Perheyritykset ovat kuljetusalalla tuttu juttu. Harvinaista nykyaikana on kuitenkin se, että aviopari hoitaa jakelukeikat lähes aina yhdessä. Sipilän pariskunta on tehnyt niin jo reilut parikymmentä vuotta.
Soramontulta lämpösäädeltäviin kuljetuksiin
Martti Sipilä Oy on Jouni Sipilän isän vuonna 1955 perustama yritys. Martti oli yksi soraa ajavista Hyrylän hävittäjistä*. Vuonna 1985 hän siirtyi betonikuljetuksiin ja samaan aikaan Jouni tuli merkonomiopintojen ja armeijan jälkeen yritykseen vakituisesti mukaan. Kymmenen vuoden kuluttua Jouni osti 51 prosenttia yhtiöstä ja lunasti myöhemmin koko yrityksen isältään.
Anne Sipilä opiskeli terveydenhoitajaksi, mutta teki niitä töitä vain pari viikkoa. Perheeseen syntyi neljä lasta, joita Anne hoiti kotona.
– Jo seurusteluaikanamme Jouni halusi, että ajan kuorma-autokortin autojen siirtoja varten. Lasten kanssa kotona ollessani hoidin aluksi yrityksen toimistotöitä. Kun lapset kasvoivat, Jouni pyysi minut mukaansa maakuntakeikoille. Se oli meille yksi tapa olla yhdessä. Vähän myöhemmin Jouni kannusti minua hoitamaan ajojamme Postille, Anne kertoo.
Yhteiset yöjakelut
Tällä hetkellä Jouni ja Anne hoitavat öisin Keskon jakeluajoa kauppoihin. Päivällä ajetaan kouluille ja ravintoloille. Keskon ajossa heillä on neljä autoa ja Postin jakelussa yksi.
– Vakioreitit sujuivat yhdessä nopeammin ja viihdymme toistemme seurassa. Yön aikana haemme kuormat Hakkilan keskusvarastolta ja viemme lähetykset muutamaan Citymarketiin ja noin 15 laitokseen pääkaupunkiseudulla. Ihan keskustaan emme aja, sinne automme ovat liian isoja, Jouni kuvailee.
Ajojärjestelijä antaa autoihin asiakkaiden käyntiosoitteet. Keskimäärin Sipilän autoille kertyy kilometrejä vuorokaudessa 150. Lämpötilasäädellyn lastin reittiä ei voi aina suunnitella täysin optimaalisesti, koska pitää ottaa huomioon vastaanottoajat. Jakeluajossa auton käyttöikä on 5–6 vuotta.
– Moni on ihmetellyt meidän työtapaamme, mutta minusta tässä ei ole mitään ihmeellistä. Suomi on vanha maatalousvaltio, jossa pariskunnat tekivät töitä vuorokaudet ympäriinsä samassa pihapiirissä ja pelloilla, Anne muistuttaa.
Toistensa lauseita täydentävät Sipilät painottavat, että jakelukuljetukset ovat erittäin fyysisiä. Lastia työnnetään, vedetään ja nostetaan. Liikuteltavat yksiköt painavat satoja kiloja ja sinänsä hyvä apuväline, sähköinen pumppukärry, ei aina mahdu mukaan tai sovellu purkuolosuhteisiin.
Vaakakupissa stressitön elämä tai kasvava yritys
Martti Sipilä Oy:ssä on käyty läpi myös yritystoiminnan kasvattamisen vimma. Jouni toteaa, että pahimmillaan autoja oli 12. Se ei ollut taloudellisesti kannattava määrä. Kulut olivat isommat kuin tulot, koska autoja hajosi liikaa ja kuljettajia oli usein sairauslomilla. Työstressi oli kova ja Jounin työpäivät jatkuvasti ylipitkiä.
– Laskimme, että on parempi toimia pienemmällä automäärällä, kun ei ole kuitenkaan mahdollisuuksia perustaa liki 50 auton yritystä. Tämän päivän lopputulokseen päästäksemme meidän olisi pitänyt tehdä isommalla automäärällä hurjasti enemmän töitä, Jouni kertoo.
Hommat pyörivät nyt hyvin. Yrityksen kuljettajista monet ovat olleet jo kauan talossa ja osaavat toimia hyvin itsenäisesti. Sipilät maksavat kaikille ylimääräistä terveysturvavakuutusta, joka kattaa myös yksityislääkärit ja vapaa-ajan tapaturmat.
– Haluamme ottaa huomioon kuljettajien lomatoiveet mahdollisimman hyvin, ja halukkaille olemme kustantaneet kuntosalikortit ja uimahallilippuja, Anne mainitsee.
– Anne tekee enemmän töitä, koska hän hoitaa jakelun lisäksi myös toimistotyöt. Puhelut jakaantuvat molemmille. Kuljettajat soittavat minulle kalustojutuista ja Annelle henkilöstöasioista, Jouni Sipilä toteaa työnjaosta.Monipuolista lomailua
Vaikka Sipilät viihtyvät rinnakkain nupissa ja kuormia siirrellen, ovat he vapaaaikanakin useimmiten yhdessä. Neljän työpäivän rytmillä Anne ja Jouni voivat viettää Lammin mökillä yleensä kolme päivää viikosta. Kuljettajien kesäloma-aikana tehdään tietysti itse tiiviimmin töitä.
