Suomen tiestö on rapistunut kiihtyvällä tahdilla koko 2000-luvun. Kukaan ei kiistä tiestön korjausvelan kasvua, joka on jo yli 2,5 miljardia euroa. Joka puolella Suomea näemme kaikki omin silmin sen, miten huonossa kunnossa kaikki tiet – niin päätiet kuin alempiasteinen tieverkko ovat.
Maaliskuun puolivälissä me SKALissa tapasimme päivässä yli 300 kuljetusyrittäjää. Jälleen kerran tuli kristallinkirkkaaksi heidän suurin huolenaiheensa: tiestön huono kunto. Se näkyy muun muassa lisääntyvänä polttoaineen kulutuksena, kalustovaurioina ja liikenneturvallisuuden heikentymisenä.
Siksi on hyvä, että korjausvelan kasvun taittamiseen on osoitettu tälle vuodelle rahoitusta. Hallitusohjelmassa linjattiin liikenteen kolmen miljardin euron investointiohjelmasta ja korjausvelan purkamiseen osoitetusta 250 miljoonan euron määrärahasta. Sen myötä Väylävirasto on kertonut valtakunnallisesti noin 4 000 kilometrin päällystysohjelmasta vuonna 2024. Tämä on tärkeää; tiestöön panostaminen on kaikkien etu.
Linjaus on hyvä, mutta ilo vain hetkellinen.
Tiestön kehittämistä on jatkettava rahoitusta korottamalla
On tärkeää, että väyläverkostosta pidetään huolta. Sen kehittämistä ei voi kuitenkaan vähentää – saati lopettaa. Korjausvelkapaketista huolimatta kuljetusyrittäjät ovat huolissaan tiestön määrärahoista pitkällä aikavälillä, sillä tiestön kehittämisellä luodaan kasvun edellytyksiä Suomeen.
Kehysriihessä päätettiin leikata väylärahoitusta 30 miljoonalla eurolla aikaistamalla suunniteltuja säästöjä vuodella. Sen lisäksi nimeämättömistä väylärahoista leikataan noin 50 miljoonaa euroa vuosittain vuosien 2026–2028 aikana. Rahoitusleikkaus kehyskaudella on yhteensä 190 miljoonaa euroa.
Päätös leikata väylärahoitusta oli kuljetusalalle pettymys. Suomen teiden rapistuminen on estettävä ja tiestön kuntoa kehitettävä. Rahoitusta pitää päinvastoin korottaa. Linjauksien paikka on, kun Suomessa uusitaan 12-vuotista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Me SKALissa olemme ehdottaneet seuraavaa:
· 300 miljoonan euron tasokorotus perustienpidon rahoitustasoon siten, että asfaltointimäärät nostetaan pysyvästi 4 000 kilometrin tasolle
· 300 miljoonaa euroa vuosittain tiestön korjausvelan poistamiseen
· 400 miljoonaa euroa, tiestön kehittämisinvestointeihin
Raisio-Naantali-välin on vastattava sen vaatimuksia
Myös eurooppalainen ydinverkko (TEN-T) on saatettava EU-asetuksen edellyttämälle laatutasolle. On varmistettava, Suomen kilpailukyvyn kannalta välttämättömät yhteydet tehtaisiin, terminaaleihin ja satamiin ovat luotettavia.
Esimerkiksi Turun kehätie (E-18) kuuluu tuhansien kilometrien mittaiseen TEN-T-ydinverkkoon eli Scandinavian–Välimeren ydinverkkokäytävään. EU-asetuksen mukaan verkon tulee olla vaatimusten mukaisessa kunnossa vuonna 2030. Puutteet Raisio–Naantali-osuudella saavat aikaan sen, että tämä noin 10 kilometrin mittainen kokonaisuus ei ole ydinverkkoa säätelevän asetuksen vaatimusten mukaisessa kunnossa.
Tarvitsemme vision, jossa 20 vuoden päästä ihmiset ja tavarat liikkuvat modernilla, turvallisella, nopealla ja energiaa säästävällä tieverkolla. Nyt on viimeinen hetki tehdä konkreettiset ja tuntuvat korotukset Suomen tiestön rahoitukseen.
Päätöksiä on tehtävä syksyn budjettiriihessä ja liikennejärjestelmäsuunnitelmaa päivittäessä.
Jari Välikangas, vt. puheenjohtaja, SKAL ry
Anssi Kujala, toimitusjohtaja, SKAL ry
