Keskustelun aluksi Iiro Lehtonen esitteli jäsenyrittäjien palautteiden pohjalta laatimansa kysymykset. Aiheina olivat muun muassa tienhoitoluokat, avunpyyntöihin vastaamisen nopeus ja tiehoitourakoiden kilpailuttaminen. Koska eniten yhteydenottoja oli tullut Valtatien 21 kunnossapidosta, oli jo etukäteen sovittu, että tietä käytettäisiin palaverissa esimerkkitapauksena. SKAL Pohjois-Suomi ry:n puheenjohtaja Raimo Pohjanen valotti ensimmäisenä yrittäjän arkea pohjoisilla teillä ja SKAL ry:n puheenjohtaja Jani Ylälehto valtakunnallisesti.
VT 21 Palojoensuu 25.10.2020 klo 15.58 täysin hiekoittamaton risteysalue, lumipolanteella, +0°C lämpimillä renkailla kosteus pinnassa. Tällaisena jatkui tie Kolarista ylöspäin.Ongelmien keskeinen syy, ilmastonmuutos, on kaikkien tiedossa. Se näkyy nopeina kelin vaihteluina, joihin tiehoidon urakoitsijat eivät ehdi puuttumaan tarpeeksi nopeasti. Raskaan tavaraliikenteen kuljettajat voivat joutua odottamaan hiekoitusta tiellä tai pysäköintialueilla pitkiäkin aikoja.
– Tienhoidon vasteajat pitäisi saada tiukemmiksi ja talvirengassääntö saisi olla alueellisesti tiukempi muun muassa Pohjois-Suomessa, Raimo Pohjanen totesi.
Tornio-Kemi moottoritie (Tornion liikenneympyrästä Kemin suuntaan) 18.10.2020 klo 13.31. Soitin tienkäyttäjän linjalle. Vastasivat, että koko aamupäivän sieltä on soittoja tullut. Joka soitosta oli laitettu toimenpidepyyntö urakoitsijalle.Uusi urakkamalli
Väyläviraston toimialajohtaja Jukka Karjalainen esitteli maanteiden hoidon uuden urakkamallin, joka on jo joissakin urakoissa käytössä. Se perustuu ansaintaan eli tilaaja maksaa tehdystä työstä. Tienhoidon laadun taso tulee paranemaan kolmen seuraavan vuoden aikana, kun urakoissa otetaan uusi malli kaikilla urakka-alueilla käyttöön kilpailutuksen yhteydessä. Työn laadun parantamista painotetaan jo tarjousvaiheesta lähtien. Hoitoluokkia on jo nostettu ja laatuvaatimuksia kiristetty. Väyläviraston tilaston mukaan koko maassa kehitys on ollut vuodesta 2018 saakka liukkauden torjunnan osalta positiivinen pääteillä, samansuuntaista kehitystä on ollut myös alempiasteisella tiestöllä.
Ylijohtaja Jaakko Ylinampa Lapin ELY-keskuksesta totesi vertailukohteina mainituista Norjan teistä, että mitatut kitkakertoimet ja vasteajat eivät poikkea merkittävästi maiden välillä.
Olosuhteista Vt 21:llä Ylinampa kertoi, että tietä on levennetty Muoniosta ylöspäin Palojoensuuhun asti, mutta siitä eteenpäin tien leveys Kilpisjärvelle saakka on paikoitellen jopa alle 6 metriä. Levennetyllä osuudella kolarit ovat vähentyneet. Ulosajoista merkittävä osuus tapahtuu ulkomaisille ajoneuvoille, joiden renkaiden laatu on usein heikko. Yliauraus ei ole ollut ongelma, vaan urakoitsija on korjannut aurauskepit välittömästi.
Jani Ylälehto kertoi esimerkin tiestä, jonka aurausta odotettiin yli neljä tuntia. Jaakko Ylinampa kommentoi, että jos tiellä on yli neljä senttimetriä lunta, auraaja on lähtenyt liian myöhään liikkeelle. Tosin tuulisella kelillä kukaan ei voi ennakoida tuivertavan lumen määrää täydellisesti.
Avunpyyntöjen perillemenosta todettiin, että Tienkäyttäjän linjalle (0200 2100) tulevat viestit menevät suoraan pääurakoitsijoille. ELY-keskusten aluevastaavat hoitavat valvontaa pistokoetyyppisesti. Laadunalituksia on ollut ja niistä on seurannut urakoitsijalle sanktioita, jotka olisivat Jaakko Ylinampan mielestä voineet olla suurempiakin.
