Miljoonakaupunkien logistiikan järjestämiseen suunnitellun Renaultin jakeluauton ominaisuudet sopivat varmasti myös meidän pienien kirkonkylien tavarankuljetuksiin. Autoon on todella helppo kiivetä myös huonolla kelillä, kiitos hyvin suunniteltujen askelmien, joiden pinta on sopivan karhea. Ohjaamoon nousemista helpottaa tukeva tartuntakahva. Istuinasento on vähintään hyvää luokkaa, ohjauspyörän säädöt ovat riittävät. Näkymä peileistä on riittävä, oikeanpuoleisen peilin asennus peittää vain hiukan näkymää etuoikealle.
Kuljettajan työympäristö on laadukkaan oloinen, mittaristo selkeä ja katkaisimet loogisesti asennettuja. Automatisoidun vaihteiston hallinta sujuu Renaultin tapaan ohjauspyörän pylvään oikealla puolella olevalla vivulla. Sen toimintaan kannattaa keskittyä huolella, peruutusvaihdehan kytketään edelleen valitsemalla ensin eteenpäin-ajovaihde. Peruutuskameran näyttö on sijoitettu hyvälle paikalle.
Koeajossa olleeseen yksilöön oli asennettu närpiöläisen NEK:in valmistama, 7,5 metriä pitkä, kokosivunaukeva kuormakori. Kori on varustettu nostettavalla takaläpällä. Kuormausta helpottaa Dhollandian valmistama kahden tonnin takalaitanostin kaukosäädöllä. Kuormakori vaikutti laadukkaalta ja kestävältä. Kuormanvarmistuspisteet ovat asialliset ja helppokäyttöiset.
Kokonaisuudessaan suomalais-ranskalainen jakeluauto on kelpo tavarankuljetin, jolla kevyen tavaran jakaminen sujuu luontevasti. Kokonaispainoltaan 14 300-kiloiseen ajokkiin jää kantavuutta 6 660 kiloa. Tällä massalla 250-hevosvoimaisella moottorilla ja kuusinopeuksisella automatisoidulla vaihteistolla varustettu voimalinja suoriutuu tehtävistään tarpeeksi rivakasti. Auto ei ole mikään raketti, mutta hyvää keskituntivauhtia tuskin lähdetään ensimmäisenä hakemaan, kun on kyse nopeatempoisesta jakeluliikenteestä.
