Venäläisestä energiasta luopuminen on perusteltua, kirjoittaa johtaja Petri Murto. Tämä kuitenkin nostaa polttoaineiden hintaa, mikä iskee kovaa kuljetusyrityksiin. Iskua tulee pehmentää käytössä olevin poliittisin keinoin, ja tätä jakeluvelvoitteen alentaminen toteuttaa, Murto muistuttaa.
Dieselöljyn hinta on noussut Suomessa jyrkästi. Taustalla on Venäjän hyökkäyksen aiheuttama epävarmuus energiamarkkinoilla. Nousupainetta on kuitenkin luotu pidemmän ajan kuluessa myös kansallisilla poliittisilla päätöksillä. Yksi tällaisista päätöksistä on Euroopan mittakaavassa varsin kunnianhimoinen liikennepolttoaineiden jakeluvelvoite, joka vuonna 2022 on Suomessa 19,5 prosenttia.
Varautumisen ministerityöryhmä päätti 7.4.2022 alentaa jakeluvelvoitetta 7,5 prosenttiyksiköllä vuosina 2022 ja 2023. Päätös on merkittävä, ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) arvioi toimenpiteen alentavan polttoaineen hintaa 12 senttiä litralta. Vaikutusarvio on linjassa SKALin arvioiden kanssa.
Päätöstä kuitenkin kritisoitiin hieman yllättäviltäkin elinkeinoelämää edustavilta tahoilta. Kritiikki kohdistui siihen, että jakeluvelvoitteen alentamisen ei nähty vaikuttavan polttoaineen hintaan tai sen nähtiin luovan epävarmuutta uusiutuvan polttoaineen tuotannon investointiympäristöön. Päätöksen nähtiin olevan päästövähennystavoitteiden vastainen ja fossiilisia polttoaineita tuottavan Venäjän rahoitusta lisäävä. Tarkastellaanpa näitä väitteitä.
1) Jakeluvelvoitteen alentamisen kustannusvaikutus: Maaliskuussa 2022 fossiilinen diesel maksoi maailmanmarkkinoilla hieman yli 1 100 $ tonnilta, eli noin 0,80 € litralta. Uusiutuvan dieselin hinta puolestaan oli kolminkertainen, yli 3 400 $ tonnilta eli lähes 2,50 euroa litralta. Kun näihin lukuihin lisätään verot ja jakelun kustannukset, päästään karkeaan huoltoaseman pumppuhintaan. Todettakoon, että uusiutuvan dieselin maailmanmarkkinahinta on viimeisen vuoden aikana noussut yli 100 prosenttia, noin 1 700 $ tonnilta!
Jakeluvelvoitteella edellytetään polttoainejakelijoita lisäämään tätä todella kallista uusiutuvaa dieseliä” perusdieselin” joukkoon. Erityisesti velvoite iskee nimenomaan dieselin hintaan, sillä bensiiniin bio-osuutta voi teknisistä syistä lisätä vain 10 prosenttia. Edellä mainituilla maailmanmarkkinahinnoilla laskettuna 19,5 prosentin jakeluvelvoitteen aiheuttama lisäkustannus dieselin hintaan on noin 35 senttiä litralta. 2029 vuoden 30 prosentin tavoitetason lisäkustannus dieselin hintaan nykykustannuksilla laskettuna on yli 50 senttiä litralta. Jakeluvelvoitteen kustannuksista aiemmin tehdyt vaikutusarviot ovat olleet huomattavasti maltillisempia, mikä antaa täydet perusteet arvioida poliittisesti jakeluvelvoitteen tasoa uudelleen myös pidemmällä aikavälillä.
19,5 prosentin jakeluvelvoitteen aiheuttama lisäkustannus dieselin hintaan on noin 35 senttiä litralta. 2029 vuoden 30 prosentin tavoitetason lisäkustannus dieselin hintaan nykykustannuksilla laskettuna on yli 50 senttiä litralta.
2) Jakeluvelvoitteen alentamisen vaikutus investointeihin: uusiutuvan dieselin maailmanlaajuinen vuosituotanto on noin 9 miljardia litraa. Suomessa liikennepolttoaineiden kulutus on noin 4,7 miljardia litraa, josta dieselin osuus on noin 60 prosenttia. Tuosta 4,7 miljardista litrasta 19,5 prosentin jakeluvelvoiteosuus tarkoittaa noin 1,4 miljardia litraa, joka voidaan saavuttaa joko sekoittamalla bio-osuutta fossiiliseen polttoaineeseen tai myymällä korkeasekoitteisia uusiutuvia polttoaineita, kuten HVO:ta tai etanolia, sellaisenaan. Jos hieman mutkia oikoen verrataan tuota 1,4 miljardin litran velvoitetasoa koko maailman uusiutuvan dieselin 9 miljardin litran tuotantoon, huomataan lukujen epäsuhta. Suomi rohmuaa ylikireällä jakeluvelvoitteella yli 10 prosentin osuuden koko maailman uusiutuvan dieselin tuotannosta. Tämä johtaa epäterveisiin raaka-ainevirtoihin maailmassa ajurinaan poliittiset päätökset. Koska tuotannon ja kysynnän epätasapaino uusiutuvassa dieselissä on näin räikeä, mistä sen korkea hinta on yksi osoitus, ei kotimaisia tuotanto- ja investointipäätöksiä ole tarpeen pönkittää logistista kilpailukykyä nakertavalla ja muista maista poikkeavan kireällä jakeluvelvoitteella. Niin biokaasun kuin synteettisten polttoaineidenkin tuotannon tulee pitkässä juoksussa perustua niiden kilpailukykyyn energian maailmanmarkkinoilla. Verotus ohjaa Suomessa jo nyt vahvasti pois fossiilisista polttoaineista.
3) Jakeluvelvoitteen alentamisen vaikutus päästöihin ja Venäjän energiatuloihin: uusiutuvien polttoaineiden kysyntä maailmanlaajuisesti ylittää niiden tuotannon ja tarjonnan. Kun Suomessa jakeluvelvoitetta alennetaan, vapautuu sen myötä uusiutuvaa dieseliä käytettäväksi toisaalla maailmassa. Suomesta vapautuva uusiutuva diesel ohjautuu kokonaisuudessaan kulutettavaksi markkinaehtoisesti, joko Suomessa tai rajojemme ulkopuolella. Päätöksen myötä uusiutuvan polttoaineen kulutus maailmassa ei pienene. Jakeluvelvoitteen alentamisen vaikutus päästöihin on siten neutraali. Myöskään Venäjältä ostettavan energian kokonaismäärää alentamispäätös ei lisää.
Venäläisestä energiasta luopumiseen pakotteiden kautta on kaikki perusteet tässä tilanteessa. Tällä luopumisella tulee todennäköisesti olemaan edelleen polttoaineiden hintaa nostava vaikutus, joka iskee taloudellisesti kovaa kuljetusyrityksiin. Iskua tulee pehmentää käytössä olevin poliittisin keinoin, ja tätä jakeluvelvoitteen alentaminen toteuttaa.
