Petri Murto, dieselin pumppuhinta on noussut merkittävästi ja on paikoin jopa bensan hintaa korkeampi. Mikä tämän selittää?
– Viimeaikaisen nousun selittää maailmanmarkkinahinnan nousu. Syystä tai toisesta dieselin varastomäärät ovat alhaisemmat kuin bensiinin, mikä on nostanut nimenomaan dieselin hintaa. Lisäksi Suomessa on nostettu dieselin polttoaineveroa yli 20 senttiä litralta vuoteen 2008 verrattuna. Tästä syntyy yhtälö, joka on johtanut nykyiseen tilanteeseen. On tehty lyhytnäköistä veropolitiikkaa, joka nakertaa kilpailukykyämme.
Millainen merkitys dieselin hinnannousulla on kuljetusyritysten toimintaan?
– Todella iso merkitys. Katsotaan konkreettisen esimerkin kautta: Dieselin pumppuhinta on noussut viimeisen vuoden aikana 15 senttiä ja 2 vuoden aikana 25 senttiä litralta. Tällainen noin 20 sentin hinnannousu tarkoittaa ajoneuvoyhdistelmälle 150 000 kilometrin vuosisuoritteella noin 15 000 euron lisälaskua. Siitä voi laskea, mitä kustannukset ovat useammalle yhdistelmälle. Polttoainekustannukset ovat työvoiman jälkeen suurin yksittäinen kustannustekijä, keskimäärin noin 24 prosenttia kuljetusyrityksen kustannuksista. Kymmenen prosentin nousu polttoaineen hinnassa tarkoittaa keskimäärin noin 2,4 prosentin nousua kokonaiskustannuksissa.
Jos niin millä tavalla kuljetusyritykset voivat pienentää dieselin korkean hinnan vaikutuksia yritystoiminnassaan?
– Monessa kuljetussopimuksessa on niin sanottu polttoaine-klausuuli, jolloin sopimuksessa sovittu kuljetushinta muuttuu automaattisesti polttoaineen hinnan mukaisesti. On itsestään selvää, että merkittävän kustannustekijän näin suuri kasvu luo painetta kuljetuspalveluiden hinnan nousulle. Korostan, että kyse on kuitenkin aina asiakassuhteeseen liittyvästä neuvottelutilanteesta.
– Moni kuljetusyrittäjä on jo ottanut käyttöön kaikki mahdolliset keinot alentaa polttoaineen kulutusta kuljetustoiminnassa, joten tällä saralla keinot ovat vähäisemmät. Nyt on joka tapauksessa korkea aika ottaa niin sanotusti löysät pois, jos sitä ei ole vielä tehnyt.
Millainen polttoaine diesel on päästöjen näkökulmasta?
– Dieselin maine on pilattu syyttä suotta. Sen huono maine juontuu pitkälti henkilöauton valmistajien päästömanipuloinnista eikä saastuttavuudesta tavaraliikenteessä. Henkilö- ja pakettiautoissakin CO2-päästöjen hillitsemiseksi diesel on hyvä käyttövoima, koska se tuottaa kilometriä kohden vähemmän päästöjä kuin bensiini. Kuorma-autoissa haitalliset lähipäästöt on pystytty laskemaan hyvin pieniksi Euro 5- ja 6-luokan moottoreissa. Lisäksi dieseliä pystytään valmistamaan kestävistä raaka-aineista, kuten jätteistä ja tähteistä, jolloin se on sitäkin vastuullisempi valinta. Näen dieselillä tulevaisuuden, jossa se on raskaan liikenteen polttoaine vielä pitkään.
Millainen rooli verotuksella on käyttövoiman valinnassa?
– Kuorma-autoliikenteessä vaikutus on hyvin pieni, koska kalusto on teknisesti dieselautoja. Joitain vaihtoehtoisia polttoaineita, kuten nesteytetty maakaasu, alkaa tulla markkinoille, mutta ne eivät vielä ole valtavirran ratkaisuja johtuen esimerkiksi tankkausverkoston puutteista. Jos halutaan ohjata yritysten käyttäytymistä, dieselöljyn veronkorotukset ovat pelkästään kustannusten kasvattamista ilman ohjaavaa vaikutusta. Siksi Suomen tulisi erottaa henkilö- ja kuorma-autoissa käytettävä polttoaine verotuksellisesti toisistaan. Paras ratkaisu tähän on ammattidiesel eli polttoaineveron palautusjärjestelmä. Sen avulla voidaan tukea Suomen kilpailukykyä.
Millä tavoilla voidaan alentaa päästöjä maanteiden tavaraliikenteessä?
– Käyttövoiman valinta on yksi keskeisiä keinoja. Tällä hetkellä vaikutuksiltaan laajin päästöjä alentava käyttövoima on biodiesel, joka soveltuu nykykalustoon sellaisenaan ja on tankattavissa kattavasti koko Suomessa. Biodieselin valinta vaikuttaa jo ensimmäisestä tankillisesta alkaen. Jotta biodiesel yleistyisi, on huolehdittava siitä, että sen hinta on kilpailukykyinen.
– Käyttövoiman ohella päästöihin vaikuttavat monet tekijät, kuten täyttöaste, ajotapa ja muut kuljetusten optimointikeinot. Myös tiestön kunnolla on iso merkitys päästöihin, sillä ylimääräiset kierrokset, liukastelu, töyssyt ja jonoissa seisominen kasvattavat päästöjä.
Mitä mieltä olet kansalaisaloitteesta henkilöautojen käyttövoimaveron poistamiseksi?
