai ennen kaikkea omistajien edustajat, kansanedustajat, ovat nukkuneet. Kun rahaa löytyi, niin heti alkoi tapahtua. Kiitos siitä koko virkakoneistolle ja toimijoille.
Kiitos myös kansanedustajille, että nyt on herätty. Nyt pitää vaan muistaa pysyä hereillä. Hallituksen ja opposition on turha kinastella, kun kaikki näkevät saman tarpeen. Tiestömme tarvitsee rahaa jatkossakin, korjausrahaa vuosittain satoja miljoonia. Se on varmistettava kaikkien puolueiden yhteistyöllä. Se on vastuullisuutta.
Pysytään siis hereillä ja varmistetaan riittävä rahoitus tiestöön. Pidetään tehtaan lattiamme kunnossa. Niin kesällä kuin talvella. Nyt talvella on hyvä muistaa, että tasainen tien pinta parantaa myös talvihoitoa. Aura pystyy siihen paljon paremmin kuin epätasaiseen ja reikäiseen tienpintaan.
Jari Välikangas
puheenjohtaja
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
