Sadasta nollaan - matkalla kohti fossiilitonta tieliikennettä -webinaaria juonsi ammattitaitoisesti uutisankkuri Jaakko Loikkanen. Tilaisuuteen oli ilmoittautunut yli 800 kuulijaa.
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka kertoi avauspuheessaan, että tilaisuuden ajankohta on mitä parhain, koska samana aamuna ministeriö lähetti lausunnolle Fossiilittoman liikenteen tiekartan. Toimiala on odottanut tiekarttaa syksystä 2020 saakka. Harakka esitteli tiekartan keskeiset päästötavoitteiden saavuttamiskeinot, kuten tiestön kunnon, kuljetusten digitalisaation sekä tarpeen huomioida kuljetusyritysten kilpailukyky. Nämä tärkeät näkökulmat puuttuivat viime vuoden puolella julkaistusta tiekarttatyöryhmän loppuraportista ja muun muassa tästä syystä SKAL jätti loppuraporttiin eriävän mielipiteen lokakuussa. Tiekartta oli siis kehittynyt oikeaan suuntaan loppuraportin julkaisun jälkeen.
Avauspuheenvuoron jälkeen päästövähennysten keinoista keskustelivat johtava asiantuntija Tiina Haapasalo EK:sta, liikenteen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Autoalan Tiedotuskeskuksesta ja johtaja Petri Murto SKAL ry:stä. Hanna Kalenoja kiitteli tiekartan monipuolista toimenpidevalikoimaa ja puhui autokannan ja uudistumisen tarpeesta. Tiina Haapasalo piti hyvänä esitettyä vaiheistusta sekä erilaisia kannusteita, ja kyseenalaisti päästökaupan tarpeen keinovalikoiman laajuus huomioiden. Petri Murto oli tyytyväinen siihen, että tiekartassa ymmärrettiin polttoaineveron vaikutukset kilpailukykyyn ja korosti verokannusteiden tärkeyttä. Kaikki keinot, joilla puhtaan dieselin käyttöä voidaan edistää, ovat tärkeitä. Petri suositteli verotukseen Ruotsin mallia, jonka mukaan jakeluvelvoitteen yli myytävä uusiutuva diesel olisi vapautettu valmisteverosta. Digitalisaation keinoin voidaan kattaa jopa neljännes kurottavissa olevasta päästövähennystarpeesta.
Päästövähennysten keinoista keskustelivat johtava asiantuntija Tiina Haapasalo EK:sta (vas.), johtaja Petri Murto SKAL:sta ja liikenteen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Autoalan Tiedotuskeskuksesta. Juontaja Jaakko Loikkanen toinen oikealta.Euroopan komission Liikenteen ja liikkumisen pääosaston pääjohtaja Henrik Hololei esitteli Euroopan komission joulukuussa 2020 julkaistun älykkään liikkuvuusstrategian. Digitalisaatio ja innovaatio ovat siinä keskeisessä roolissa. Vuoteen 2030 mennessä tavoitellaan 30 miljoonaa päästötöntä ajoneuvoa ja vuoteen 2050 mennessä lähes kaikki ajoneuvot - myös hyötyajoneuvot ml. uudet raskaat ajoneuvot - olisivat päästöttömiä. Strategiassa on myös miljoona uutta tankkaus- ja latauspistettä EU-alueella vuoteen 2025 mennessä ja 3 miljoonaa vuoteen 2030 mennessä. Hän avasi ja päätti alustuksensa kuulijoiden yllätykseksi erinomaisella suomen kielellä.
Riittävätkö uusiutuvien polttoaineiden raaka-aineet?
Seuraavaksi estradille nousivat uusiutuvia liikennepolttoaineita valmistavien yritysten edustajat.
Yhteiskuntasuhdejohtaja Ilkka Räsänen Neste Oyj:stä kertoi, että Nesteellä uskotaan biopolttoaineen käytön kasvuun. Räsäsen mielestä sen osuus tieliikenteessä vuoteen 2030 mennessä voi hyvin kasvaa 30 prosenttiin. Raaka-ainepohja on laaja ja uusia vaihtoehtoja tutkitaan koko ajan. Jos raaka-ainepohjaa kavennetaan säädöksin, valmistus tulee kalliimmaksi. Vastuullisuus raaka-aineiden käytössä on määritelty EU:n tasolla.
Liiketoimintajohtaja Jukka Metsälä Gasum Oy:stä totesi, että biokaasutuotannossa on samoin laaja raaka-aineiden kirjo. On olemassa ratkaisuja, joita lainsäädäntömme ei vielä tunne. Niiden status tulee määritellä ja määrittelyt on tehtävä pian, ei kymmenen vuoden kuluttua.
