Kun Elintarvikealan Kuljetusyritykset ry:n, tuttavallisemmin EKY:n, toimitusjohtaja Seppo Tolonen jäi eläkkeelle syyskuun lopussa, kerääntyi häntä saattamaan iso joukko jäseniä, yhteistyökumppaneita ja työtovereita. Kainuun Ristijärveltä ponnistanut kuljetusyrittäjän poika teki monipolvisen työuran raskaan liikenteen ja logistiikan parissa.
Seppo Tolonen kasvoi perheen keskimmäisenä lapsena Ristijärvellä, Pihjalavaaran kylässä. Oli iso- ja pikkusisko. Isä Kauko Tolonen veti veljensä kanssa kuljetusalan kommandiittiyhtiötä.
- Isä uhkasi, että jos lähdet autohommiin, teen riimusta piiskan.
Piiskaa ei isä käyttänyt. Hän oli paljon poissa ja savotoissa. Sen sijaan äiti saattoi sivaltaa kuritonta poikaa, kuten oli tavallista tuohon aikaan:
-Minusta ihan aiheellisesti.
Lapsuuden traumoja ei Sepolle syntynyt.
Isä kuoli melko yllättäen vuonna 1978 vain 48-vuotiaana. Setä jäi jatkamaan yritystä ja Seppo teki omat uraratkaisunsa. Lukion jälkeen mielessä poltteli ura metsäteknikkona, mutta kouluun oli vaikea päästä.
-Minulla oli paikka geologiaa lukemaan Oulun yliopistoon, mutta valitsin sivujuonteen, kuljetustekniikan. Se oli ennen armeijaa, ja oli tilaisuus miettiä. Päädyin Jyväskylään teknilliseen opistoon.
Elintarvikkeet kuvaan
Opiskelut alkoivat vuonna 1981. Seppo rahoitti elämäänsä kuljettajana Jyväskylän Kiitokuljetuksissa. Kuormassa kulki lihaa, makkaraa ja viinaa. Siten tulivat elintarvikkeet mukaan. Kuljetusteknikon paperit ropsahtivat vuonna 1985.
Valmistuttuaan Seppo aloitti Kiitokuljetuksessa kuljetuspäällikkönä, mutta viipyi vain tovin, sillä Sisulla avautui varusteluinsinöörin paikka. Seppo mittaili päällirakenteita Karjaan tehtaalla ja eteni Sisun markkinointipalvelun päälliköksi. Siinä kuluivat vuodet 1986–1989.
Seuraava askel oli Volvon raskaan kaluston kauppa ja asemapaikaksi vaihtui Helsinki. Seppo toimi Volvolla vuodet 1989–1993 autokauppiaana ja teknisistä asioista vastaavana kenttäpäällikkönä. Kun Volvolla saneerattiin, tuli aika lähteä.
Ensimmäisen kerran SKALiin
Seppo myi jonkin aikaa päällirakenteita ja sai puhelun SKALin tekniseltä päälliköltä Markku Maukoselta, joka oli tullut tutuksi vetämästään puuautotyöryhmästä. Ura SKAL ry:ssä käynnistyi tammikuussa 1995 koulutuksen ja teknisen neuvonnan parissa.
Jokin polte oli kuitenkin jäänyt autokauppaan, ja kun Sisu-ajoilta tuttu Matti Karhu houkutteli, vei tie vuonna 1997 Ivecolle myyntipäälliköksi. Seppo viihtyi 6 vuotta raskaan ja keskiraskaan kaluston myyntipäällikkönä hoitaen myös suhteita tehtaaseen.
Toisen ja viimeisen kerran SKALiin
Vuonna 2002 Iveco Finlandin omistaja vaihtui venäläiseksi, johtoon tuli henkilöautopuolen ihmisiä ja ilmapiiri muuttui. Tuli aika tehdä uusi siirto. Samoihin aikoihin Maukonen vinkkasi, että Elintarvikealan Kuljetusyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Eino Simonen oli lähdössä pois. Se oli vuotta 2003.
-Laitoin paperit sisään viime metreillä ja tulin valituksi. Puheenjohtajana oli silloin Matti Heikkilä Kuusamosta. Kun Matti soitti, ainoa kysymys oli palkka, jota luottamusjohto halusi tingata. Tulin vähän vastaan, en muista, paljonko.
EKY:n tehtävä oli hyvä summa kaikista aiemmista töistä, sillä Seppo ymmärsi yrittämisestä ja kuljettamisesta, ja myös myynti ja kalusto olivat hallussa.
