Kun on täyttänyt 64 vuotta, on jo kyllin vanha eläkkeelle. Näin pähkäilin viime vuonna. Nyt olen ottanut yhteyden Ilmariseen ja ilmoittautunut eläkeläiseksi 1.11.2021 alkaen. Jatkossa luotan Ilmarisen maksukykyyn.
Maanteiden tavaraliikenteen puolesta on tullut kamppailtua poliitikkojen ja virkamiesten kanssa kohta neljännesvuosisata SKAL:n paita päällä, ensin Seppo Sainion komennossa ja sen jälkeen itseään ja joukkojamme komentaen. Taistelumieltä olen koettanut vaalia SKAL:n arvopohjalta ponnistaen: olemme toimineet kuljetusyritystemme hyväksi luotettavana asiantuntijana, vahvana suomalaisena ja jäsenen puolella sekä nyttemmin myös rohkeana uudistajana.
Kamppailuissa ei aina ole tullut voittoja. Useampi kerta on jääty häviölle, ja joskus on harmittanut aivan hirveästi. Pahimpien harmitusten joukkoon kuuluu kuljetuskaluston viiden sentin pakkokavennus kymmenisen vuotta sitten EU-leveysmittaan 2,55 m. Yhä ihmettelen, miksi se piti tehdä pilkuntarkasti, varsinkin kun omin korvin kuulin Brysselissä, että komissio olisi hyväksynyt myös joustavamman ratkaisun. Kovasti kilpailluilla markkinoilla, joilla suomalaiset kuljetusyritykset koettavat pärjätä, tällaisiin turhiin kustannuksiin meillä ei ole varaa, ja se pitää myös virkamieskuntamme ymmärtää.
Sen olen vuosien varrella oppinut, ettei edunvalvonnassa pärjää ilman kumppaneita. Verkostoituminen on tärkeää. SKAL:lle luontaisia kumppaneita ovat autoalan, liikenteen ja logistiikan järjestöt. Järjestöjen yhteiseksi EU-edunvalvojaksi Brysseliin olemme jo synnyttäneet FinMobility ry:n. Verraten hajanainen järjestökenttä olisi myös kansallisesti tarpeen yhdistää niin, että kuljetusalan elinkeino- ja työmarkkinapolitiikkaa harjoitetaan saman katon alla. SKAL:n joukot, joita olen johtanut, ovat laatuluokkaa. Lämmin kiitos koko porukalle, jäsenyhdistyksiä ja järjestönhallinnossa toimivia henkilöitä myöten. Yhteinen tahto auttaa jäsenyrityksiä on voimakas. Osaavalla tekemisellään SKAL on vahvistanut arvostettua asemaansa maanteiden tavaraliikenteen äänitorvena. Tätä asiantuntemusta tarvitaan, kun kuljetusalaa koskevia päätöksiä tehdään kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti.
Enskan eli entisten nuorten sävellahjan innokkaana kuuntelijana haluan samassa hengessä vielä lähettää tutuille terveisiä, jos sopii. Terveiset ministeriöön: lopettakaa jo sadan hengen fläppitaulukuulemiset, palataan aitoon tiimityöhön. Terveiset hallitukselle ja eduskuntaan: ihmiset ja tavarat kulkevat tietä pitkin, tiet kuntoon. Terveiset kuljetusyrittäjille: nokka pystyyn, olkaa ylpeitä tekemisestänne. Ja onnea Anssille. Se on moro!