Pirkanmaan ELY-keskuksen lupapäällikkö Petteri Pietilä kertoo, että nykyinen erikoiskuljetusten lupajärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2017. Suurin muutos tänä vuonna on ollut sähköisen asioinnin käyttöönotto. Asiakas hakee erikoiskuljetusluvan kirjautumalla sähköiseen palveluun pankkitunnuksillaan, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Tunnistautuminen tapahtuu Suomi.fi -palvelussa.
Syyskuun alusta kirjautuminen sähköiseen järjestelmään on paras tapa hankkia erikoiskuljetuslupa. Mikäli sähköinen asiointi ei onnistu, luvan voi hakea postitse. Sähköpostilla lupia ei voi enää hakea, sitä yrittävä ohjataan kohteliaasti uuteen palveluun. Ulkomaisille hakijoille sähköistä palvelua ei ole toistaiseksi toteutettu.
Petteri Pietilä kertoo, että sähköinen järjestelmä opastaa hakemuksen täyttäjää lähdöstä maaliin. Sen jälkeen lupaasiantuntija hoitaa puolestaan työnsä keskimäärin viiden työpäivän aikana. Asiantuntijan työtä auttaa se, että hakija on merkinnyt reitin mahdollisimman tarkasti. Käsittelyaika riippuu siitä, kuuluuko lupaan useita reittejä, onko kyseessä erityisraskas kuljetus ja tarvitseeko asiantuntijan pyytää lausuntoja muilta viranomaisilta.
Lupakäsittelyssä oli pitkään ruuhkaa, mutta nyt Pietilän rekrytoimat määräaikaiset työntekijät ovat tuoneet helpotusta ja ruuhkasumaa on saatu purettua.
– Tulevaisuudessa esimerkiksi tehdasinvestoinnit lisäävät erikoiskuljetustarpeita. Alueella liikkuvat isot kappaleet ovat myös merkittävä tierasitus. Siksi teemme yhteistyötä jo etukäteen rakentajien kanssa sopimalla aikatauluista ja kuljetustarpeista. Olisi ollut hyvä käydä samanlaisia keskusteluja tuulivoimalarakentajien kanssa. Heidän lupahakemuksensa tulivat hieman yllättäen ja niistä syntyi hakemusruuhka, josta kärsivät myös muut lupia hakeneet.
Hakemusten kasvavaan määrään on vaikuttanut myös se, että kuljetusyrittäjä saattaa hakea varmuuden vuoksi luvat koko kalustolleen, koska ei pysty etukäteen päättämään mitä kalustoa tulee lopulta käyttämään. Arvion mukaan hakemusmäärä tulee seuraavien kahden vuoden aikana olemaan noin 12 000 vuodessa. Vuosina 2022 ja 2023 on vielä paljon aktiivisia tuulivoimalahankkeita.
Lupapäällikkö Petteri Pietilä Pirkanmaan ELY-keskuksesta muistuttaa, että erikoiskuljetusluvat haetaan nyt sähköisen hakujärjestelmän kautta.Sillari-hanke
Silta- ja reittivalvontaa ollaan myös automatisoimassa. Nykyisin tienhoidon urakoitsijat tarkastavat sillan ennen ja jälkeen erikoiskuljetuksen, mikäli lupaan on asetettu ehto sillanvalvonnasta. Sillari-järjestelmä on käyttäjää ohjaava sovellus, joka ladataan puhelimeen. Ajoneuvoihin asennetaan gps-laite, joka tallentaa ajolinjan. Pirkanmaan ELY-keskus on yhdessä Väyläviraston kanssa järjestelmän tilaaja. Sillaria testaavat parhaillaan sen kehittäjä CGI ja Havator Oy. Järjestelmän toteutus on noin puolivälissä. Se valmistuu kesäkuussa 2022.
Tiedot reitistä ja kuljetuksesta Sillariin tallentuvat Lelu-lupajärjestelmän kautta. Sovelluksessa on oma näkymä sillanvalvojalle, kuljettajalle ja kuljetusyritykselle. Sillanvalvoja seuraa sovelluksen avulla, että valvonta suoritetaan ohjeiden mukaisesti. Viimeisen käyttäjän jälkeen syntyy automaattisesti yhteenveto, jonka tiedot välittyvät Väylävirastolle ja Pirkanmaan ELY-keskukselle.
Pietilä toteaa, että tällä hetkellä kukaan ei tiedä paljonko erikoiskuljetuksia Suomessa liikkuu vuosittain. Tieverkkomme on erikoiskuljetuksille hyvä, mutta lisätietojen avulla sitä voisi entisestään parantaa.
– Sillarin avulla saamme kerättyä tietoja, jotka auttavat hoitamaan kuljetukset jatkossa sujuvammin ja aiheuttaen mahdollisimman vähän haittaa muulle liikenteelle. Järjestelmän käyttäjät voivat myös ilmoittaa ongelmakohdista. Tavoitteemme on saada aikaan hyvää, ei kytätä ketään, Petteri Pietilä korostaa.
– Haluaisimme myös seurata missä, milloin ja kuinka paljon kuljetuksia liikkuu, mutta se vaatisi tietoturvallisuuslainsäädännön muuttamista. Sillari-järjestelmän omistajuuden suhteen eteen on tullut juridisia haasteita. Jos laissa ei anneta lupaa kenellekään kuljetusten seuraamiseen, joudutaan ominaisuus poistamaan järjestelmästä. Vaihtoehto, jossa kysymme erikseen luvan jokaiselta sovelluksen käyttäjältä, on mielestäni vaikeampi toteuttaa kuin lain muuttaminen, Petteri Pietilä sanoo.
Apuvälineet pintapaineen ja kantavuuden mittaamiseen
Tällä hetkellä puututaan paljon erittäin raskaiden kuljetusten (150 tonnia ->) maaperäselvityksiin. Ongelma on jälleen, kenellä on vastuu, jos tien rakenne ei kestä. Jos työskentelyalueen ELY-keskus on antanut tarkan lausunnon, ottavat he lähtökohtaisesti siitä ison vastuun. Jos taas heidän lausuntonsa on ympäripyöreä, kuljetusliike ei voi tehdä päätöstä kuljetuksen suorittamisesta tai ainakaan ottaa siitä isoa vastuuta.
Apua ongelmaan löytyy Pirkanmaan ELY-keskuksen sivustolle ladatusta pintapainetyökalusta, jolla voi tarkastella kuljetuksen aiheuttamaa pintapainetta tierakenteeseen ja pohjamaahan syöttämällä taulukkoon kuljetuksen tiedot.
Kantavuuslaskentaportaali puolestaan helpottaa Väyläviraston työtä. Se laskee siltojen ylitysarvot ja kantavuudet ja antaa arvion, miten silta voitaan ylittää – ehdoitta tai määritellyillä ehdoilla. Ehto voi olla esimerkiksi nopeusrajoitus, etäisyys sillan kaiteisiin tai muihin ajoneuvoihin.
Lisätietoja:Lupapäällikkö Petteri PietiläPirkanmaan ELY-keskusp. 0295 036 281petteri.pietila@ely-keskus.fiwww.ely-keskus.fi/pirkanmaa
