Heinäkuun puolivälissä romahtanut valtatie 23 ei ollut sattumaa, korostavat Autoliitto ja SKAL.
Suomen tiestön vaarallisen heikoksi päässyt kunto on jo vuosia ollut Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry;n vaikuttamistyön keskeisiä teemoja. Tieverkoston kunnossapitoon osoitettu rahamäärä on jo liian pitkään ollut riittämätön, minkä mahdollisista seurauksista on SKALin lisäksi varoitellut myös yksityisautoilijoiden palvelu-, etu- ja harrastusjärjestö Autoliitto.
Kasvava korjausvelka
Molemmat liitot ovat myös toistuvasti tuoneet asiaa esiin eri medioissa: SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala oli viimeksi huhtikuussa puhumassa aiheesta YLEn aamussa, missä muistutti maamme tieverkoston korjausvelan kasvaneen kuluneessa kymmenessä vuodessa 1,5 miljardista eurosta 2.5 miljardiin.
- Parasta ennen- päiväys on mennyt jo vuosia sitten. Tiestön ylläpitoon ja parantamiseen tarvitaan miljardi euroa lisää vuosittain. Tästä 300 miljoonaa euroa tulisi käyttää perustienpitoon, 300 miljoonaa korjausvelan poistamiseen ja 400 miljoonaa kehittämisinvestointeihin, Kujala listaa.
Tinkimisvaraa tässä ei ole, toteaa myös SKALin puheenjohtaja Jari Välikangas.
- Pintaremontit eivät enää riitä vaan teiden rakenteita on korjattava, jottei Paimion ja Keuruun kaltaisia tapauksia tulisi lisää, hän sanoo.
Rankkasade romahdutti Paimiossa elokuussa 2023 Sukselantien liki koko leveydeltään, Keuruussa sama tie puolestaan antoi periksi edellisen kerran alle kymmenen kuukautta heinäkuun tapausta aiemmin. Vastaavia sortumisia on lisäksi nähty myös Salossa ja Kemiössä.
Kyseessä kaikkien tieturvallisuus
SKAL on muistuttanut, että vaikka kyseessä on kuljetusyrittäjiemme ”tehtaan lattia”, on teiden huono kunto viime kädessä ihan kaikkia Suomen teillä autoilevien tieturvallisuutta uhkaava tekijä. Toistaiseksi vakavilta henkilövahingoilta on vältytty, mihin Kujala toivoo, ettei tarvitsisi mennäkään.
Valitettavasti näyttää siltä, että tilanteen vakavuuteen herätään vasta siinä vaiheessa, kun vakavampaa tapahtuu, hän varoittelee.
Välikangas toteaa Keuruunkin tapauksen osoittavan, ettei SKALin vaatimus tiestön lisärahoituksesta ole turha.
- Se, että niin tavara- ja henkilöliikenteen kuin yksityishenkilöiden täytyy olla huolissaan siitä, missä tie seuraavaksi katoaa alta vaikka rankkasateiden seurauksena, ei kuulu turvalliseen tieliikenteeseen eikä Suomen talouselämään kilpailukykyyn. Meillä kaikilla tiestön käyttäjillä on oikeus odottaa parempaa.
Pohjoisuus asettaa omat haasteensa
Länsirajan takana Ruotsissa on tieverkoston vuotuinen kunnossapitorahoitus ollut kaksinkertainen Suomeen verrattuna, huolimatta siitä, että molemmissa maissa ajetaan maiden pitkistä etäisyyksistä johtuen muuta Eurooppaa pidemmällä ja raskaammalla kalustolla. Tämän lisäksi molempien maiden tiestön kuntoa heikentävät myös vuoden aikana paljonkin vaihtelevat sääolosuhteet.
Näistä pahimpia on routa ja sen sulamisen aiheuttama kelirikko. Väyläviraston mukaan ilmaston muuttuminen tulee vain lisäämään päällystettyjen teiden ongelmia. Tämänkään vuoksi ei kunnossapidosta ole varaa tinkiä.
Pitkät talvet pahentavat Suomessa tilannetta entisestään, samoin riittämätön talvikunnossapito, jossa on parantamisen varaa niin rahoituksen kuin valvonnan osalta, kertovat niin SKALin kuin Väyläviraston selvitykset.
Keuruulainen SKAL-yrittäjä: Katastrofin ainekset olivat olemassa pitkään
Romahtanut tie on varsin tuttu SKALin paikalliselle kuljetusyrittäjäjäsenelle Erkko Papinaholle, jonka puutavarakuljetuksiin erikoistuneen yrityksen Papinaho Oy:n autot käyttävät sitä useita kertoja päivässä.
- Porista Joensuuhun kulkevana on kyseessä keskeinen poikittaisväylä, jolla kulkee paljon rahtia ja ihmisiä, hän muistuttaa.
Papinahon yrityksen motto on ”kun tehdään, niin tehdään kunnolla” ja tätä yrittäjä soisi sovellettavan myös tieverkoston kunnossapitoon.
- Ongelmahan tuli esiin jo Haapamäen taajaman kohdalla tehdyissä päällystystöissä, jolloin tie ensimmäisen kerran sortui. Meni melkein vuosi, ennen kuin ryhdyttiin töihin tämän vaurion korjaamiseksi. Päällyste on tälläkin hetkellä erittäin huonossa kunnossa sillasta länteen ja on painumaa. Jo sen sortuman olisi pitänyt olla herätys, hän toteaa.
Vielä ei ole tiedossa, kuinka kauan aikaa nyt sortuneen osan tieosuuden korjaus tulee viemään aikaa, mutta urakassa puhutaan kuukausista. Tämän aikaiset kiertotiet tarkoittavat kymmenien kilometrien lisäyksiä kuljetuksiin ja ovat täten myös merkittävä taloudellinen kolaus. Siitäkin huolimatta Papinahon huoli kohdistuu suureen kuvaan.
- Vastaavia tapauksia voi tulla missä tahansa. Korjausvelka kasvaa sellaista tahtia, että toivottavasti nyt herättäisiin siihen, että ongelmille on oikeasti tehtävä jotain. Suomen päätietkin alkavat olla 50–60-vuotiaita, joten pelkkä päällystäminen ei enää riitä: tarvitaan rungonkin kunnostusta. Kun kilpailukyvyn vuoksi on nostettu massoja, täytyy infrankin seurata mukana. Ja alemmalla tieverkolla ollaan vielä huonommassa tilanteessa.
________________________________
SINUA SAATTAISI MYÖS KIINNOSTAA:
Suomen tieturvallisuudelta kirjaimellisesti putoaa pohja – joko nyt voidaan olla huolissaan?
