Vuoden 2024 SKAL Kuljetusyritys erikoistui haastaviin pylväskuljetuksiin ja kehitti uusia kuljetusratkaisuja Heikki Kanasen visioiden pohjalta. Usko siihen, että kaikki menee lopulta hyvin, on kantanut läpi vaikeampienkin vaiheiden. Jatkajat löytyivät perhepiiristä.
Joensuun kupeessa Liperin Ylämyllyllä eletään luonnon ja vuodenaikojen ehdoilla. HKK-Kuljetuksen kärkikuljetustuote ovat pylväspuut. Kun puu kaadetaan syksyllä ja kuoritaan, se kuivuu talven yli ja on kyllästyskuivaa seuraavana keväänä. Syksystä kevääseen pylväsautot ovat kokoaikaisesti töissä, kesällä levätään. Toinen merkittävä osa HKK-Kuljetuksen liikevaihdosta tulee jatkojalostukseen päätyvän raakapuun kuljetuksista.
Kasvu lähti Monosen pylväistä Toimitusjohtaja Heikki Kananen muistaa, että isä Reino Kanaselle tuli Ammattiautoilija-lehti jo 1960-luvulla. Reino aloitti työt Keiteleellä omalla autolla vuonna 1961. Sitten asiakkaaksi osui yhden miehen yritys Iivari Mononen, joka valmisti puhelin- ja sähköpylväitä Joensuussa.
Loppu on historiaa. Tänä päivänä Monosen yhtiö on kansainvälinen konserni Scanpole, joka työllistää satoja henkilöitä. Monosen pylväät kulkevat Kanasten autoissa eri kohteisiin pääosin Pohjoismaissa.
– Aikanaan pylväspuita oli ajamassa useita eri yrittäjiä, nyt se on pääosin meillä, Heikki Kananen kertoo.
Reino-isän lopetettua vuonna 1981 Heikki pyöritti isoveljensä Ilkka Kanasen kanssa kommandiittiyhtiötä. Veljesten A. Weckman Oy:n kanssa vuonna 1986 suunnittelema ensimmäinen erikoisrakenteinen täysperävaunu katselmoitiin liikenne- ja viestintäministeriössä ja siunattiin Brysselissä. Siinä osa kuorman massasta asettui vetoauton ja osa perävaunun päälle. Mitta- ja massadirektiivin mukaan kyse on puoliperävaunuyhdistelmästä.
– Saatiin siihen suurempi kokonaismassa ja kuorma – ja kilpailukykyä. Piti olla askeleen edellä jo 1980-luvulla, Heikki Kananen naurahtaa.
Vuonna 1989 tuli aika perustaa oma yritys, ja HKK-Kuljetus syntyi. Jäsenyys SKALissa tuntui itsestään selvältä.
– Ajattelin, että Kuorma-autoliitto ajaa ammattiautoilijoiden etuja. Jossain vaiheessa tulin luottamustehtäviin Metsäalan Kuljetusyrittäjiin ja SKAL Itä-Suomeen.
Toimintaan tuli houkuteltua muitakin, kuten Lähivaaran Kari ja Tukiaisen Timo.
Erikoisvalmisteinen auto ja kahden pylväsnipun yhdistelmä ovat edelleen HKK-Kuljetuksen kilpailuetutekijöitä ja esimerkkejä innovatiivisuudesta.
Kyky visioida on Heikki Kanaselle myötäsyntyistä, eikä siihen ole tarvinnut kouluja käydä. Keksiessään jotakin hän ryhtyy toimeen, lainsäädäntö ja lujuuslaskennat selvitetään. Yksin toimitusjohtajan päässä ei osaaminen asu, vaan koko henkilöstö pääsee kehittämään.
– Tekijäpäässä syntyvät parhaat ideat, ei insinöörin piirustuksista. Kuskeilta tulee tosi hyviä ideoita ja heitä pitää kuunnella.
Heikin tytär, varatoimitusjohtaja Saana Kananen, kertoi, että kun yritys tarvitsi helppokäyttöisen kuljetusten ohjausjärjestelmän, oli henkilöstö mukana kehitysryhmässä ja kuljettajat testaajina.
– Ei käy, että joka keikan jälkeen pitää puoli tuntia näpytellä, täydentää Saanan serkku, tekninen johtaja Tuomo Skantz.
Henkilöstöä kuunnellaan myös kalustohankinnoissa, ja ihmisille annetaan vastuuta. Esimerkiksi ajojärjestelytehtäviä on jaettu kuljettajille toisten loma-aikoina.
– Se on avointa politiikkaa. Henkilöstö pääsee näkemään, mitä se pomon rooli on, Heikki Kananen kuvaa.
– Pyrimme löytämään vahvuuksia ja jakamaan työtehtäviä niiden mukaan, Saana täydentää.
Tuomo Skantz on Heikki Kanasen siskonpoika ja osakas yrityksessä vastaten tekniikasta ja osin ajojärjestelystä.
Tuomolla on ollut useita kuljettajia oppisopimuskoulutettavana.
Heikin mielestä ihminen on tuottavimmillaan, kun on vähän epämukavuusalueellaan, muttei liikaa.
– On hyvää johtamista tunnistaa nämä. Henkilöstön vaihtuvuus on ollut vähäistä ja työsuhteet pitkiä. Yhteiset henkilöstöpäivät ovat suosittuja.
Myös onnistumisen tunne on tärkeä motivaatiotekijä. Monesti nappisuoritus perustuu kuljettajan arvioon, kun vaikkapa vie pylväitä laivaan.
– Kuskeista sen ilon huomaa, kun haasteista selviytyy. Jes, taas me onnistuttiin, Heikki Kananen kiteyttää.
Tiedon siirtäminen yrityksissä ei ole muuttunut mihinkään Pylväitä kuljetetaan hyvin varustelluissa autoissa ja tien päällä ollaan parhaimmillaan neljäkin vuorokautta.
Raakapuun ajo on myös itsenäistä eikä sovi säikyille. Korvessa näkee petojakin. Osaaminen siirtyy, kuten entisaikaan, kokeneemman matkassa kulkien.
– Tukkimies lähtee aamulla ja tulee illalla kotiin, pylväskuljettaja asuu autossa – yhtä arvokkaita kaikki, Heikki kuvaa.
Osaamista vahvistetaan omissa ammattipätevyyden jatkokoulutuksissa, joissa yhteistyökumppanit kouluttavat. Näin voidaan käyttää oman yrityksen esimerkkejä. Esihenkilöille tarjotaan työtehtäviin tarvittavaa koulutusta.
Uusia kuljettajia tulee puskaradion kautta tai isältä pojalle periytyvinä työsuhteina. Usein koulutuksena on logistiikan perustutkinto. Heikki Kanasen mielestä käytännön työn opettamiseen pitäisi saada rahoitusta myös kuljetusyrityksille.
– Jos jotain sattuu, yrittäjä kantaa vastuun.
Tekemisestä pitää maksaa palkkaa, mutta sekin on huomioitava, että osaamista ei vielä ole.
Haasteiden kautta nykyaikaiseen johtamiseen
HKK-Kuljetuksella on johtamisjärjestelmä. Hallitus- ja johtoryhmätyöskentely on säännöllistä.
Yrityksen osakaspohjaa muokattiin vuonna 2011, sitä ennen osakkaina olivat Heikki ja puoliso Marja-Leena Kananen.
– Aikanaan toimitusjohtajakurssilla todettiin, että firman suurin riski on Heikki. Jos jotain sattuu, kaikki tieto oli minulla.
HKK-Kuljetuksella oli siihen aikaan muitakin haasteita kuin toimitusjohtajaan nojautuminen. Oli pakko viheltää peli poikki ja irtisanoa kannattamattomia sopimuksia.
– Yhdellä neuvottelulla viideltä autolta loppuivat työt. Oli taloudellisesti tiukkaa ja myimme seitsemän tukkiautoa pois. Keskityimme vain pylväisiin.
Silloin oli kova paikka, mutta Heikki ajatteli, että tästä noustaan. Oli pakko sopeutua. Heikin filosofiaa on, että joskus, kun antaa ajan kulua, asiat järjestyvät parhain päin.
– Isällä on kova stressinsietokyky, Saana kertoo.
Nykyään hallituksen muodostavat Heikin, Saanan, Tuomon ja liiketoimintajohtaja Osmo Kananen ohella osakas Jukka Haapalainen, joka toimii ajojärjestelijänä. Hallitustyöskentely on keskustelevaa. Tiukoissa paikoissa parhaiten perustellut palkitaan.
– Strategia ja selkeät tavoitteet on asetettu seuraaville vuosille, Saana Kananen kuvaa.
”Kuljetusyrittäjä ja sen terävä vaimo”
Yrittäjien liiketoimintaosaaminen sai Heikin innostumaan. Hän kertoi hauskan tarinan, jonka päähenkilönä on kuljetusyrittäjän terävä vaimo, joka pelastaa yrityksen hankkimalla tietoa ja työntämällä miestään oikeaan suuntaan.
– Tästä olen SKALissa puhunut koko nuoruuteni! Pitäisi kouluttaa yrittäjiä enemmän siihen, että tuntisivat kustannukset.
Oppia saa liikenneyrittäjäkurssilta ja SKALin asiantuntijoilta. Metsäalan Kuljetusyrittäjät ts. SKAL Metsä auttaa tarvittaessa laskemaan kustannukset.
– Tänä päivänä vaaditaan kovin monialueista osaamista, ei pelkästään laskutaitoa. Pitää hallita kokonaisuutta ja useita eri osa-alueita, varsinkin jos yritys kasvaa, Saana Kananen muistuttaa.
HKK-Kuljetus raportoi päästöistä asiakkailleen. Se on tämän kokoluokan yritykselle oleellista, ja liiketoiminnan kannalta on tärkeää tunnistaa oleelliset asiat. Datan kerääminen mahdollistaa toimenpiteiden arvioinnin ja liiketoiminnan kehittämisen.
– Päästöjen raportointi ei itsessään tuota tuloksia. Se antaa suuntaa ja vertailukuja, mutta tarvitaan myös konkreettisia tekoja, Saana huomauttaa.
Saana kouluttautuu työn ohessa ja suoritti vastuullisuuskoulutuksen alkuvuonna. Talouden pitää olla kunnossa, jotta voi toteuttaa vastuullisuuden eri osa-alueita.
Vastuullisuus kiinnostaa myös asiakkaita. HKK-Kuljetuksella vältetään tyhjänä ajoa ajojärjestelyn avulla, ja CO2-päästöjen alentamiseen on suunnitelma. Käyttövoima on yksi ratkaisu. Ajossa on sähköhybridi, ja kaasuauto suunnitteilla. Toistaiseksi jakeluinfran rajoitteet ovat haitanneet investointia. Taloudellisen ajotavan kouluttaminen ja kannustimet ovat tärkeät myös.
Taukopaikkoja lisää MAL-sopimuksen kautta?
Norjassa tytäryhtiötä pyörittänyt Heikki Kananen kertoo, että siellä peritään huomattavia tiekäyttömaksuja, silloilla ja tunneleissa saatetaan periä erillistä kunnostusmaksua, joka poistuu työn valmistuttua. Norjan Minnesund on tehnyt vaikutuksen Heikki Kanaseen. Suomessa ei ole niin hyvin varusteltuja levähdysalueita,
eikä suunnitellulle rastille pääse aina pitämään taukoa. Se haastaa reittisuunnittelua.
– On hyvä, että SKAL on ottanut levähdysalueet ja MAL-sopimukseen* vaikuttamisen asiakseen, Saana Kananen sanoo.
– Ei haittaisi, jos taukopaikka maksaisi jonkin verran, jos siinä olisi sosiaalitilat tai vaikka sauna, jatkaa Tuomo Skantz.
SKALin vuonna 2020 EU:n maaliikennepakettiin lobbaama ”viikonlopuksi kotiin” -pykälä, joka sallii tietyissä olosuhteissa viikkolepoa edeltävälle työvuorolle tavallista pidemmän ajoajan, on noteerattu tyytyväisenä. Heikki Kananen toivoo edelleen joustoa ajo- ja lepoaikasäädöksiin Nyt julkaistuissa MAL-suunnitelmissa ollaan
taukopaikkatarpeita huomioimassa eri tavalla kuin ennen. Sopimukset allekirjoitetaan joulukuussa.
Meidän pitää itse nähdä, että toimimme tärkeällä alalla
Heikki Kananen muistelee, kuinka opettajat aikoinaan sanoivat, että automiehet lähtevät aikaisin töihin ja tulevat iltamyöhällä takaisin. Se ei ole enää totta. Heikki näkee alan kehityksen hyvänä.
– Ennen ajettiin pitkää päivää. Se aika on takana päin, kiitos lainsäädännön. Nykyään vapaa-aika ja perhe ovat tärkeitä. Pitää olla muutakin kuin työtä.
Yhteiskunnassa pitäisi myös nähdä, mikä merkitys logistiikalla on.
– Kaikki alkaa siitä, että näemme itse, että toimimme merkityksellisellä alalla, Saana sanoo.
Kaikki menee lopulta hyvin
HKK-Kuljetus ei ole varsinaisesti markkinoinut palveluitaan. Vuosi sitten päivitetty yritysilme, kolmea mäntyä esittävä logo ja uudet autoteippaukset virkistivät ulkoasun, ja uusi toimistorakennus on pilkkeenä silmäkulmassa. SKAL Kuljetusyritys -palkinto on tuonut myönteistä huomiota. Usko tulevaisuuteen on vahva tässä yrityksessä.
– Kuljetusten tarve ei lopu, meitä tarvitaan, toteaa Tuomo Skantz.
Saana toivoo, että yhteiskunnassa jatkossakin syntyy yritystoimintaa tukevia päätöksiä.
– Toivon, että osaamme tehdä omassa yrityksessämme yrityksemme jatkuvuutta edesauttavia ratkaisuja.
– Ei ole puhettakaan siitä, etteikö se niin menisi, isä-Heikki päättää.
