SKALin hallitus sai harvinaisen kutsun Kesärantaan tapaamaan pääministeri Petteri Orpoa 21. tammikuuta. Tilaisuudessa keskusteltiin hallitusohjelmasta sekä logistiikan roolista Suomen kilpailukyvyn merkittävänä rakentajana.
Pääministeri Petteri Orpo otti SKALin väen lämpimästi vastaan Kesärannan salissa. Hän kertoi tehneensä SKALin kanssa yhteistyötä aivan poliittisen uransa alkuajolta alkaen.
– Suomen kilpailukyvyn peruselementti on logistiikka. Jos tavarat eivät liiku, meillä ei ole kilpailukykyä. Hallitusohjelmasta näkyy, että olemme kuunnelleet toimialaa. Ilman teitä eivät pyörät pyöri. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja kiinnioleva itäraja korostavat suomalaisen kuljetus- ja logistiikka- alan toiminnan merkitystä.
Puheenjohtaja Jari Välikangas kiitteli hallitusohjelmaa ja erityisesti korjausvelkarahaa, mutta huomautti myös, ettei se riitä.
– Suomen tiestö on kuljetusyritysten tehtaan lattia. Kiitos hallitukselle viime vuoden 4 000 päällystyskilometristä.
Välikangas nosti esiin hallituksen päätöksen ottaa käyttöön ammattidiesel.
– Kun fossiilisen liikenteen päästökauppa käynnistyy, on tärkeää, ettei nosteta dieselin hintaa. Uusista kuorma-autoista edelleen noin 90 prosenttia on dieselautoja.
Pääministeri vakuutti, että hallitus on sitoutunut ammattidieselin edistämiseen päästökauppalain tullessa voimaan vuonna 2027.
– Lainsäädännön valmistelu käynnistyy tänä vuonna.
Toimitusjohtaja Anssi Kujalan mukaan käyttövoimamurros vaatii isoja investointeja.
– Emme halua kitistä päästövähennystavoitteista, vaan tehdä vastuullisuudesta kilpailuedun.
Tiestöstä puhuttiin paljon. Petteri Orpon mukaan siviiliyhteiskunnan ja sotilaallisen valmiuden välimaastossa on mahdollisuuksia rahoituksen kehittämiseen.
– Liikennejärjestelmäsuunnitelma on keskeisiä hallituksen hankkeita, perusväylänpito on todella tärkeää. Liikenneverkkoa kehitetään Suomen saavutettavuuden, kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden varmistamiseksi.
Myös ympäristökuljetuksista puhuttiin. SKAL on huolissaan ympäristöhuollon kuljetusten kunnallistamishankkeista.
– Uskomme yrityslähtöisyyteen, myös jätekuljetuksissa. Kunnallista palvelutuotantoa ei tarvita siellä missä yksityinen yritys voi sen hoitaa, Orpo kiteytti.
Tilaisuudessa nostettiin esiin myös kumipyöräliikenteen rooli Suomen huoltovarmuuden turvaamisessa. SKAL on vuoden alusta Maakuljetuspoolin isäntäorganisaatio.
Tarpeita arvioidaan jatkuvasti Huoltovarmuuskeskuksen ja Maakuljetuspoolin kesken.
– Olette laittamassa Suomen taloutta kuntoon ja myös tiestöä kuntoon. Kiitos siitä. Se lisää työllisyyttä ja hyvinvointia, Jari Välikangas kiitteli.
– SKALin vaikuttamistyö meidän suuntaan on ollut erinomaista ja se näkyy hallitusohjelmassa. Tuotte ratkaisuja pöytään, pääministeri kiteytti.
SKAL kysyi, pääministeri Petteri Orpo vastasi
Logistiikan merkitys
Miten luonnehtisitte lyhyesti kuljetus- ja logistiikka-alan merkitystä Suomen viennin ja talouskasvun synnyttämisessä? Kuvatkaa logistiikan merkitystä Suomen kilpailukyvylle. Onko merkitys muuttunut viime vuosina?
- Kuljetus- ja logistiikka-alan merkitys Suomen kilpailukyvylle on keskeinen. Suomi on pitkien välimatkojen maa – ja maantieteellisesti käytännössä saari – joten liikenneyhteyksien kehittäminen maalla, merellä ja ilmassa on tärkeää. Tämä on myös viennin kannalta keskeistä.
- Hallitusohjelmassa liikennepolitiikan tavoitteena on koko Suomen kasvun ja elinvoiman lisääminen. Liikenneverkkoa kehitetään Suomen saavutettavuuden, kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden varmistamiseksi. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja kiinnioleva itäraja korostavat suomalaisen kuljetus- ja logistiikka-alan toiminnan merkitystä.
