Kuvateksti: Oikealla komission vihreän kehityksen pääarkkitehti Frans Timmermans esittelemässä uuden ilmastolain keskeisiä ajatuksia, vasemmalla Tim McPhie komissiosta. Kuva on poimittu Timmermansin Twitteristä, kuvaaja tuntematon.
Päästäkseen kohti hiilineutraalia Eurooppaa ja saavuttaakseen asettamansa välitavoitteen, on komissio julkaisemassa laajan lainsäädäntöpaketin, joka määrittelee uudet toimet tavoitteeseen pääsemiseksi. Tämä massiivinen työkalupakki tullaan julkaisemaan keskellä Suomen vilkkainta kesälomasesonkia heinäkuun 14. päivänä. Paketti tulee aivan varmasti herättämään keskustelua ja näkymään laajasti mediassa. Se tulee myös vaikuttamaan kuljetusalaan ja kuljetusyrittämiseen ympäri Eurooppaa, sillä liikenne on kokonaisuudessa nostettu keskiöön. Nyt on siis hyvä hetki ottaa haltuun paketin perustiedot, jotta tietää jo hieman etukäteen mistä on kyse.
Tämä paketti, nimeltään ”Fitfor55” on osa laajempaa komission vihreän kehityksen ohjelmaa, joka kokoaa ympäristötavoitteet yhden nimen alle. Fitfor55 on kokonaisuus lainsäädännöllisiä keinoja, joilla on tarkoitus päästä eurooppalaisten instituutioiden vahvistamaan 55 prosentin päästövähennystavoitteeseen. Käytännössä komission toimet esimerkiksi maankäytössä hiilinielujen lisäämiseksi tulevat nostamaan päästövähennyksiä vielä parilla prosentilla 57 prosentin paikkeille, mutta kyllähän Fitfor55 kuulostaa suomalaisenkin korviin sulavammalta.
Merkittäviä vaikutuksia odotettavissa liikennesektorille
Tätä juttua kirjoittaessani paketin julkaisuun on vielä puolitoista kuukautta, ja monista yksityiskohdista ei ole tihkunut ollenkaan tietoa. Tarkempien yksityiskohtien osalta joudumme odottamaan julkaisupäivään asti. Tämän artikkelin tavoitteena onkin antaa varovainen arvio tulevista vaikutuksista, ja peilata paketin ympärille rakentuvia perusasioita.
Koska kyseessä on hyvin laaja paketti, joka liittyy teemoiltaan ja vaikutuksiltaan lukuisiin eri aloihin, on siinä esitetty hyvin erilaisia ja eri toimialoja koskettavia uudistuksia. Paketin pääpaino on kuitenkin liikennettä koskevissa aloitteissa. Yhteensä näitä aloitteita on toistaiseksi odotettavissa ainakin 11. Määrä ei itsessään kuulosta päätä huimaavalta, mutta nämä ehdotetut aloitteet ovat kattaus suuria kokonaisuuksia ja suuntaviivoja, jotka ovat merkityksiltään vaikuttavia. Monet näistä aloitteista pohjautuvat komission aiemmin tänä vuonna julkaisemaan kestävän ja älykkään liikenteen strategiaan.
Kuljetusalan yrittäjien ja toimijoiden näkökulmasta Fitfor55:n ehdottomaan kärkeen nousevat tärkeimmiksi teemoiksi:- päästökauppajärjestelmän uudistaminen,- energiaverodirektiivin uudistaminen, sekä- päästöstandardit.
Toimilla muun muassa määritetään polttomoottoreiden hyväksyttävyyttä, uusiutuvien polttoaineiden roolia EU:n tulevissa säädöksissä sekä kuljetuskustannuksia ja niiden tukemista. Toimet määrittävät pitkälti kuljetusalaa koskevan kehityksen tulevina vuosina. Laajemmin Fitfor55:n keinovalikoima kattaa esimerkiksi maankäyttöä, rakennusten energiatehokkuutta, Euroopan kiertotalouden toimintasuunnitelman, biodiversiteettistrategian sekä maatalouteen kuuluvan Pellolta pöytään -strategian. Jotta ilmastotoimien osalta saataisiin tehokkaammin EU:n ulkopuolisia maita mukaan, kuuluu pakettiin ns. hiilidioksidipäästöjen tullimekanismi, joka tarkoittaa unionin ulkopuolisille maille tullauskustannuksia tuotteiden hiilijalanjäljen mukaan.
Kuinka päästökaupan käy?
Päästökaupan osalta on ollut jo kauan tiedossa, että lentoliikenteen päästökauppaan ja -oikeuksiin on odotettavissa muutoksia, ja että merenkulku ollaan ulottamassa päästökaupan piiriin Fitfor55:n myötä. Keskustelu ja spekulaatio päästökaupan ulottamisesta maantieliikenteeseen on käynyt kevään mittaan erityisen kuumana, sillä vastoin alkukevään huhuja, on se osoittautumassa realistiseksi mahdollisuudeksi.
"Maantieliikenteenpäästökaupastaei ole teetettyvaikutusarviointia."
– Ollaanko maantieliikenne ottamassa osaksi päästökauppajärjestelmää vai saako kuljetussektori jatkaa entiseen malliin, on kysymys, johon Euroopan komission edustajat ovat toistuvasti saaneet vastailla eri tilaisuuksissa. Eräässä webinaarissa energiakomissaari Kadri Simson totesi suorassa lähetyksessä, että maantieliikenne tulee osaksi päästökauppaa. Ei mennyt kauaakaan, kuin ilmastokomissaari Frans Timmermans oikoi sosiaalisessa mediassa, ettei tätä ole tapahtumassa. Äskettäinen esimerkki on omiaan kuvaamaan tilanteen epävarmuutta.