Lammin mökillä ei ole mukavuuksia ja ehkä juuri siksi se on erinomainen paikka irtautua töistä. Ylläksen mökillä käydään pari kertaa vuodessa yhdessä viikon verran. Jouni käy siellä myös hiihtämässä ystäviensä kanssa ja Anne puolestaan omien kavereidensa kanssa Ylläs Jazz Blues -tapahtumassa. Perheen lapset ovat perineet vanhemmiltaan Lappi-innostuksen ja isältään liikunnallisuuden.
Liikunnasta saa lisää virtaa
Jouni on aina ollut urheilullinen ja kilpailuviettikin on kova. Hänellä on monta mestaruutta SKAL:n hiihtokilpailuista eri ikäluokista. Viime talvena kilometrejä laduilla kertyi noin 2 000.
– Harmi ettei SKAL:n kisoja enää järjestetä. Ne olivat monelle kaverilleni hyvä syy hoitaa kuntoaan pitkin vuotta. Minulla urheilu on mennyt veriin. Monipuolisesta liikkumisesta on myös paljon hyötyä raskaassa päivätyössä, toisaalta työ tukee harrastuksiani. Moni tämän ikäinen ei enää puurtaisi ylämäkeen satoja kiloja, Jouni mietiskelee.
Kesällä pyöräily on Jounin ykkösharrastus. Erilaisiin maastoihin sopivia polkupyöriä on neljä. Nuorena miehenä Jouni polki kerran Sodankylään ja takaisin kaverin kanssa kesälomalla. Ja pari vuotta sitten hän ajoi Ylläkselle polkupyörällä. Pitkien matkojen harjoittelu sai Jounin osallistumaan kolmena vuonna myös Kalevan kierrokselle. Kalevan Kierros on kestävyysurheilulajien yhteiskilpailu. Lajit ovat luistelu, hiihto, suunnistus, soutu, pyöräily ja juoksu.
– Suunnistusta en treenannut enkä suorittanut, koska sääntöjen mukaan yhden lajin voi jättää pois. Paras sijoituksesi oli toinen sija pyöräilyssä, jossa oli 600 osanottajaa, Jouni paljastaa.
– Jouni on perheen aktiiviurheilija, minä harrastan kuntoliikuntaa. Kaikki liikunta auttaa hyvää li - haskuntoa vaativassa työssämme, Anne Sipilä sanoo.Anne kertoo olevansa perheen kuntoliikkuja, sunnuntaihiihtäjä ja koiranulkoiluttaja. Jouni toteaa siihen, että pelkästään työaikana Annen askelmittariin kertyy vuorokaudessa noin 20 000 askelta.
– Totta on, että työ auttaa pitämään lihaskuntoa yllä, mutta ei tätä työtä voi tehdä, ellei liiku muutenkin, Anne korostaa.
Haastattelua seuraavana päivänä Jouni starttaa moottoripyöräreissulle. Kahden viikon matkalle Suomeen lähtevät mukaan tutut kaverukset, autoilijat Jan Ingman, Pertti Roisko ja Uolevi Laakso. Anne jää hoitamaan ajotehtävät.
Terveelliset eväät
Jouni syö äärimmäisen terveellisesti, kuten urheilijan kuuluukin. Havahtuminen ruokailutapojen tarkkailuun tuli jo 1990-luvun alussa, kun SKAL järjesti jäsenille yleisen terveystarkastuksen. Testeissä Jounin kolesteroliarvo todettiin kohonneeksi. Lääkäri kyseli tarkasti, mitä ja milloin Jouni syö. Hän kehotti vaihtamaan eväsleipien voin kevytlevitteeseen ja pistämään leivälle kokolihaleikkeleitä eikä halvinta makkaraa. Eväslaatikkoon piti lisätä myös kokonaisia vihanneksia ja hedelmiä. Yhdessä Annen kanssa muutos toteutettiin ja pikkuhiljaa asioihin perehtyminen siirtyi koko perheen ruokailutottumuksiin.
Nykyisin Jouni ja Anne käyvät aamupäivällä töiden jälkeen syömässä lämpimän lounaan ravintolassa. Sieltä urheilija löytää aina riittävästi kasviksia lautaselleen. Kotona otetaan sitten päiväunet. Myös pariskunnan poika Mauno on omaksunut saman rytmin. Hän ajaa yhtä yrityksen autoista. Vuorokautinen uni nukutaan siis kahdessa osassa. Se sopii myös nuorella iltaelämääkin kaipaavalle paremmin, kuin vaihtoehto mennä nukkumaan joka ilta klo 19.
Tavoitteita
Perheen nuorin lapsi, 25-vuotias Mauno aloitti aikanaan äidin ajokaverina. Armeijan jälkeen hän on ollut vakituisesti hommissa jo viisi vuotta. Jos hän haluaa ostaa tulevaisuudessa yrityksen, vanhemmat ovat valmiita vielä jatkamaan ja tukemaan Maunoa yritystoiminnan alkuun.
– Onhan tässä vielä aikaa, koska aion elää pitkään. Kaluston oveen teipattu M. Sipilä Oy sopii sekin hyvin Maunon etukirjaimeen, ei tarvitsisi uusia teippauksia, naureskelee Jouni.
* Hyrylän hävittäjiksi kutsuttiin Tuusulantiellä ajavia sora-autoja, jotka kuljettivat maa-aineksia pääkaupunkiseudun rakennustyömaille.