EU-vaikuttaminen
SKALin näkökulmasta Suomen vahvuutena EU-vaikuttamisessa on ollut hyvä yhteistyö ja tiedonvaihto suomalaistoimijoiden kesken. Mihin Suomen tulisi erityisesti kiinnittää huomiota uuden komission kaudella, jotta voisimme vielä parantaa tuloksiamme liikenteen EU-edunvalvonnassa esimerkiksi tulevalla rahoituskaudella? Voitteko kertoa jonkin esimerkin?
- Olen samaa mieltä Suomen vahvuuksista. Olemme vieneet yhtenäistä viestiä Suomen erityisolosuhteiden huomioimisesta EU-säädöksissä laajalla rintamalla eri toimielimiin esimerkiksi raskaiden ajoneuvojen mittoja ja massoja koskevan direktiivin uudistamista koskevissa neuvotteluissa.
- On kaksi kysymystä, joihin niin valtion kuin muidenkin EU-edunvalvontatoimijoiden pitäisi tulevan komission kaudella kiinnittää huomiota. Ensimmäinen on yhteistyön vahvistaminen etupainotteisesti samanmielisten valtioiden kanssa EU-edunvalvonnassa eli sen varmistaminen, että yhteistyö toimii ja Suomen viesteille löytyy ymmärrystä myös Suomen ulkopuolelta. Toinen kysymys on eri sektorien EU-edunvalvontatoimijoiden yhteistyön lisääminen. Se liittyy osaltaan komission yhä laaja-alaisempiin ehdotuksiin, jotka harvemmin enää kulkevat yhdessä siilossa vaan vaativat jäsenvaltionkin näkökulmasta yhä useamman ministeriön yhteistyötä ja entistä kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa EU-edunvalvontaan. Mitä konkreettisempia ja valmiimpia ehdotuksia - ja riittävän ajoissa - Suomi ja sidosryhmät pystyvät tuottamaan, sitä todennäköisemmin ne päätyvät osaksi komission ehdotusta, parlamentin kantaa tai neuvoston yleisnäkemystä, parhaimmillaan kaikkiin näihin.
Käyttövoimasiirtymän edistäminen
Tuoreissa MAL-sopimuksissa edellytetään sopimuskunnilta raskaan liikenteen tauko- ja jakeluinfran huomioimista kaavoituksessa. Se on tärkeä askel kohti vihreämpää logistiikkaa, sillä lataus- ja tankkausinfran puutteet estävät investointeja vaihtoehtoisiin käyttövoimiin ja lisäävät turhia ajokilometrejä. Näettekö vielä varaa parantaa elinkeinoelämän ja julkisen sektorin yhteispeliä infrakehityshankkeissa?
- Julkisen sektorin ja elinkeinoelämän yhteistyön kehittäminen on aina tärkeää ja parantamisen varaa edelleen on. Infrakehityshankkeiden tarve syntyy usein elinkeinoelämän tarpeista. Hankkeet ovat myös yleensä pitkäkestoisia ja mm. hankkeiden suunnittelu edellyttää riittävän aikaista vuorovaikutusta. Myös mahdolliset uudet rahoitusinstrumentit, jotka voisivat edistää hankkeiden toteuttamista ja vähentää taloudellisia riskejä, vaativat innovatiivista yhteistyötä.
- Infrakehityshankkeet vaativat tyypillisesti kaavoitusta, jossa elinkeinoelämän ja julkisen sektorin yhteistyö voisi usein olla sujuvampaakin. Valmisteilla olevaan alueidenkäyttölakiin tullaan sisällyttämään maanomistajan aloiteoikeus ja yksityisen ja julkisen sektorin yhteistoimintaa tiivistävä kumppanuuskaavoitusmenettely sekä lukuisia muita kaavoitusta sujuvoittavia uudistuksia.
Polttonesteiden hinta ja ammattidiesel
EU:n polttoainejakelun päästökauppa alkaa jo vahvistetun lain mukaan 2027. Kiitämme hallitusta siitä, että kehysriihessä päätettiin samassa yhteydessä ottaa käyttöön ammattidiesel-järjestelmä. Ammattidieselillä on iso rooli logistisen kilpailukyvyn turvaamisessa. Voimmeko alalla luottaa, että ammattidiesel-laki ehditään käsitellä eduskunnassa tällä kaudella?
- Suomi on etäällä manner-Euroopasta olevana pitkien etäisyyksien maana riippuvainen kustannustehokkaasta logistiikasta. Useassa Euroopan maassa käytössä oleva ammattidiesel kohtuullistaa suomalaisen elinkeinoelämän kuljetuskustannuksia ja vahvistaa siten Suomen kilpailukykyä.
- Hallitus on sitoutunut ammattidieselin edistämiseen. Päästökauppalain voimaan tullessa vuonna 2027 on samalla määrä tulla voimaan myös ammattidieselin palautusjärjestelmä. Hallitus on linjannut, että lainsäädännön valmistelu käynnistyy tänä vuonna.