Maantieliikenteen ulottaminen päästökauppaan onkin ollut varsinainen kuuma peruna. Sen osalta on varottu suoria kommentteja. Kevään mittaan käytyjen keskustelujen pohjalta päästökaupan ulottaminen maantieliikenteeseen alkaa kuitenkin näyttää yhä realistisemmalta, ja jossain määrin jopa todennäköiseltä. Varovainen arviomme perustuu kevään mittaan käytyihin keskusteluihin, tilaisuuksiin ja ajatustenvaihtoon muiden alan toimijoiden kesken. Tässä yhteydessä on huomionarvoista, että päästökaupan ulottamisesta maantieliikenteeseen ei ole teetetty vaikutustenarviointia, mikä olisi yleinen käytäntö direktiivien laatimisen osalta.
Verokannat odottavat uudistamista
Energiaverodirektiivin uudistamista on ohjannut perustavoite energialähteiden minimiverotasojen EU-sääntelystä. Komission teettämän avoimen konsultaation mukaisesti yleinen mielipide tukee vaihtoehtoisten polttoaineiden, joihin kuuluvat myös uusiutuvat nestemäiset polttoaineet, tukemista verotuksen keinoin. Ammattikäyttöön suuntautuvan verotuen kannatus on eurooppalaisella tasolla vähäisempää. Suurista EU-maista Ranska on ilmoittanut poistavansa ammattikäyttöön tarkoitetun huojennuksen vuodesta 2022 alkaen. Lisäksi Belgia valmistelee paraikaa vastaavaa muutosta. EU-tason ratkaisuun direktiivin lopputuloksen kannalta on kuitenkin vielä liian aikaista ottaa kantaa tässä vaiheessa.
Kuljetusalaan merkittävästi vaikuttavan energiaverodirektiivin uudistamisen myötä ovat eurooppalaisessa keskustelussa nousseet usein esille polttomoottorit ja niiden tulevaisuus. Vaikka komission ulostuloissa on selkeästi sanottu, ettei sen tehtävä ole toimia tuomarina ja päättää kielloista tai sallimisista, on energiaverodirektiivin uudistamisella selkeä vaikutus siihen, millaisia päätöksiä ajoneuvovalmistajat tekevät, millaisella kalustolla ja käyttövoimalla tulevaisuudessa ollaan tien päällä, ja mihin hintaan. Käyttövoimakysymys on herkkä kysymys, jossa tulisi muistaa erityisesti maantieliikenteen tärkeä rooli niin huoltovarmuuden turvaamisessa kuin talouden rattaiden ja viennin käynnissä pitämisessä.
"Uusiutuvat polttoaineetnähdään tasavertaisinavaihtoehtoina."
Käyttövoimat herättävät kysymyksiä
Käyttövoimiin liittyen FinMobility on laatinut yhdessä 223 muun allekirjoittajan kanssa kirjelmän, jossa otetaan kantaa uusiutuviin polttoaineisiin. Muita allekirjoittajia ovat muun muassa yritykset, järjestöt ja tutkijat. Kirjelmä on toimitettu tiedoksi komissioon, muun muassa neljälle komissaarille ja neljälle osaston pääjohtajalle. Lisäksi se on huomioitu Brysselin mediassa. Kirjelmän tavoitteena on kehottaa komissiota huomioimaan ja sisällyttämään uusiutuvat polttoaineet tasavertaisina vaihtoehtoina tulevassa ilmasto- ja liikennesäädöstössä.
Tässä vaiheessa, kun Fitfor55:n lopulliseen julkaisuun on vielä aikaa, on hyvä muistaa, että moni kysymys on edelleen auki lopullisten toimenpiteiden osalta. Epävarmuutta on erityisesti kuljetussektoriinliittyvissä kysymyksissä, sillä kyseessä on monimutkainen kokonaisuus, johon kuuluu rutkasti teknisiä yksityiskohtia. Ilmastotoimien lisäksi on otettava huomioon laajasti polttoaineteknologian vero- ja tukipolitiikkaan liittyviä seikkoja. Toimenpiteiden laajuus ja yksityiskohdat ovat vielä tässä vaiheessa pitkälti spekulaation varassa, mutta keskustelua asioiden tiimoilta käydään jatkuvasti yhdessä pitkäjänteisen vaikuttamisen kanssa, jotta kuljetussektori säilyisi elinvoimaisena ja kannattavana tulevaisuudessa.
Tommi Pehon määräaikainen asiantuntijapestiFinMobilityssä päättyi kesäkuussa.SKAL ja Kuljetusyrittäjä-lehti kiittävätTommia hyvästä yhteistyöstä jatoivottavat parhainta onnea jatkoon!
SKAL:n kanta:
• Euroopan komissio on mahdollisesti ehdottamassa päästökauppaa maantieliikenteeseen. Suomen ei tule samanaikaisesti suunnitella kansallista maantieliikenteen päästökauppaa, vaan seurata tiiviisti EU:n ratkaisujen etenemistä ja tarpeen mukaan vaikuttaa niihin.
• Osana mahdollisen päästökauppaa koskevan direktiivin valmistelua on ehdottomasti tehtävä kattavat vaikutusarvioinnit.
• SKAL pitää tärkeänä, että uusiutuvat polttoaineet, erityisesti jätteistä ja tähteistä valmistettu uusiutuva diesel, ovat tasavertaisina vaihtoehtoina mukana tulevassa ilmasto- ja liikennesäädöstössä.
Lisätietoa: SKAL:n edunvalvonta erit. Ari Herrala