Keskusteltiin myös Facebookin Rekat ravissa -ryhmään ilmoitetuista rekkojen ojaanajoista ja ongelmista. Todettiin, että facebook-keskustelijat ovat välillä kärjistäneet ja liioitelleen olosuhteita, mutta tiehoitajat ovat saaneet hyvääkin palautetta ryhmän viesteistä.
Norjalaista tienhoitoa. Karhennettu ja hiekoitettu. Harvemmin Norjassa tarvitsee nykyään kettinkiä, kuin Suomen puolella.Tieverkon kunnonmittaamiseen uusia keinoja
Jukka Karjalainen kertoi, että Väylävirasto on myöntänyt ELY-keskuksille lisärahoitusta talvitienhoidon digitaalisen laadunvalvonnan kehittämiseen. Erilaisten laadunvarmistusjärjestelmien valmistajat ovat jo tarjonneet laitteistoja hyötyajoneuvoihin. Tietoja tienpinnan liukkaudesta, lämpötilasta ja kitka-arvoista toimitetaan laitteiden avulla reaaliajassa tien kunnossapidosta vastaaville hoitotoimenpiteiden tehostamiseksi. Väylävirasto tekee järjestelmistä vertailun.
Jaakko Ylinampa korosti, että vaikka kitkamittauksen tulos on juuri ja juuri normin mukainen, voi tie silti olla liukas esimerkiksi urien takia.
Lapissa kitkamittaukseen on tulossa helmikuun alussa RoadCloud -yrityksen tuottama palvelu, jossa tarvittavat tiedot kerätään ammattiliikenteen autoihin asennetuilla mittalaitteilla. Raimo Pohjanen kertoi, että myös heidän kuorma-autoonsa on asennettu kyseinen laite.
Keskustelu jatkuu
Tienhoitoasioista keskustelua jatketaan sekä valtakunnallisella tasolla uudessa tapaamisessa helmikuussa että alueellisissa tapaamisissa ELY-keskusten ja SKAL:n alueyhdistysten järjestäminä.
SKAL Pohjois-Suomen jäsenkyselyssä joulukuussa kysyttiin muun muassa, mitkä ovat yrityksen suurimmat haasteet tällä hetkellä. Tuloksista selvisi, että talvihoidon taso ja tieinfran heikko kunto haastaa joka kolmatta kuljetusyrittäjää. Vastauksista käy ilmi, että teiden kunnossapito vaikuttaa myös reittivalintoihin. Mieluummin ajetaan pidempää reittiä kuin puutteellisessa kunnossa olevaa tietä.
Ylen artikkeli 18.12.2020 osoittaa myös, että parannettavaa on edelleen. Ylen haastattelemat henkilöt kertoivat paikallisten havainnoista onnettomuuksien määristä ja niiden seurauksista muun muassa seuraavaa: ”Kilpisjärventie tukkeutuu rekkojen tieltä suistumisen takia talvisin jopa kymmeniä kertoja. Tämä pysäyttää esimerkiksi Norjan lohta Etelä-Suomeen ja Eurooppaan rahtaavat kalarekat, mutta myös vaikkapa Lapin keskussairaalaan pyrkivät ambulanssit, sillä kiertotietä ei ole. Ongelmiksi on nimetty tien kapeus ja kunnossapidon taso, joihin on perätty parannusta eduskuntaa myöten. Viime talven aikana marraskuusta huhtikuuhun Valtatie 21:llä eli Kilpisjärventiellä laskettiin epävirallisesti noin 60 erilaista ongelmaa ja onnettomuutta rekoille.”
Tapaamiseen 9.12.2020 osallistuivat SKAL:sta puheenjohtaja Jani Ylälehto, toimitusjohtaja Iiro Lehtonen ja edunvalvontajohtaja Ari Herrala sekä SKAL Pohjois-Suomi ry:n puheenjohtaja Raimo Pohjanen. Väylävirastosta edustettuina olivat toimialajohtaja Jukka Karjalainen, 1.1.2021 aloittanut toimialajohtaja Virpi Anttila, osastonjohtaja Magnus Nygård, yksikönpäällikkö Otto Kärki, johtaja Anna Jokela ja toimialajohtaja Pekka Rajala sekä Lapin ELY-keskuksesta ylijohtaja Jaakko Ylinampa.
Lisätietoja:SKAL asiantuntijapalvelutp. 09 478 999
Linkkejä talvihoidon toimenpiteiden seuraamiseen:
Talvihoidon toimenpiteet ovat nähtävillä karttapalvelussa: Poikkeuksena pohjoisen tiet, jotka löytyvää Lapin ELY-keskuksen karttapalvelusta: Tien hoitoluokat: Hoitoluokkien selitteet: