Petri MurtoHallitus neuvotteli elo-syyskuun vaihteessa valtion talousarvioesityksestä vuodelle 2022. Vaikka nimensä mukaisesti budjettiriihessä kyse on ensisijaisesti valtion tulojen ja menojen yhteensovittamisesta, painottui neuvottelu ja sen lopputulokset paljon myös päästöjen vähentämiseen liittyviin kysymyksiin.
Liikenteen päästöjen vähentäminen
Budjettiriihessä vahvistettiin se, että liikenteen päästöt vähintään puolitetaan vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä fossiilittoman liikenteen tiekartan toimilla. Yhteensä tavoitellaan 1,2 Mt päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä verrattuna jo tiedossa oleviin vähennystoimiin. Päästövähennystavoite on pienentynyt verrattuna vuoden alussa julkaistuun fossiilittoman liikenteen tiekarttaan. Tämä kertonee siitä, että jo tiedossa olevien toimien arvioidaan vähentävän päästöjä aiempaa enemmän. Fossiilittoman liikenteen tiekartan toimeenpanoon ehdotetaan kaikkiaan noin 75 miljoonaa euron määrärahakohdennuksia vuodelle 2022.
Julkisen latausinfrastruktuurin ja kaasutankkausverkoston parantamiseen ehdotetaan 13,3 miljoonan euron rahoitusta. Sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemin kehittämishankkeeseen ehdotetaan 1,5 miljoonan euron määrärahaa.
Veronkorotuksia polttoaineisiin
Parafiinisen dieselöljyn veroa korotetaan vuoden 2022 alussa. Tämä tarkoittanee noin kahden sentin veronkorotusta kyseiseen diesellaatuun. Perustuen hallituksen aiempiin arvioihin parafiinisen dieselöljyn veronkorotuksen vaikutuksesta dieselin hintaan tämä veronkorotus nostaa kuorma- ja pakettiautoliikenteen kustannuksia yli kymmenellä miljoonalla eurolla vuonna 2022. Liikenteessä käytetylle biokaasulle asetetaan vero.
Autovero poistuu sähköautoilta – vaihtoehtoisille käyttövoimille hankintatukia
Täyssähköautot vapautetaan autoverosta. Vastapainoksi täyssähköautojen ajoneuvoveron perusveroa korotetaan. Ajoneuvoveron korotus ei koske aiemmin käyttöönotettuja täyssähköautoja. Autoveron vapautus koskee 1.10.2021 jälkeen verotettavia autoja. Vaikka asiaa ei suoraan budjettitiedotteessa ole ilmaistukaan, poistunee autovero myös täyssähköisiltä pakettiautoilta 1.10.2021 alkaen.
Hankinta- ja konversiotukiin ehdotetaan kuutta miljoonaa euroa vuodelle 2022. Hankintatukien tarkempi sisältö ei ollut tiedossa lehden painohetkellä. Toivottavaa olisi, että tässä yhteydessä otettaisiin käyttöön hankintatuki sähkö- ja kaasukäyttöisille pakettiautoille sekä sähkökäyttöisille kuorma-autoille.
Kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatuki on voimassa vuoden 2022 loppuun saakka siten, että kaasukuorma-autojen tukea on haettava viimeistään 30.11.2022. Tukea myönnetään 5 000 euroa paineistettua kaasua käyttövoimana käyttävän kuorma-auton ja 12 000 euroa nesteytettyä kaasua käyttövoimana käyttävän kuorma-auton hankintaa tai pitkäaikaisvuokrausta varten.
Tiestön rahoitus vähenee
Budjettiehdotuksen mukaan tienpidon määrärahat ovat edelleen pienenemässä. Tienpitoon vuonna 2020 käytettiin 783 miljoonaa euroa ja siihen on vuodelle 2021 osoitettu 717 miljoonaa euroa. Vuodelle 2022 valtiovarainministeriö on esittänyt rahoitusta 710 miljoonaa euroa, eikä tätä budjettiriihitiedotteen mukaan hallituksen neuvotteluissa korotettu. Alhainen rahoitustaso johtaa tiestön korjausvelan kasvamiseen, mikä lisää erityisesti raskaan liikenteen polttoaineen kulutusta ja päästöjä. Katse kääntyykin jo nyt tuleviin lisätalousarvioihin, joissa tiestön päällystysmäärärahat tulee turvata vähintään 4 000 km:n päällystysmäärää vastaavalle tasolle.
Talousarvioesitys käsitellään valtioneuvostossa 27.9.2021, minkä jälkeen se menee eduskunnan käsittelyyn.
Päästövähennystoimet uudelleen arvioitavaksi maaliskuussa 2022
Hallitus päätti osana budjettiriihtä, että se arvioi maaliskuussa 2022 ovatko päästövähennystavoitteet saavutettavissa. Tässä yhteydessä päätetään mahdollisesti tarvittavista uusista taloudellisista ja lainsäädännöllisistä ohjauskeinoista tavoitteen saavuttamiseksi.
Ari HerralaKuljettajan ammattipätevyys ja koemalli
Pitkäaikaisen yhteisen vaikuttamistyön jälkeen Suomessa saatiin vuoden 2020 alusta lakiin mahdollisuus hankkia kuorma ja linja-autonkuljettajan ammattipätevyys kokeet suorittamalla. Täsmentävää asetusta piti odottaa tuosta melkein vuosi, ja se tuli voimaan 16.11.2020.
Miksi koemallia ei sitten alettu heti hyödyntää?
– Meidän mielestämme kokeen järjestämisen edellytyksistä tehtiin laissa ja asetuksessa niin laajat, monimutkaiset ja vaativat, että kukaan ei lopulta ole ryhtynyt tarjoamaan kokeen suorittamista. Niinpä yhtään kokeen järjestäjää ei ole ilmaantunut eikä kokeita ole järjestetty, vaikka kaikki asiaa koskevat säädökset ovat olleet valmiina. SKAL esitti huolensa kokeen järjestämisestä jo säädösten valmisteluvaiheessa. Olemme olleet yhteydessä liikenne- ja viestintäministeriöön säädösten muuttamiseksi siten, että kokeen järjestäjiä ilmaantuisi ja päästäisiin oikeasti hyödyntämään mahdollisuutta hankkia ammattipätevyys koemallin kautta. Tämä mahdollisuus olisi erittäin tarpeellinen nyt, kun kuljettajien saatavuus on jälleen alkanut vaikeutua covid-19 pandemian hellittäessä.
Koemalli ja Puolustusvoimien kuljettajakoulutus
Koemallia koskevat säädökset ovat ongelma myös Puolustusvoimien kuljettajakoulutuksen kohdalla. Nyt puolustusvoimat antaa osalle koulutettavista 280 tunnin ammattipätevyyskoulutuksen ja osalle vain nopeutetun ammattipätevyyskoulutuksen.
Nopeutetusti hankittu ammattipätevyyskoulutus johtaa alle 21-vuotiaiden varusmiesten kohdalla tilanteeseen, jossa henkilö ei voi kotiutumisensa jälkeen kuljettaa kuin pientä kuorma-autoa ikärajasta johtuen, kunnes täyttää 21 vuotta. Pakollinen odotusaika johtaa monesti siihen, että henkilöt eivät jää kuljetusalalle, vaikka työvoimalle olisi tarvetta.
Jos ammattipätevyys hankittaisiin koemallilla, henkilöt olisivat heti kotiutuessaan valmiita kuljettajan tehtäviin myös isommalla kalustolla. Tällä tavoin helpotettaisiin kuljettajaksi koulutettujen varusmiesten työllistymistä kuljetusalalle, kun heillä on mahdollisuus ryhtyä myös isomman kuorma-auton tai yhdistelmän kuljettajaksi heti varusmiespalveluksen jälkeen ilman ikärajoja.
SKAL kannattaa kokeen suorittamisen järkevöittämistä ja koemallin ripeää käyttöönottoa.
