EU:n komission konsultaatio energiaverodirektiivin uudistamisesta sulkeutui 14.10.2020. Yhdeksää liikennesektorin työnantaja- ja elinkeinojärjestöä edustava FinMobility kokosi suomalaisnäkemykset yhteen. SKAL toimitti yhteiseen työhön näkemyksensä, jotka kertauksena tässä:
Uusiutuvan dieselin EU:n minimiverokantaa on laskettava, jotta saadaan valmistuskustannuksiltaan kalliimpi uusiutuva diesel kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi fossiiliselle dieselille.Fossiilisen dieselin minimiverokantaa tulee nostaa, jotta alhaisimpia polttoaneveroja kantavat maat saataisiin lähemmäs korkeamman polttoaineveron maita.Ammattidieselin jatko on varmistettava ja siinä on otettava huomioon eri diesellaadut.Ruotsi sai jatkoa biopolttoaineiden verohuojennuksille
EU:n komissio hyväksyi Ruotsin hakemuksen ja myönsi sille oikeuden jatkaa biopolttoaineiden kansallisia verohuojennuksia vuoden 2021 loppuun saakka. Jo aiemmin komissio salli Ruotsille vastaavat verokannan huojennukset biokaasulle. Perusteena ratkaisulle oli, että se kannustaa lisäämään biopolttoaineiden käyttöä fossiilisten polttoaineiden sijaan. Tämä olisi varmasti toimiva malli Suomellekin!
Ajo- ja lepoaika-asetukseen tulkinta-apua
Liikkuvuuspaketin säädökset on otettu jäsenmaissa vastaan vaihtelevin tulkinnoin. FinMobility osallistui maantieliikenteen kansainvälisen kattojärjestön, IRU:n työryhmään ja tuotti tulkintoja muun muassa ajo- ja lepoaika-asetuksesta yhteiseen taulukkoon. Taulukko toimitettiin komission liikenteen pääjohtaja Henrik Hololeille tavoitteena, että tulkinnat siten kirkastuisivat. On tärkeää, että erityisesti meidän suomalaisten muotoilemat säädöskohdat, kuten viikonlopuksi kotiin-periaate, siirtyvät käytäntöön asti tarkoitetussa muodossa.
Euroopan pk-yritykset alamaissa, EU-tukia jatketaan
Eurooppalaisten pk-yritysten odotukset tulevaisuudesta ovat huolen täyttämiä, paljastaa konsulttiyhtiö McKinseyn tuore kysely. Sen mukaan on mahdollista, että yksi kymmenestä pk-yrityksestä joutuu hakeutumaan konkurssiin seuraavan puolen vuoden sisällä.
Myös pk-yritysten eurooppalaisen kattojärjestön syksyn 2020 pk-yritysbarometri vahvistaa yrittäjien alakuloiset odotukset lähitulevaisuudesta. McKinseyn kyselyssä yritysten tilanne vaihtelee jäsenmaittain, alueittain ja sektoreittain. Esimerkiksi Espanjassa jo 85 000 yritystä on joutunut lopettamaan toimintansa koronan aiheuttaman talouskriisin seurauksena sitten helmikuun 2020. Noin joka viides pk-yritys on hakenut valtioiden tarjoamia tukia. Euroopan komissio teki päätöksen jatkaa tilapäisiä EU:n valtiontukipuitteita ainakin kesään 2021 saakka. Näin jäsenmaat voivat tukea yrityksiään rikkomatta EU:n valtiontukisääntöjen normaalioloissa asettamia rajoituksia.
Pk-aluekehitystuet tilintarkastajien syyniin
EU:n tilintarkastustuomioistuin aikoo muuten tutkia Euroopan aluekehitysrahaston kanavoimien pk-yrityksille suunnattujen tukien vaikuttavuuden ja arvioida muutostarpeita EU-rahoituskaudella 2021–2027. Aluekehitysrahaston tavoitteena on tasoittaa alueellisia eroja. 55 miljardin pk-yrityksille suunnatuista tukivaroista karhunosa on tällä rahoituskaudella ohjautunut puolalaisille, italialaisille, espanjalaisille ja portugalilaisille. Suomikin saisi hieman hioa rakennerahastorutiinejaan ja pistää vilkkaammin hakemusta vetämään! Tutustu rahastoihin: www.rakennerahastot.fi.
Belgia sai hallituksen
Belgian vaatimattomasti 500-päiväiset hallitusneuvottelut päättyivät onnellisesti, kun pääministeriksi nimitetty flaamilaisen liberaalipuolueen Alexander de Croo kokosi joukot taakseen. Viimeksi Belgialla oli flaamilainen pääministeri vuonna 2011. Hallituksen lempinimi on Vivaldi kuuluisan Antonio Vivaldin Neljä vuodenaikaa -sävelteoksen mukaan. Nimi juontuu hallituspuolueiden neljästä tunnusväristä. Uusi hallitus lupasi ensi töikseen korottaa minimieläkkeen 1 500 euroon ja muun muassa väliaikaisiin elvyttäviin toimenpiteisiin miljardi euroa. Aiemman väliaikaishallituksen pääministeri, lasikattojen rikkoja ja Belgian ensimmäinen naispääministeri sosiaalidemokraatti Sophie Wilmès jatkaa hallituksessa ulkoministerinä - jälleen kerran tehtävässään ensimmäisenä naisena.
What about Brexit?
Niin, mitäpä Brexitistä? Ei paljon mitään! 15. lokakuuta Brysselin Schumanaukion laidalle saapui joukko vakavakatseisia EU-johtajia, jotka oli tempaistu yhteisten asioiden äärelle toinen toistaan hankalammaksi muuttuvien kansallisten koronahaasteiden keskeltä. Huippukokous oli vedettävä läpi, koska ”Brexit”. Monikaan ei laittanut rahojaan likoon sopimuksen saavuttamisen puolesta EU:n ja Iso-Britannian välillä. Vielä edellisiltana osapuolet olivat olleet koolla tunnustelemassa, saataisiinko huippukokoukseen uutta kerrottavaa. Puheenjohtaja Ursula von der Leyen joutui vieläpä lähtemään huippukokouksen alkumetreillä karanteeniin, kun saatiin uutinen hänen avustajansa positiivisesta koronatestistä. Media ja neuvottelijoiden kännykätkin suljettiin huippukokouksesta ulos Brexitin käsittelyn ajaksi, jotta keskustelu soljuisi häiriöttä ja vuodoilta vältyttäisiin. Ei ehkä olisi tarvinnut. Much ado about nothing (paljon melua tyhjästä), sanoisi Shakespeare!