CaaS:in C tarkoittaa Corridoria, käytävää. Käytävä on siis väylä, kuten tieverkko, josta kerättäisiin tietoa teknologian avulla ja joka tämän tiedon avulla palvelisi käyttäjiään. Jotenkin näin. Kuka keräisi, keneltä ja kenelle? Kysyimme asiaa Trafin Liikennelabran asiantuntijoilta, jotka saimme vieraaksemme alkukesästä. Liikennelabra koordinoi CaaSia. Taustalla häämöttää liikennepalvelulain kolmosvaihe ja sen paikannukseen ja tietojen avaamiseen liittyvät esitykset, jotka logistiikka-ala on torpannut yksituumaisesti.
Vieraanamme ovat Liikennelabran johtava asiantuntija Noora Lähde, Trafin kehityspäällikkö Mikko Västilä, VTT:n tutkija Lasse Nykänen ja Vediafi-startupin toimitusjohtaja Matti Lankinen sekä yrittäjä Janne Lausvaara Tietorahdista.
Lasse Nykäsen mukaan CaaS:in juuret ovat Suomi-Venäjä -älyliikenteen kehittämisessä ja raskaan liikenteen turvallisuuteen liittyvissä ratkaisuissa kuten automaattisessa hätäpuhelujärjestelmässä (eCall). CaaS:in perusajatus on, että tietoa kerätään infrastruktuurista ja syötetään ajoneuvoihin sekä päinvastoin. Palvelua voitaisiin tuoda runkoverkolle*, esimerkiksi E18:lle tietyille osuuksille - tai käytäville, kuten CaaS-kielessä sanotaan.
– Tarkoituksena on paketoida ratkaisuja, vähän kuten MaaS:issa (Mobility as a Service). Tämä on logistiikan puolella sama kuin MaaS, Lasse Nykänen kertoo.
Käytävää pitkin Kiinaan
CaaS tähyää Aasiaan, aina Kiinaan asti. Tavoitteena on luoda älyliikenteen avulla uusi Silkkitie, jota pitkin tavara kulkisi sujuvasti niin raiteita kuin maanteitäkin pitkin. Suomi tarjoaisi liikenteelle luotettavan logistisen ”hubin” eli keskittymän, älyliikenneratkaisuineen. Lasse Nykänen puhuu CaaS-operaattorista, joka yhdistäisi infra- ja logistisen tiedon. Operaattorin alle tulisi toimijoita, jotka linkittyisivät siihen. Palvelun käyttäjän näkökulmasta operaattori kuulostaa rahankerääjältä. Mikä sen rooli on?
Matti Lankinen selittää asiaa näin:– Se voisi olla kauppapaikka Trivagon tapaan. Asiakas tulee kauppapaikalle kuljetustarpeensa kanssa ja saattaa haluta maksaa esimerkiksi kuljetusten yhdistelystä, tavaratoimituksen äpinäkyvyydestä – ilman paikannusta - tai liikennevalojen vihreästä aallosta. Vediafi rakentaa parhaillaan kauppapaikan (CaaSNet) ekosysteemiä.
Noora Lähde kertoo, että Liikennelabran toimintamalliin kuuluu pyrkiä yritysvetoisiin hankkeisiin ja kokeiluihin, jotta palveluista tulee pysyviä. CaaS kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön edistettävien hankkeiden listalle. Vediafi on yksi mukaan päässeistä, ja se on saanut Business Finlandin kautta pääomalainaa kauppapaikkaan. Matti Lankisen mukaan jatkorahoitus edellyttää vähintään 1 miljardin euron vaikutuksia suomalaiselle CaaS-palveluita ja -alustoja hyödyntävälle ekosysteemille sekä liittymistä Kasvumoottori-kilpailutusohjelmaan.
Käytännön tasolla CaaS on poikinut jo joitakin kokeiluja, muun muassa jakeluliikenteen Last Mile -pilotin ja pian käynnistyvän Suomi-Kiina -välistä raideyhteyttä hyödyntävän Home Delivery -pilotin. Kumpaankin liittyy datan keräämistä ja hyödyntämistä.
”CaaS ei sisälläpaikannusvelvoitetta”
Kysymme kuljetusten paikantamisesta, joka on herättänyt paljon keskustelua ja huolta sekä kuljetusyrityksissä että huolinta-alalla. Mikko Västilä ei näe, että paikannusvelvoitetta oltaisiin linkittämässä CaaS:iin. Sen sijaan kansainvälisen liikenteen sääntelystä ja digitalisaatiosta on tulossa seurantaa edesauttavia elementtejä:
– Jo ensi vuonna on EU-alueella rekisteröitäviin uusiin autoihin tulossa älykäs digipiirturi, joka valvoo kuljettajan ajo- ja lepoaikoja kansainvälisessä liikenteessä. Se sisältää paikannusominaisuuden. Muutos liittyy myös eurooppalaiseen AETR-sopimukseen ajoneuvohenkilöstön työskentelystä. Sopimustekstiä ollaan laatimassa.
