Nyt on syytä keskustella liikenteen verotuksesta. Kokonaisuudistusta on valtiovarainministeriössä valmisteltu jo syksystä 2019 asti. Työtä tehdään sekä ilmastotavoitteiden että valtiontalouden näkökulmasta, sillä työ liittyy päästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä. Kun nykyisin verot kertyvät fossiilisen polttoaineen käytöstä, jolla on suora kytkös hiilidioksidipäästöihin, käyttövoimamuutos johtaa liikenteen verotuottojen laskuun, ellei peräti romahdukseen. Päästöjen väheneminen voi leikata liikenteeltä kerättävästä mahtavasta kahdeksan miljardin euron verokakusta jopa kahden miljardin euron siivun.
Valtiovarainministeriön työryhmä valmistelee siis parhaillaan suosituksia tarvittavista verotoimista liikenteen päästöohjauksen tehostamiseksi ja veropohjan turvaamiseksi. Hallitusohjelman mukaisesti otetaan huomioon myös sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja alueellinen tasa-arvo. Työ kattaa kaikki nykyiset liikenteen verot: polttoaineveron (3,8 mrd euroa alv:n kanssa), auto- ja ajoneuvoveron (2 mrd euroa) ja muut liikenteen verot (2,1 mrd euroa). Verouudistuksen piti valmistua jo maaliskuussa, mutta jatkoaikaa on työryhmälle annettu toukokuulle.
Työryhmään osallistuu asiantuntijoita valtiovarainministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, ympäristöministeriöstä, Verohallinnosta sekä Liikenne- ja viestintävirastosta. Työryhmä on kuullut työnsä tueksi tutkijoita, etujärjestöjä ja keskeisiä sidosryhmiä. Myös SKAL on vaikuttanut työryhmän valmistelutyöhön omalla reseptillään. Tavaraliikenteelle verolinjauksilla on todella iso merkitys. Toistuvien polttoaineveron korotusten vuoksi kuljetusyritykset maksavat nyt polttoaineveroa vuosittain jopa 700 miljoonaa euroa, mikä on yli 10 % alan liikevaihdosta.
Käynnistyvää verokeskustelua varten SKAL laatii parhaillaan omaa veropoliittista ohjelmaa. Liikenteen verotusta ei sovi nähdä vain valtion kassakirstun täyttämisenä. Huomioon on otettava liikenteen verotuksen vaikutukset kuljetuskustannuksiin ja Suomen kilpailukyvylle. Myös faktat tulee tunnustaa. Suomi on Euroopan kovimpia dieselin verottajia, samalla kun tavaraliikenne toimii dieselin varassa. Suomessa on muutama sähkökäyttöinen kuorma-auto ja muutama sata kaasukäyttöistä kuorma-autoa. Loput, yli 90 000 kuorma-autoa ovat dieselkäyttöisiä, ja niiden päästöt puolitetaan uusiutuvan dieselin avulla.
Mahdollisimman halpa tavaraliikenteen polttoaine on Suomelle iso kilpailuetu. Nyt kannattaa toimia fiksusti, ja alentaa kuljetuskustannuksia niiden yhdeksän EU-maan tapaan, jotka energiaverodirektiivin valtuuksin verottavat kevyemmin kuorma-autoissa käytettävää dieseliä. Päästövähennyksiä puolestaan saavuttaisimme Ruotsin tapaan, jossa uusiutuvan dieselin käyttöä on merkittävästi lisätty veroporkkanalla. Puhdasta uusiutuvaa saa naapurimaassa ostaa nollaverokannalla. Tässä voittajastrategia: ammattidiesel käyttöön Ruotsin mallilla höystettynä.