Hallitus on joulukuussa julkaisemassa Suomen uutta teollisuuspoliittista strategiaa. SKAL on osallistunut strategian valmistelussa logistiikan työryhmään ja nostanut esiin logistiikan merkitystä kilpailutekijänä. SKALin mielestä strategia tulisi viedä selontekona eduskuntaan.
Miksi strategia pitäisi tuoda selontekona eduskuntaan, toimitusjohtaja Anssi Kujala?
- Sillä tavoin puolueet pääsisivät ruotimaan kansallisen kilpailukyvyn perustaa ja näkemään, miten tärkeää on tehdä työllisyyttä vahvistavia toimia. Meillä on vaatimaton talouskasvu ja vuosien ajalta kumuloituneita haasteita kilpailukyvyssä. Nyt on varmistettava yhteisillä toimilla yrityksien sijoittuminen tänne ja siksi eduskuntapuolueiden on hyvä päästä keskustelemaan teollisuuspolitiikan suunnasta.
Mihin pitäisi kiinnittää eniten huomiota?
- Valtio voi toimillaan vaikuttaa yritysten sijoittumiseen, innovaatioiden edistämiseen ja työllisyyden vahvistamiseen, ja nämä ovat totta kai tärkeitä. Nostan kuitenkin kärkeen merentakaisen sijaintimme kaukana Euroopan päämarkkinoista. Sitä kautta teollinen kilpailukykymme perustuu logistiikan ja kuljetusten tehokkuuteen. Suomalaisten yritysten logistiset kustannukset olivat tuoreimman logistiikkaselvityksen mukaan 50,5 miljardia euroa vuonna 2022, kun vuonna 2019 vastaava luku oli 39,3 miljardia euroa. Meidän on huolehdittava, että meillä on kohtuulliset energiakustannukset. Äänemme on myös saatava paremmin kuuluviin EU-pöydissä, sillä vaaditut päästövähennystoimenpiteet ovat Suomelle kalliimpia kuin Keski-Euroopan maille.
Mitä seuraavaksi tapahtuu?
- Olemme jo ottaneet kantaa omalla ohjelmallamme teollisuuspoliittiseen strategiaan lukuisin tiedottein ja tietenkin työryhmän jäsenenä. Kun se julkaistaan, osallistumme aktiivisesti keskusteluun ja jatkamme vaikuttamistyötämme Suomen logistisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi.
SKALin ratkaisuja
SKAL on laatinut ohjelman, joka listaa kuljetusalan näkökulmia teollisuuspolitiikkaan. Ohjelma listaa kahdeksan ehdotusta logistisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi.
- Logistisen kilpailukykymme perusedellytys on toimiva liikennejärjestelmä. Tarvitaan hyvässä kunnossa oleva väyläinfrastruktuuri. Infrarahoitukseen on panostettava riittävästi. Julkinen rahoitus on jatkossakin liikenneverkon rahoituksen keskeinen lähde.
- Kustannustekijöihin ja energian hintaan kiinnitettävä huomiota. Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin mukaan suurimmat kustannustekijät ovat palkat, polttoaineet ja ajoneuvon hankinta, huolto ja muu ylläpito.
- Panostuksia EU-ennakkovaikuttamiseen. Yleisesti liikennettä ja tieliikennettä koskevista päätöksistä tulee EU-tasolta. Suomen EU-ennakkovaikuttamiseen on panostettava.
- Erilaiset logistiikkajärjestelmät. Ne kytkeytyvät teollisuuteen ja muuhun elinkeinoelämään niin fyysisesti kuin digitaalisesti: esimerkiksi kuljetusten tarvitsemat tiedot syntyvät teollisuuden toiminnanohjausjärjestelmissä ja tämä prosessi tuli olla mahdollisimman automaattinen.
- Valtioiden välinen tukikilpailu. Kilpailu vaikuttaa teollisuuden sijoittumiseen – toimiva ja kustannustehokas logistiikka voi olla ratkaisemassa investointeja Suomeen.
- Huomio logistiseen sijaintiin. Itärajamme on kiinni ja olemme entistä enemmän logistisella takamatkalla. On tarkasteltava, miten sen negatiiviset vaikutukset logistiikkaan voidaan kompensoida.
- Globaalit muutokset. Huoltovarmuus ja sotilaallinen liikkuvuus korostavat logistiikan merkitystä.
- Osaavan työvoiman turvaaminen. Työvoiman saatavuus tulee olemaan myös logistiikan haaste. Erityisesti maantieliikenteen kuljettajapula vaivaa koko Eurooppaa.
Ohjelma on luettavissa SKALin verkkosivuilla.