– Aloitteen suosio on viesti päättäjille siitä, että liikenteen verotus on liian kireää Suomessa. Käyttövoimaveron poistamisentodennäköinen seuraus olisi, että valtio nostaisi dieselin polttoaineveroa, mikä johtaisi ojasta allikkoon. Siksi pidän parempana alentaa polttoaineveroa. Kansalaisaloitteesta virinneestä keskustelusta tiedämme jo, että liikenteen verotus on yksi tulevan kevään vaaliteemoista, ja aiomme olla debatissa mukana! Liikenteen verotuksen yksi tehtävä on huolehtia Suomen kilpailukyvystä.
Tiedämmekö jo, tuleeko meille vinjetti?
– Lähellä ollaan! Hallituksen esitysluonnos on käynyt lausunnolla ja seuraavaksi hallituksen pitäisi antaa esityksensä eduskunnalle. Arvioitu esittelyviikko on viikko 49*. Eduskunnalla on asiassa oma roolinsa, ja niin kauan kuin laki on valmisteluprosessissa, sen läpimeno on epävarmaa.
– On SKAL:n pitkäjänteisen edunvalvonnan tulosta, että vinjetti on edennyt jo tähän pisteeseen. Hanke on saanut osakseen kiivasta vastustusta eri tahoilta matkan varrella. Jos vinjetti lopulta tulee, saamme viimein myös ulkomaiset kuorma-autot maksamaan teidemme käytöstä.
Miten ehdotettu vinjetti, tai tienkäyttövero, vaikuttaa suomalaisiin kuljetusyrityksiin?
– Ehdotettu vero koskee niin ulkomaisia kuin suomalaisiakin yli 12 tonnin painoisia kuorma-autoja. Esitys lähtee siitä, että suomalaisille yrityksille syntyvät lisäkustannukset kompensoitaisiin laskemalla kuorma-autojen käyttövoimaveroa vastaavalla määrällä.
Millainen rooli ammattidieselillä on Suomen vinjetissä?
– SKAL esitti ammattidieseliä vinjetin kompensointiin käyttövoimaveron alentamisen sijaan, mutta hallituksen esitysluonnoksessa sitä ei ole mainittu. Ammattidieselmallilla minimoitaisiin EU-oikeudellisia riskejä, joita käyttövoimaveromalliin sisältyy. Odotamme joka tapauksessa, että ammattidiesel on yksi elementti liikenteen verotuksen kokonaisuudistuksessa, joka on edessä seuraavalla hallituskaudella.
*Hallitus ei antanut esitystä viikolla 49.
Autoala ja valtio vapaaehtoiseen ilmastosopimukseen
Autoala ja valtio solmivat vapaaehtoisen ilmastosopimuksen 22.11.2018. Sopimuksen allekirjoittivat liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ja asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sekä Autotuojat ja -teollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Rami Kittilä ja Autoalan Keskusliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Häggkvist.
Sopimus, ns. green deal, on osa autoalan yhteiskuntavastuuta, kertoi Autotuojia edustava Rami Kittilä tiedotustilaisuudessa. Autokannan uusiutuminen edellyttää hallittuja ja pitkäaikaisia toimia, kuten kannustamista vähäpäästöisiin työsuhdeautoihin, romutuspalkkiokampanjoiden uusintoja ja satsausta latausinfrastruktuuriin. Heikki Häggkvistin mukaan kuluttajien päätöksentekoon vaikuttaminen merkitsee autokaupalle tiedon lisäämistä ja automyyjien valmiuksien nostamista.
Hyötyliikenteen puolella sopimus edellyttää kaasu- ja sähkökäyttöisten hyötyautojen hankintatuen kuorma- ja pakettiautoille.
Kysymys dieselautojen saastuttavuudesta nousi esiin tilaisuudessa. Rami Kittilän mukaan perinteisiä polttomoottoriautoja voi edelleen ostaa, koska uudet ovat niin vähäpäästöisiä:
– Dieselautoon voi tankata uusiutuvaa dieseliä, joka on erittäin puhdas ja energiatehokas biopolttoaine. Dieselin ongelmat liittyvät Euro 5 -autoihin, jotka on valmistettu ennen vuotta 2014. Uudet Euro 6 -dieselit ovat erittäin energiatehokkaita.Ministeri Kimmo Tiilikainen:
– Dieselauto suhteessa bensa-autoon on ilmastoystävällinen, koska se kuluttaa vähemmän polttoainetta 100 kilometrillä ja sitä kautta tulee vähemmän CO2 päästöjä. Sekaannusta tulee, jos ei eroteta ilmastoa ja ilmanlaatua toisistaan. Ongelmana voivat olla typenoksidipäästöt, jotka heikentävät kaupunkien ilmanlaatua. Suomessa ei kuitenkaan näitä ongelmia ole, koska meillä on suhteessa maailman puhtain ilma.
Autoalan Keskusliitto ja Autotuojat ja -teollisuus ry kannustavat jäsenyrityksiään liittymään sopimukseen, jolla tavoitellaan autokannan nuorentamista, liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, biopolttoaineiden osuuden kasvattamista ja vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien autojen yleistymistä. Autokaupan keinoja ovat esimerkiksi markkinointiviestintä, automyyjien kouluttaminen, vaihtoehtoisten käyttövoimien suosiminen esittelyautoissa ja sähkö- ja hybridiautojen latauspaikkojen rakentaminen autokauppojen yhteyteen. Sopimukseen liitytään sitoumus2050.fi-sivustolla ja se on voimassa vuoden 2025 loppuun saakka.
