Teollisuuspolitiikassa vahvistettava logistiikan kilpailukykyä

Hallitusohjelmaan sisältyy teollisuuspoliittisen strategia laatiminen. Hallituksen tavoitteena on kasvuhakuisten, työllistävien ja vientiin tähtäävien yritysten määrän kasvu sekä teollisten työpaikkojen säilyminen Suomessa.

Hallitusohjelma lupaa teollisuuspolitiikkaan logistiikkapainotusta

Hallitusohjelmakirjauksessa mainitaan erityisesti logistinen kilpailukyky. Yksi SKALin tavoite on ollut, että kuljetus- ja logistiikka-alan merkitys teollisuuspolitiikassa tunnistetaan ja tunnustetaan vahvemmin. Järjestö on tuonut toistuvasti esiin, että kyse on kaikkien yritysten menestymisestä, kun kuljetuskustannukset pidetään kohtuullisena.

Työssä on mukana erillinen logistiikan alatyöryhmä liikenne- ja viestintäministeriössä. Työssä on mukana SKALin puolesta toimitusjohtaja Anssi Kujala ja logistiikkajohtaja Pekka Aaltonen.

Maantiekuljetukset tärkeitä

Maantiekuljetusten merkitys korostuu seuraavista syistä:

• Ensimmäinen on Suomen kansainvälinen kilpailukyky. Kuljetusyritykset takaavat sen, että hyvät suomalaiset tuotteet saadaan vietyä maailmanmarkkinoille.
• Toinen vallitsevassa geopoliittisessa tilanteessa on huoltovarmuus. Esimerkiksi säiliöautokuljetusyrityksillä on varautumisemme kannalta aivan olennainen merkitys. Kuljetusyritykset yleisemminkin turvaavat myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
• Kuljetusyritykset takaavat sen, että Suomessa voidaan joka päivä herätä rauhassa. Kaupassa on ruokaa ja juomaa. Sähkö- ja vesilaitokset pysyvät käynnissä. Tehtaat voivat pyöriä ja palvelut pelaavat.

Maantiekuljetukset ovat noin 90 prosenttia tavaratonneistamme, kuljetussuoritteena (tonnikilometrit) 75 prosenttia. (Huom. tämä on kotimaanliikenne ei kansainvälinen liikenne)

Logistiikalla kilpailukykyä

SKAL on korostanut työryhmässä logistiikan merkitystä teollisuuden kilpailukyvyn perustana.

Kilpailijoita pidemmät kuljetusmatkat keskeisille markkinoille on meille haaste. Kyse on saavutettavuudesta, joka koostuu toimitusajasta, palvelutasosta ja erityisesti kustannuksista.

Toimitusaikaa ja palvelutasoa voidaan parantaa varastoimalla lähellä asiakasta, mikä nostaa kustannuksia.

Saavutettavuus tiivistyy kustannuksiksi. Logistiikan kustannusten kasvua on hillittävä. SKALin mukaan logistisen kilpailukyvyn vahvistamisen pääteemat ovat:

1. Logistiikan kilpailukyvyn parantamisen tulee olla liikennepolitiikan lähtökohtana

2. Kustannuskilpailukyky on turvattava

3. Tieverkon tehokas ja häiriötön toiminta varmistettava kaikissa oliossa

4. Päästövähennykset on toteutettava kilpailukykyä heikentämättä.

Vahvuuksista pidettävä huolta jatkossakin

Pekka Aaltonen muistuttaa, että Suomessa logistiikka toimii monella tapaa hyvin palvelutason osalta. Meillä on esim. hyvä frekvenssi ulkomaan satamiin ottaen huomioon maamme pieni koko talousalueena. Myös rajaliikenne ja tullaus toimii hyvin verrattuna moneen muuhun maahan. Näitä asioita ei tule heikentää. Logistiikka on muutakin kuin kustannus Aaltonen jatkaa.

Hallitusohjelmassa avaimet logistiikan kilpailukyvyn parantamiseen

Nykyisessä hallitusohjelmassa on useita kuljetus- ja logistiikkayritysten toimintaan vaikuttavia hankkeita. Oikealla tavalla toteutettuna niillä voidaan parantaa Suomen logistiikan kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Keskeisimmät hankkeet ovat

1. Liikennejärjestelmäsuunnitelma (LJS12)
2. Liikenteen verotuksen ja rahoituksen kokonaisuudistus
3. Teollisuuspoliittinen strategia

Tieliikenteen tavarakuljetusten verotus tulee toteuttaa tavalla, joka parantaa kilpailukykyä. Suomen raskaiden yhdistelmien suuret mitat ja massat ovat tärkeä päästövähennyskeino. Niillä tasoitetaan myös pitkien etäisyyksien kilpailuhaittaa kuljetuskustannusten osalta.

Norminpurulla parannettava kuljetus- ja logistiikka-alan toimintaedellytyksiä

Hallitus sitoutuu purkamaan kautensa aikana vähintään 300 yrityksiä ja kansalaisia haittaavaa normia. Näin lupaa Orpon hallitusohjelma.

– Tämä on tärkeä sitoumus, sanoo SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.

Kujalan mukaan tavoitteena tulee olla, että yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan keventämällä viranomaismenettelyjä, purkamalla tarpeettomia normeja ja arvioimalla aina todellinen tarve uusille säädöksille.

– Kaiken sääntelyn tulee olla selkeää niin, että niiden toteuttamisessa ei jää tulkinnanvaraa, sanoo Kujala.

Kujala korostaa, että maalaisjärjen vastaisista normeista on päästävä eroon, mutta samalla on muistettava, että norminpurku ei kuitenkaan ole yksinkertaista.

– Usein säädökset ovat tarpeen vaikkapa toimivien markkinoiden ja reilun kilpailun varmistamiseksi, Kujala sanoo.

Tavoitteena on oltava esimerkiksi se, että samaa tietoa kysytään yrityksiltä vain kerran. Tämä edellyttää sitä, että tietojen sujuva siirtyminen viranomaisten välillä on sujuvaa. Tässä tavoitteessa on tapahtunut myönteistä kehitystä. Esimerkiksi SKALin ajama kuljetusyritysten polttoainetuki oli helposti haettavissa valtiokonttorista syksyllä 2022.

Jätehuoltorekisterin velvoitteita kevennettävä

Kotimaiselle jätteen kuljettajalle tai jätteen välittäjälle on tullut uusia velvoitteita, joista koituu sadoille yrityksille 300–600 euron veloitus ja tarpeetonta hallinnollista työtä. Yritysten pitää rekisteröityä jätehuoltorekisteriin. Maksuasetuksen mukaan uudesta hyväksynnästä veloitetaan 590 euroa. Lisäksi kaikki muutokset, esimerkiksi jätelajikkeen lisääminen, maksavat 80 tai 300 euroa.

SKAL ja KTK-yrityksiä edustava Kuljetuskeskusten Liitto KKL korostavat, että kuljetusyrityksiä ei pidä velvoittaa valvomaan asiakkaidensa materiaaleja. Järjestöt pitävät tärkeänä, että KTK alihankkijoilta ei edellytetä rekisteröitymistä jäterekisteriin.

Aiemmin myynti- ja markkinointiorganisaatio KTK:iden alaisuudessa toimineet yritykset voitiin merkitä jäterekisteriin, mikäli kuljetuksia välittävä KTK-yritys oli rekisterissä. Muutoksen myötä se ei riitä, vaan jokaisen alihankkijan eli kuljetusyrityksen on tehtävä hakemus. Tällaisia yrityksiä on monessa KTK:ssa yli 50 ja valtakunnallisesti lähes tuhat.

SKALin linjauksia norminpurkuun

• Sääntelyn laadukkuuteen kiinnitetään huomiota. Sääntely itsessään ei ole ongelma, kun se on laadukasta ja sillä luodaan tasavertaista toimintaympäristöä.
• On arvioitava suorat hallinnolliset viranomaismaksut euroina toimialoittain.
• Kuljetus- ja logistiikka-alalla yksi keskeinen tekijä on digitalisaatio, jonka avulla voidaan lisätä tehokkuutta, mutta myös sujuvoittaa lupaprosesseja.
• Aiottu ”yksi yhdestä” –periaate sopii myös kuljetus- ja logistiikka-alalle.
• Kaikissa lainsäädäntöhankkeissa, mutta myös alemman asteisia normeja ja ohjeita kehitettäessä, on huomioitava aina alan osaajien ja etujärjestöjen näkemys.
• Varmistetaan tietojen sujuva siirtyminen viranomaisten välillä.
• Kehitetään yhteisiä yhden luukun sähköisiä palveluita. Varmistetaan sähköisten viranomaispalvelujen yhteentoimivuus.