Teollisen vallankumouksen ensimmäisen aallon lasketaan alkaneen Britanniasta 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa, jolloin opittiin muokkaamaan malmista rautaa. Sata vuotta myöhemmin hallittiin jo teräksen valmistus. Myös polttomoottoritekniikka alkoi kehittyä vauhdilla. Ensin Nicolaus Otto kehitti vuonna 1876 bensiinikäyttöisen polttomoottorin ja parikymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 1897 Rudolf Diesel valmisti ensimmäisen puristussytytteisen polttomoottorin. Toinen teollinen vallankumous oli alkanut.
Koksista raudaksi
Säästä riittää aina keskusteltavaa, kaikki toivovat aurinkoista poutapäivää, sadepäiviä tuskin kukaan. Nykyisin keskusteluun on otettu mukaan ilmastonmuutos. Sen vaikutus säätilaan on tämänpäiväistä todellisuutta. Ilmasto on muuttunut koko sen ajan, kun maailmankaikkeus on ollut olemassa, mutta muutoksen vauhti on ollut viime vuosikymmeninä hurjaa, johtuen teollisten vallankumousten aiheuttamista päästöistä. Kun malmi muutettiin raudaksi, tarvittiin korkeita lämpötiloja, jotka saatiin aikaan fossiilisilla polttoaineilla kuten koksilla. Kun rauta muuttui teräkseksi ja teräs hammasrattaiksi, polttoaineen tarve vain kasvoi. Myös polttomoottoreiden energiantarve on lisännyt huimasti fossiilisten polttoaineiden kulutusta.
Vähäpäästöinen nyky-diesel.Energiamuotojen kilpajuoksu
Autoilun ensimmäiset vuosikymmenet olivat kokeilujen aikaa. Silloin kokeiltiin myös erilaisia energiavaihtoehtoja. Sähkökäyttöinen ajoneuvo oli yksi vaihtoehto 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Niitä oli saatavilla useita erilaisia. Hiljaiset, pakokaasuttomat ja siistit autot olivat hienomman väen suosiossa. Tilanne muuttui nurinkurisesti, kun Cadillac esitteli vuonna 1913 polttomoottorien käynnistystä helpottavan sähkökäyttöisen starttimoottorin. Hiukan myöhemmin Panhard Levassoir kehitti moottorin lämmönhallintaa helpottavan jäähdyttimen ja Henry Fordin muutamaa vuotta aikaisemmin kehittämä liukuhihna työnsi koko ajan kiihtyvällä vauhdilla uutta Fordin T-mallia innokkaille asiakkaille. Näin polttomoottori oli voittanut kilpailun sähköautoa vastaan. Raskaan kaluston alkutaival meni bensiiniä poltellessa, jotkut kuoma-autot kulkivat jopa höyryllä. Kun polttoaineen jakeluverkosto kehittyi, huomattiin dieselkäyttöisen moottorin edut. Toimintaperiaatteensa vuoksi korkean vääntömomentin omaava moottori soveltui mainiosti raskaaseen tavaroiden ja henkilöiden siirtoon ja vakiinnutti asemansa raskaan kaluston voimanlähteenä. Yhä edelleen on vaikeaa korvata dieselkäyttöinen moottori jollain toisella energiamuodolla. Syy on polttoaineen kohtuullinen energiasisältö ja sen helppo saatavuus.
Näillä mennään vielä vuosia.Haitalliset päästöt
Dieselmoottorin toimintaperiaate saa aikaan myös ikäviä asioita, päästöjä. Alkuaikojen ruiskutustekniikka ei ollut niin tarkkaa kuin nykyaikaisessa, tietokoneohjatussa maailmassa. Raskaasti kuormitettaessa moottori sai liikaa polttoainetta, ja savutti runsaasti, samoin kylmäkäynnistyksen yhteydessä. Vaikka pakokaasun häkäpitoisuus on alhainen, kaasu sisältää huomattavasti erilaisia, ihmiselle haitallisia aineita kuten partikkeleita, rikkidioksidia, hiilivetyjä sekä typen oksidia. Tämän lisäksi pakoputkesta tulee ulos hiilidioksidia, joka aiheuttaa haittavaikutuksia ilmastolle. Dieselmoottori toimii ilmaylimäärällä. Jokainen litra polttoainetta tarvitsee noin 14,5 kiloa ilmaa eli noin 10 kuutiometriä ilmaa. Tällä määrällä moottori tuottaa 2,66 kiloa hiilidioksidia. Jokainen poltettu polttoainelitra vaikuttaa negatiivisesti ilmastoon, jokainen säästetty litra taas vaikuttaa positiivisesti.