-Paljon olen näissä hommissa oppinut ja aiemmat työt antoivat aina eväitä eteenpäin Esimerkiksi, kun jäsen on hankkinut ulkomailta päällirakenteita, olen voinut muun muassa hyödyntää Sisu-taustaani ja konsultoida.
”Koen, että sekä ostajia
että kuljetusyrityksiä
on voinut tukea”.
Seppo Tolosen mielestä alan neuvottelukulttuuri ja vaatimukset ovat muuttuneet. Kun aiemmin kaikki halusivat turvata työrauhan ja jatkuvuuden, nyt tuntuu, että kaikki pitää muuttaa. Myös asiakkaiden sanelupolitiikka on lisääntynyt.
-Kun aikoinaan kuljetusasiakkaiden ja kuljetusyritysten kanssa neuvoteltiin taksoista, SKALilla oli iso rooli. Siitä on jäljellä hyvät yhteistyösuhteet. Enää ei puhuta rahasta, vaan toiminnan laadusta, lakimuutosten vaikutuksista ja turvallisuudesta. Yhdessä on viety näitä asioita eteenpäin ja koen, että sekä ostajia että kuljetusyrityksiä on voinut tässä matkan varrella tukea.
Seppo kokee SKAL-organisaation vahvuudeksi osaamisen, vaikka osaajia on vähemmän kuin ennen. Jäsenyyttä pitäisi myös osata hyödyntää.
-20 vuotta sitten netissä ei ollut mitään. Nyt on. SKALin arvoissakin olevaa luotettava asiantuntijaa tarvitaan suodattamaan ja jalostamaan oikea tieto yrittäjille.
Sepon mielestä yrittäjä voi saada SKAL-organisaatiolta merkittävästi tietoa, suhteita ja asioita, joita ei edes osaa pukea sanoiksi: Kun maksan jäsenmaksun, mitä sillä saan? On jäseniä, jotka eivät ole lainkaan yhteydessä. He joko saavat kaiken tarvitsemansa yleisestä informaatiosta tai eivät tiedä, mitä voisivat saada. Tätä tarjontaan SKALin pitäisi osata kuvata ja myydä paremmin.
-Anssi Kujalan aikana tässä on menty eteenpäin.
Isommankin jäsenmaksun säästää Sepon mielestä ensimmäisessä kohdassa, jossa tulee tarve saada varmaa tietoa ja sen saa SKALilta. Kaupalliselta toimijalta laskutus alkaisi ensimmäisestä tunnista.
-Jäsenmaksulla ei saa välttämättä mieluisimpia vastauksia, mutta saa oikeat vastaukset.
Aamukahveilla oppi eniten
Seppo Tolonen ei ole koskaan hakenut hyväksyntää tai myötäillyt ketään aseman perusteella. Kaikkien kanssa on kuitenkin tultu toimeen. Yhteisöllisyyden kokemus on vuosien varrella ohentunut:
-Vanhaan aikaan oli kahdeksan ja yhden aikaan kahvit, joilla keskusteltiin muustakin kuin työstä. Monesti niissä tilaisuuksissa oppi enemmän kuin millään toiminnanjohtajapäivillä. Sittemmin ei ole ollut kovin tiivistä kanssakäymistä.
Sepolla on erityisen lämpimät muistot aiemmasta johdon assistentista Marja Eskolasta etenkin ajoilta, jolloin tämä toimi Sisun silloisella toimitusjohtajan, jo edesmenneen ”Jerkun” assistenttina. Marjalta kysyttiin aina, onko sopiva hetki lähestyä temperamenttista toimitusjohtajaa ja vasta sitten lähestyttiin, jos saatiin vihreää valoa.
Toinen mieleen nouseva hahmo on jäsenyrittäjä Juha Finnilä ja rouvansa Sirpa, joiden kanssa on ollut paljon tekemisissä vuosien aikana.
-On ollut antoisaa tehdä projekteja Juhan kanssa enkä ole ikinä nähnyt häntä pahalla tuulella.
Käytännön asioissa Sepolla on ollut esimiehensä Ralf Hellsbergin kanssa varsin yhteneväiset näkemykset, mitä arvostaa.
-Meillä ei ole puukotettu selkään hallituksessa ja asiat on käsitelty asioina.
Seppo Tolosen loppukaneetti on selkeä.
-Jäsenen edun edelle ei mene mikään.