Digitaalisuus on logistiikan arkipäivää
Toimitusjohtaja Petteri Nurmi DB Schenkeriltä kertoi, miten yrityksessä etsitään, tutkitaan ja kehitetään uusia konsepteja ja sovelletaan niitä liiketoiminnaksi yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Digitaalisia palveluja tarjotaan läpi koko logistiikkaketjun. Asiakas saa oikeaa ja ajantasaista tietoa. Schenkerillä on käynnissä lukuisia pilotteja. Turussa ilman kuljettajaa liikkuvat jakeluautot ovat jo toiminnassa. Niitä on tulossa myös Helsinkiin ja pian selviää, miten ne toimivat, kun pakkasta on 25 astetta.
Polttoaineverolla on ratkaiseva merkitys kilpailukyvylle
Tutkimusjohtaja Pasi Holm Taloustutkimus Oy:stä analysoi polttoaineveron korotuksen tulonjako-, työllisyys- ja ympäristövaikutuksia. Poliittisten muutosten merkitystä mietittäessä tulee ottaa huomioon niiden vaikutus kuljetusalan kilpailukykyyn. Keskustelu verotuksen muuttamisesta käy vilkkaana kaikissa Euroopan maissa.
Tieverkon vaikutus päästöihin
Väyläviraston johtava asiantuntija Vesa Männistö alusti tieverkon kunnon parantamisen vaikutuksista päästöihin. Tieverkon hyvä hoito- ja kuntotaso kannattaa säilyttää. Kun liikenne saadaan sujuvaksi jäävät turhat kaasutukset ja jarrutukset pois. Alempiasteisen tieverkon kunnosta on huolehdittava riittävästi, ettei niille tule kelirikkorajoituksia. On etsittävä optimaalinen hoitotaso kaikille teille, koska tienhoito lisää päästöjä. On käytävä keskustelua asiakkaiden ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Talvikunnossapidosta on tullut eniten palautetta ja sen laatua on jo nostettu vilkkaimmilla tieosuuksilla.
Ympäristöministeri Krista Mikkonen (Vihr.), liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (SDP), valtiovarainministeri Matti Vanhanen (Kesk.), haastattelija Jaakko Loikkanen sekä eduskuntaryhmien puheenjohtajat Kai Mykkänen (Kok.) ja Ville Tavio (PS).Päättäjiltä lupaus huojentaa kuljetusyritysten taakkaa,jos polttoaineen hinta nousisi
Tilaisuuden viimeinen tunti alkoi suurten puolueiden edustajien keskustelulla. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (SDP), ja eduskuntaryhmien puheenjohtajat Kai Mykkänen (Kok.) ja Ville Tavio (PS) olivat valmiita tulevaisuudessa tarkastamaan liikenteen kokonaisverorasitusta, joka nykyisellään on suhteellisesti EU-maiden korkein. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (Kesk.) ja ympäristöministeri Krista Mikkonen (Vihr.) puolestaan eivät nähneet liikenteen verotason alentamista mahdollisena.
Fossiilittoman liikenteen tiekartan osalta päättäjät olivat yksimielisiä siitä, että Suomen kunnianhimoiset päästötavoitteet on mahdollista saavuttaa laajalla keinovalikoimalla – yhtä autuaaksi tekevää ratkaisua ei ole. Keskustelijat nostivat keinoina esille liikenteen nykyistä nopeamman sähköistämisen muun muassa työsuhdeautokannan kautta, biopolttoaineiden osuuden kasvattamisen, sekä vetytalouden ja logistiikan digitalisaation.
Ministeri Timo Harakka tiivistää hallituksen viestin ammattiliikenteelle:
– Tarkoitus on auttaa raskasta liikennettä, jolla on vähemmän vaihtoehtoja kuin yksityisellä liikenteellä. Noudatamme EU:n suuntaviivoja. Myös Ruotsi ja Saksa ovat sitoutuneet päästövähennyksiin. Hallituksella on vahva tahto kompensoida mahdollista hinnannousua, jos sellainen on näkyvissä. Apuun tullaan, jos dieselin hinta nousee.
– Tämä oli huojentavaa kuulla ministeriltä. Meillä on tähän keinokin, ammattidiesel. Sen avulla dieselistä maksettua veroa voidaan palauttaa yrityksille, jotka joutuvat sitä käyttämään. Diesel on pääasiallinen käyttövoima vielä 2030-luvulla, totesi SKAL:n puheenjohtaja Jani Ylälehto.