Pian tulee Suomessa kuluneeksi kaksi kuukautta koronan vastaisissa toimissa. Olemme toimineet kriisiajan ehdoilla ja vältelleet tartuntaa noudattamalla annettuja määräyksiä. Yllättäen sitä on huomannut oppivansa uusia rutiineja työntekoon, samoin vapaa-ajan viettoon on tullut muutoksia. Näistä osa voi jäädä pysyviksi. Kaikkeen tottuu, mutta yhä useammin tulee pohtineeksi, milloin tapahtuu paluu arkeen, ja mitä meille sitten tapahtuu.
Kuljetusalan kannalta koronapandemia on ollut vahvaa arvonnousun aikaa. Kun rajoja on suljettu, on samalla korostettu maanteiden tavaraliikenteen tärkeyttä. Vaikeissa olosuhteissa tavaraliikenteen jatkuvuus on taattu yhteiskunnan elintärkeänä toimintona. Lisäksi sen sujuvuutta on helpotettu säätämällä joustoja muun muassa ajo- ja lepoaikoihin ja moniin lupavaatimuksiin. Yhteiskunta ei tule toimeen ilman kumipyöriä, se on taas kerran nähty.
Kuljetusyrityksille koronakriisi on ehtinyt tuottaa monta huolta ja murhetta. Kun yhteiskuntaa laitetaan kiinni, onko silti kuljetettavaa, pysyvätkö kuljettajat terveinä, löytyykö tuuraajia, maksaako asiakas ajallaan, riittävätkö rahat, säilyykö firma ja pärjääkö perhe? Moni on muuttanut kuljetusyrityksensä arkirutiineja, jotta tartuntariski on mahdollisimman pieni ja kuljetukset kyetään hoitamaan kaikissa tilanteissa.
Koronakriisin ensihetkistä alkaen SKAL on kykynsä mukaan auttanut jäsenyrittäjiä selviytymään arjen haasteista. Tietoa on jaettu uutiskirjeissä ja netin kautta. Myös vertaistuella on ollut iso merkitys henkisen kestävyyden kannalta. Keskustoimiston ja kentän asiantuntijoista koottu koronatiimi palvelee kysyjää puhelimessa 09 478 999 tai korona@skal.fi. Järjestön tehtävä on välittää tilannetietoa myös viranomaisille ja hallitukselle päätöksentekoa varten. Etätöistä ei ole ollut tässä haittaa, sillä suhteet viranomaisiin ja hallitukseen ovat kriisin myötä lähentyneet ja yhdessä on etsitty ratkaisuja.
Vaikeimmassa tilanteessa ovat ne toimialat ja yrittäjät, joiden toiminta on rajoituksilla keskeytetty, tai joiden toimintaa ei rajoitusten vuoksi ole voitu käytännössä jatkaa. Yhteiskunnan on huolehdittava näiden yrittäjien selviytymisestä kriisin ylitse, ja siihen hallitus tuntuu sitoutuneen. Tukea annetaan ja Suomi velkaantuu, ja sillä hyvä. Maksun aika koittaa tulevaisuudessa, kun talous on noussut koronakuopasta. Sen syvyydestä ei liene kenelläkään täyttä tietoa. Suomen BKT:n on arvioitu putoavan tänä vuonna noin 6 prosenttia, mikäli pahin on takana juhannukseen mennessä. Kriisin jatkuessa BKT putoaa lisää noin 2 % kuukaudessa. Eikä tämä ole yksin Suomesta kiinni. Meillä on maapallon levyinen kriisi hoidettavana.
Samalla kun pahimman yli päästään, katseet tulee kohdistaa koronan jälkeiseen aikaan. Suomessa tarvitaan elvytystoimia. SKAL:n viesti on selvä: tiestön päällystys on jäänyt pahasti jälkeen tarpeista ja tieverkon korjausvelka on kasvanut. Asfaltointiin tarvitaan lisämäärärahaa jo alkavalle kesäkaudelle. Pääsemme hyödyntämään parempikuntoista ja turvallisempaa tieverkkoa, jolla ihmiset ja tavarat liikkuvat turvallisesti ja vähemmillä päästöillä. Näin kohti elämää koronan jälkeen.