Kuljetusyritysten edunvalvoja SKAL ry:n tilaama selvitys tieteknisten ominaisuuksien sekä liikenneteknisten ja kunnossapidon toimenpiteiden vaikutuksista kuorma-autokuljetusten CO2-päästöjen määrään on valmistunut. WSP Finland Oy:n ja Destia Oy:n asiantuntijoiden toteuttama selvitys osoittaa, että 500 miljoonaa ajoneuvokilometriä ajetaan vuosittain raskailla ajoneuvoilla huonokuntoisilla teillä.
Kuljetus- ja logistiikka-alaan kohdistuu merkittäviä päästövähennystavoitteita. SKAL on tuonut esiin hyväkuntoisen tiestön merkitystä päästöjen alentamisessa. Koska tarvittiin konkreettisia näyttöjä siitä, millaisia vaikutuksia tiestön parantamisella ja liikenneverkon muokkaamisella on päästöihin, SKAL tilasi asiasta tutkimuksen, jonka toteutti WSP Finland Oy yhteistyössä Destian kanssa.
– Selvitys osoittaa odotetusti, että sujuva liikenne hyväkuntoisella tieverkolla on keskeinen tekijä kuorma-autoliikenteen energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, tiivistää SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.
Sujuva liikenne on avain kuorma-autoliikenteen energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Tasainen nopeus on energiatehokkainta ja suurten kokonaismassojen vuoksi raskaalle liikenteelle tällä on erityisen suuri merkitys. Tavoiteltaessa raskaan liikenteen hiilineutraaliutta tarvitaan laaja-alaisesti eri toimenpiteitä ajoneuvo- ja energiateollisuudelta sekä kuljetusalalta, mutta myös väyläviranomaisilta:
– On tärkeää turvata tiestön riittävä rahoitustaso, jotta tieverkkoa ja sen kunnossapidon laatua pystyttäisiin kehittämään ja tuottamaan yhä energiatehokkaampia kuljetuksia, sanoo WSP Finlandin yksikönpäällikkö, tekniikan tohtori Jarkko Rantala.
Myös talvikunnossapidon laatutekijät korostuivat tutkimuksessa. Selvitys osoittaa, että talviolosuhteet lisäsivät polttoaineenkulutusta 10–20 prosenttia verrattuna keskiarvokulutukseen. Sohjoiset ajo-olosuhteet lisäävät päästöjä eniten.
– Hyvä, tasalaatuinen talvihoito on siis yksi merkittävä tekijä päästöjen vähentämisessä, sanoo SKALin edunvalvontajohtaja Ari Herrala.
Mäkisyys ja pistemäiset nopeusrajoitukset lisäävät polttoaineen kulutusta jopa 30 prosenttia
Selvityksestä käy ilmi, että tien mäkisyys yhdistettynä pistemäisiin nopeusrajoituksiin voi lisätä polttoaineen kulutusta yli 30 prosenttia. Vilkasliikenteisellä tiellä yhden liittymän muuttaminen eritasoliittymäksi voi tuottaa 127 tonnin hiilidioksidipäästövähennyksen. Taajaman läpi kulkevan tien tai valoliittymiä sisältävän reitin korvaaminen tasaisen ajonopeuden mahdollistavalla ohitustiellä voi tuottaa 30–40 prosentin hiilidioksidin vähenemän ja säästää matka-aikaa. Tasainen nopeus on energiatehokkainta liikenteessä. Suurten kokonaismassojen vuoksi tasaisella ajonopeudella on raskaalle liikenteelle erityisen suuri merkitys.
Auto- ja kuljetusala on ponnistellut päästöjen vähentämiseksi vuosien ajan. Muun muassa moottoriteknologian kehittyminen, yhdistelmäkoon kasvattaminen ja polttoaineen bio-osuuden lisääminen ovat alentaneet päästöjä. Logistiikan digitalisaation avulla on voitu tehostaa ajoneuvojen täyttöastetta ja optimoida reittejä. Lisäksi kuljetusyrityksissä on panostettu paljon energiatehokkaaseen ajotapaan ja ennakoivaan huoltoon.