Kuljetusten Trivagoon?
Keskustelimme myös Vediafin rakentelemasta kauppapaikasta ja siitä, mitä se sisältäisi tai tarjoaisi kuljetusyrityksille. Olisiko esimerkiksi kuormien yhdistelymahdollisuus tai paluukuormien tähystäminen jotakin, mitä yritykset voisivat tehdä sähköisellä kauppapaikalla, entä miten ne suojaisivat oman bisneksensä? Kysymykset jäävät toistaiseksi ilmaan.
Matti Lankisen neuvottelukumppaneina on toistaiseksi ollut enimmäkseen teollisuuden edustajia, mutta syksyn aikana CaaS-hankkeessa on tarkoitus tutkia digitaalisen kuormakirjan ja lohkoketjuratkaisun kytkemistä. Siinä voi SKAL:illakin olla oma roolinsa, sillä yhdessä virolaisen ERAA-sisarjärjestön kanssa kehitetty MobiCarnet-ratkaisu tuottaa sähköisen rahtikirjan.
CaaS:in pilottihankkeet tuovat kuljetusalalle yksinkertaisimmillaan käytännöllisiä sähköisiä ratkaisuja, kuten suunnitelmallisuutta kuormankäsittelyyn taajamissa tai liikennevalojen ennustamista. Pilotoidut ratkaisut perustuvat osallistuvien yritysten vapaaehtoisuuteen, mikä on SKAL:ille tärkeä seikka. Jos hankkeet lähtevät todella kehittymään, miksei jokin Aasian-korridori voisi synnyttää uutta kysyntää kotimaiselle kumipyöräliikenteelle tai etulyöntiasemaa viennillemme? Jäämme odottamaan uutisia CaaS:in seuraavista vaiheista.
* Liikenne- ja viestintäministeriön esitys maanteiden ja rautateiden runkoverkosta palvelutasoineen on parhaillaan lausuntokierroksella
______________________________________________________________________________________________________________
Last Mile -pilotti pääkaupunkiseudulla
Runsaan vuoden pyörineen kokeilun tavoitteena on sujuvoittaa taajamien jakeluliikennettä ja alentaa päästöjä näyttämällä kuljettajalle vapaita lastaus- ja purkualueita ja mahdollistamalla paikkojen varaaminen. Ohjelmaan liittyy mobiilisovellus, johon on syötetty kuorman käsittelyyn soveltuvia pysäköintipaikkoja. Kuljettajien on tarkoitus seurata appsin avulla, missä on vapaita paikkoja. Seuranta tapahtuu muiden kuljettajien ilmoitusten ja kameroiden avulla.
Pilottiin osallistuvan DB Schenkerin Suomen markkinointi- ja viestintäjohtaja Pasi Ripatti kertoo, että kolmessa ajoneuvossa sovellus on toiminut tabletilla. Kaksi tableteista on jo palautunut, sillä kuljettajat eivät kokeneet sitä hyödylliseksi. Toistaiseksi sovellus ei siis ole saavuttanut suosiota, mutta aika näyttää, miten sen käyttö kehittyy. Niemi Palveluiden kalusto- ja turvallisuuspäällikkö Joel Tiusasella on varovaisen myönteisiä kokemuksia. Niemen kuljettajat käyttävät sovellusta työpuhelimillaan. Käyttö on aloitettu pienen kuljettajajoukon kanssa. Pysäköintipaikkoja on tiettävästi tulossa lisää ja Niemi jatkaa kokeilua. Lähitulevaisuuden kehitystä on myös jakelupisteiden kameranäkymä.
Home Delivery: Nyytit Suomesta Kiinaan
Suomella on lento-oikeus Venäjän yli, mitä esimerkiksi Ruotsilla ja Norjalla ei ole. Peking-Helsinki -yhteys on tuonut kilpailuetua Suomelle matkustajaliikenteessä. Tavaraliikenteelle avattiin alkuvuodesta uusi raideyhteys, joka kuljettaa ”sellujunan viikossa” transitona Venäjän halki välillä Kouvola–Xian. Vuoroja on tarkoitus tihentää juna päivässä -rytmiin. Lasse Nykäsen mukaan kiinalaisia kiinnostaa Suomen energiatehokkuusajattelu logistiikassa; heille olisimme ”vihreä hubi”.
Mitä yhteistä lentomatkustajilla ja junarahdilla on?
– Kuvitteellisessa esimerkissä kiinalainen turisti, jonka ostama porontalja ei mahdu matkalaukkuun, lähettäisi sen kotimaahansa Kouvola-Xian-raiteita pitkin. Kuljetuksen voisi tilata ja sitä voisi seurata sovelluksen avulla.