Herääminen haittojen vähentymiseen
Nykyään tilanne on toinen, päästöjen alentuminen on ollut merkittävää. Asiaan on kiinnitetty huomiota jo 1970-luvulta lähtien. Lyhyestä Jom kippur -sodasta syksyllä 1973 alkaneet öljyntuotannon leikkaukset johtivat nopeasti maailmanlaajuiseen energiakriisiin. Sen seurauksena monissa maissa aloitettiin toimenpiteet, joilla pyritään vähentämään maailman riippuvuutta fossiilisesta energiasta. Yksi edelläkävijöistä oli Yhdysvaltotojen osavaltio Kalifornia. Siellä asetetut tavoitteet ovat olleet yksi suuntaviitta esimerkiksi aurinkoenergian kehityksessä. Osavaltiossa on tehty myös useita päätöksiä, joilla on vaikutettu autojen aiheuttamiin päästöihin.
Meillä Euroopassa on tehty paljon asioita, joilla on vaikutusta ilmastoon. Yksi tärkeimmistä päätöksistä tehtiin Itävallassa 1980-luvun lopussa, kun valtio päätti rajoittaa raskaan kaluston ajamista öiseen aikaan. Painostus silloista hallitusta kohtaantuli ilmastoltaan herkkien alppisolien asukkailta. Joulukuun ensimmäisestä päivästä lähtien vuonna 1989 kiellettiin kuorma-autoilla ajaminen yöllä elleivät ajoneuvot täyttäneen valtion asettamia vaatimuksia. Määräysten toteutumista valvottiin Ökö-pistejärjestelmällä, johon liittyivät autonvalmistajan antamalla todistuksella määriteltyjen rajojen mukaiset pisteiden menetykset jokaisesta rajan ylittävästä kuljetuksesta.
Päästöjä alentavaa tekniikkaa.Koko Eurooppalähtee mukaan
Itävallan läpiajorajoitukset vaikuttivat osaltaan siihen, että eurooppalaiset kuormaauton valmistajat joutuivat ottamaan huomioon tiukentuvat päästömääräykset. Pakokaasupäästöjen lisäksi ajoneuvon ohiajomelu oli yksi tärkeä tekijä määriteltäessä,kuinka monta ns. Ökö-pistettä yksi Itävallan öinen läpiajo tuli kuljetusyrittäjälle maksamaan. Päästömääräyksistä tuli Euroopan laajuisia vuoden 1992 lokakuussa kun Euro-päästöluokitukset astuivat voimaan. Tuosta hetkestä tähän päivään on tehty suuri työ dieselpolttoaineella toimivien moottoreiden päästöjen vähentämisessä. Työ ei ole aina ollut rehellistä. Eräs autonvalmistaja jäi muutama vuosi sitten kiinni huijauksesta, jolla vaikutettiin moottorin aiheuttamien päästöjen mittaustavan vääristelyyn. Tempulla on ollut suuria vaikutuksia dieselmoottorin maineeseen.
Nyt ja tulevaisuudessa
Nykyaikainen dieselmoottori tuottaa enää murto-osan niistä päästöistä, joita mitattiin ennen Euro-luokituksia. Yksi 1980-luvun kuorma-auto aiheuttaa saman verran päästöjä kuin 600 nykyaikaista Euro 6 -tason kuorma-autoa. Polttoaineenkulutus on alentunut samassa ajassa reilut 40 prosenttia. Tällä on suuri merkitys toimialalla, Päästöjä alentavaa tekniikkaa. Näillä mennään vielä vuosia. Pieniä tekoja, suuria hyötyjä. Lähdeaineisto: Wikipedia, Autonvalmistajat. jossa vasta viime vuosina on alettu huomioimaan myös vaihtoehtoiset polttoaineet. Dieselmoottori ei ole vielä kuollut ja kuopattu. Tietyillä kuljetussegmenteillä, varsinkin raskaissa ja pitkien matkojen kuljetuksissa, se päinvastoin on ainoa vaihtoehto vielä vuosia eteenpäin. Dieselin etu on edelleen sen helppo saatavuus sekä polttoaineen energiasisältö. Myös sillä mistä polttoaine valmistetaan, on suuri merkitys päästöihin.
Pieniä tekoja, suuria hyötyjä.Tämä artikkeli on lähtölaukaus vuoden 2021 aikana julkaistaville artikkeleille, jotka ovat osa SKAL:n viime vuonna aloittamaa KuljetanSuomelle -kampanjaa. Käymme kirjoituksissa läpi asioita, jotka kuljetusyrittäjien tulee huomioida heidän suunnitellessaan oman toimintansa, henkilökuntansa sekä kalustonsa vaikutusta energiankulutukseen nyt ja tulevaisuudessa.
Lähdeaineisto: Wikipedia, Autonvalmistajat