– On tärkeää, että myös liikenneinfran kunnon merkitys päästöjen vastaisessa kamppailussa tunnustetaan ja ohjataan siihen riittävät resurssit, Anssi Kujala muistuttaa.
Tutkimuksen löydökset tiiviisti:
Suurimmat polttoaineen kulutuksen ja hiilidioksidin vähenemät voidaan saavuttaa liikenteen sujuvuutta parantamalla. Talviolosuhteet lisäsivät polttoaineenkulutusta 10–20 prosenttia verrattuna keskiarvokulutukseen. Nämä ovat keskiarvoja. Pistemäisesti kulutus voi nousta tätä huomattavasti enemmän. Tien mäkisyys ja pistemäiset nopeusrajoitukset yhdessä voivat lisätä polttoaineenkulutusta yli 30 prosenttia. Taajaman tai valoliittymiä sisältävän reitin korvaaminen tasaisen ajonopeuden mahdollistavalla ohitustiellä voi tuottaa 30–40 prosentin hiilidioksidin vähenemiä. Tasaisella ajonopeudella saavutetaan paras energiatehokkuus raskaassa liikenteessä.
Suositukset tutkimuksen perusteella:
Tiestön rahoitustason on oltava riittävä mahdollistamaan tieverkon ja sen kunnossapidon laadun kehittämisen tuottamaan yhä energiatehokkaampia kuljetuksia. Resursseja tulee lisätä niin perustienpitoon kuin tiestön kehittämiseenkin, jotta liikennettä voidaan sujuvoittaa ja matka-aikoja lyhentää.
Taustaa tieverkon tilasta
Tieverkon korjausvelkaa oli vuoden 2021 alussa jo yli 1,5 miljardia euroa. Liikenne 12 ‐ohjelman mukaisesti lähivuosina ei ole odotettavissa suuria lisäpanostuksia tieverkon kehittämiseen.
Valtateillä jopa 300 miljoonaa raskaan liikenteen ajoneuvokilometriä ajetaan huonokuntoisilla valtateillä ja kaikki tieluokat huomioiden raskas liikenne operoi 500 miljoonaa ajoneuvokilometriä huonokuntoisella tieverkolla. Tien hyvä pintakunto on taloudellisen liikenteen edellytys.
Selvitys: Kuorma-autokuljetusten energiankulutuksen ja hiilidioksidin vähentäminen tie- ja liikenneteknisin toimenpitein
Tutkimuksessa selvitettiin liikenteen sujuvuuden, ohikulkuteiden, ruuhkautumisen, liikenteen valo-ohjauksen ja paikallisten nopeusrajoitusten sekä tien mäkisyyden ja tien kunnossapidon vaikutuksia raskaan kaluston polttoaineenkulutukseen. Näin saatiin tietoa eri tekijöiden vaikutuksesta raskaalle liikenteelle käyttäen todellisia kuljetuskalustolla tehtyjä mittauksia sekä simulointeja. Tuloksia voidaan käyttää tienpidon resurssien kohdentamisen yhtenä perusteena.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on maanteiden tavaraliikenteen ja logistisia palveluja tarjoavien yritysten edunvalvontajärjestö. Järjestön jäsenistöön kuuluu noin 4 300 kuljetusyritystä ympäri Suomea. www.skal.fi; @SKALry
WSP Finland Oy on noin 700 henkilön liikenne- ja infrasuunnittelualan suunnittelu- ja konsulttitoimisto, jonka Business & Logistics -yksikön erityisaluetta ovat kuljetusjärjestelmät, elinkeinoelämän logistiset ratkaisut sekä niiden infratarpeet. www.wsp.com/fi-FI; @WSP_fi
Lisätietoja: Anssi Kujala, toimitusjohtaja, SKAL, anssi.kujala@skal.fi, puhelin 0400 567 925 Ari Herrala, edunvalvontajohtaja, SKAL, ari.herrala@skal.fi, puhelin 050 368 4248 Jarkko Rantala, yksikönpäällikkö WSP Finland, jarkko.rantala@wsp.com, puhelin 040 487 0716
Liitteet:
Tiivistelmä WSP Finland SKAL CO2-päästöjen vähentäminen Kuorma-autokuljetusten CO2-päästöjen vähentäminen -raportti