Kesän aikana on laajasti uutisoitu valtatie 23:lla Keuruulla tapahtuneesta tien sortumisesta. Tien etelänpuoleinen kaista sortui pohjatutkimuksiin liittyvien kairausten yhteydessä. Tien toinen kaista säilyi, koska se oli sortunut jo vuonna 2024 päällystystöiden yhteydessä ja oli korjattu.
Meille tienkäyttäjille on todella huolestuttavaa, että tieliikenteen turvallisuus on näin vakavasti vaarantunut tiestön rakennevaurioiden johdosta. On sanomattakin selvää se, että sortumistapauksissa on ollut tuuria. Nyt suuremmilta vahingoilta vältyttiin, mutta viimeistään nyt ihan kaikkien pitäisi olla huolissaan, kun teiden sortumisia tapahtuu esimerkiksi rankkasateiden seurauksena. Missä seuraavaksi tie katoaa alta?
Huoli on näkyvä oire tiestön korjausvelasta. Suomi oli tiestön korjausvelan suhteen hyvällä tiellä 21 vuotta. Vuonna 1990 huonokuntoista valtion tieverkon päällystettä oli noin 7000 km. Määrätietoisella työllä se saatiin puolitettua, ja vuonna 2011 sitä oli enää noin 3000 kilometriä. Siitä se on 14 vuodessa kolminkertaistunut ja kivunnut 9000 kilometriin. Väyläviraston mukaan korjausvelka on noussut yli 2,5 miljardiin euroon.
Vuosien 1990 ja 2011 välinen aika kertoo, että pieleen menemisen voi estää. Tiestö ikääntyy ja vaatii kasvavassa määrin peruskorjausta. Tiestön rahoitusta on siis pakko lisätä.
Keuruunkin tapaus osoittaa, että vaatimuksemme ei ole turha. Päällysteiden heikko kunto ja ojituksen puutteellisuus ovat aiheuttaneet sen, että tiestömme on vettynyt ja rakenne pettänyt. Olen monesti verrannut tietä rakennukseen: jos katto vuotaa, ja salaojat eivät vedä, on rakennus tuhon oma. Vesi on hyvää janoon ja uimiseen. Rakenteisiin vesi ei sovellu. Se tuhoaa ne.
Suomen hallitus, valtiovaltamme, on se taho, jonka on nyt toimittava pikaisesti ja lisättävä tiestön rahoitusta mittavasti. Olemme Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:ssä vaatineet jo pitkään, että tiestön ylläpitoon ja parantamiseen tarvitaan miljardi euroa lisää vuosittain. Esitämme, että lisätään 300 miljoonaa euroa perustienpitoon, 300 miljoonaa euroa korjausvelan poistamiseen ja 400 miljoonaa euroa kehittämisinvestointeihin.
Hallitus aloitti hyvin korjausvelkapaketilla lisäten rahoitusta, joka on näkynyt tänäkin kesänä päällystämisenä. Kiitos siitä. Pintaremontit eivät kuitenkaan enää riitä, vaan teiden rakenteita on korjattava. Tämän hallituskauden tärkeimpiä päätöksiä on 12-vuotinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Asiakirja on viimeistelyvaiheessa, ja hallitus on tekemässä siitä syksyllä esityksen. Tässä yhteydessä on varattava tiestölle riittävä rahoitus. Lyhyellä aikavälillä yhteiskunnassa on varmistettava se, että Keuruun kaltaisia tiestön sortumisia ei tule enää tapahtumaan.
Otsikkoni kysymys siitä, "joko nyt voidaan olla huolissaan” ei kuulu turvalliseen tieliikenteeseen; se ei kuulu henkilö- ja tavarakuljetuksiin, eikä Suomen talouselämän kilpailukykyyn. Meillä kaikilla tiestön käyttäjillä on oikeus odottaa parempaa ja olla huolestumatta.
Jari Välikangas
puheenjohtaja
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
