Markku Toivolan kuorma-auto on aamuisin täynnä suomalaisten kansallisherkkua: ruisleipää.
Markku Toivolalla on työpäivä tehtynä, kun saavun puolen päivän aikoihin Lahteen. Leipomotuotteita kuljettavan Toivolan työpäivä alkaa jo ennen kukonlaulua: joinain päivinä jo keskiyöllä ja maltillisempina aamuina kahdelta yöllä. Tällöin Toivola starttaa jakeluautonsa kohti leipomoita, joiden tuotteet hän kuljettaa paikallisiin ruokakauppoihin ennen aamuvirkkuja asiakkaita.
Toivolan kipinä kuljetusalalle syntyi jo pienenä poikana, isän esimerkistä. Toivolan isä toimi nuorena auton apumiehenä puu- ja maitokuljetuksissa, ja myöhemmin hän ajoi ammatikseen myymäläautoa. Isän mukana Toivola näki ammattikuljettajan arkea, ja heti täysi-ikäistyttyään hän haki pesula-auton kuljettajaksi Lahden Keskuspesulaan.
Vaikka Toivola on ollut kiinnostunut kuorma-autoista lapsesta saakka, hän ehti nähdä maailmaa ja toimia muissa työtehtävissä ennen siirtymistään täysipäiväiseksi ammattikuljettajaksi. Hän lähti 1980-luvun alussa YK:n rauhanturvaajaksi Golanin kukkuloille Israeliin ja toimi siellä komentajan autonkuljettajana. Suomeen palattuaan Toivola päätyi Asikkalan seurankuntaan ja sai viran suntiona. Hän viihtyi tehtävässä yli kuusi vuotta.
Kuljetusala jäi kuitenkin kaivamaan Toivolan mieltä, ja vuonna 1988 Esson kahvilassa Vääksyssä tuli eteen tilaisuus, jota Toivola ei voinut jättää väliin. Paikallinen kyläkauppias oli luopumassa ammattiliikenneluvastaan, jolloin Toivolalle tuli tilaisuus hakea häneltä vapautuvaa lupaa.
Suntion virka jäi, kun liikenneluvan saanut Toivola osti oman pakettiauton, kirjoituskoneen ja autoon mukaan otettavan NMT-puhelimen. Ensimmäisen kuljetussopimuksensa hän teki Oululaisen leipomon kanssa vuonna 1988. Kuljetusyrittäjyyttä tulee Toivolalla täyteen tänä vuonna 31 vuotta.
Yksinyrittäjän vapaus ja vastuu
Toivolaa innosti aikoinaan yrittäjyydessä oman ajankäytön suunnittelu. Nykyään päivät ovat melko aikataulutettuja, mutta Toivola arvostaa edelleen tietynlaista yrittäjän vapautta päättää omasta työskentelystään.
– Kaiken kaikkiaan pidän jakeluautoilijan työstä: se on selkeää ja siinä on sopivasti asiakaspalvelua. Ihmisten kanssa työskentely on ollut mieleeni aina. Pitkät ajomatkat ilman sosiaalisia hetkiä eivät olisi minua varten.
Toivola pyörittää yritystään pääasiassa yksin. Vaimo Nina hoitaa laskutusta oman työnsä ohella, ja loma-ajoiksi Toivola palkkaa vuokrakuskin.
Vaikka yksin työskentely antaa vapauksia, myöntää Toivola, että on se myös haasteellisinta. Sairastelulle ei ole aikaa, eikä siitä pitäisi yrityksen talouskaan. 60 vuotta tänä vuonna täyttävä Toivola on päättänyt toimia yrittäjänä niin pitkään kuin jaksaa. Vakiintuneet asiakkaat pitävät tosin huolen siitä, että Toivolan kuljetuksia kaivataan alueella vielä pitkään.
Markku Toivola esittelee haastattelun yhteydessä Lahden Upseerikerhoa, jossa järjestettiin mm. Lahden Seudun Kuljetusyrittäjien 90-vuotisjuhla pari vuotta sitten. Toivolalle alue on tuttu myös armeija-ajalta, jonka hän vietti Hennalan varuskunnassa.Kuljetusyrittäjän näkökulma esiin
Vaihtelevuutta yksinyrittäjän arkeen on tuonut vuosien varrella muun muassa SKAL:n kummitoiminta. SKAL:n kummiyrittäjät välittävät kansanedustajalle omakohtaista tietoa kuljetusalasta ja kuljetusyrittäjänä toimimisesta. Kansanedustajat taas vastaavasti antavat kummiyrittäjälle tietoa päätöksenteon etenemisestä ja perusteista.
Markku Toivola on ollut mukana kummitoiminnassa jo vuodesta 2011 lähtien. Tiedon kummitoiminnasta hän sai alueyhdistyksensä kautta ja kiinnostui yhteydenpidosta oman kunnan kansanedustajan kanssa. Tuolloin kummikansanedustajana oli Toivolalla asikkalalainen veturinkuljettaja James Hirvisaari (ps.).
Nykyiselle, piakkoin päättyvälle, vaalikaudelle 2015–2019 Toivola sai kolme kummikansanedustajaa: Mika Karin (sd.), Anne Louhelaisen (ps.) ja Juha Rehulan (kesk.) Heistä Toivola on pitänyt yhteyttä lahtelaisen Mika Karin kanssa. Kari toimii myös Lahden kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajana.
– Yhteydenpito alkoi, kun Karin eduskunta-avustaja soitti ja ehdotti tapaamista Karin kanssa. Kummankin kiireistä huolimatta saimme järjestettyä tiiviin puolituntisen tapaamisen, jonka aikana ehdimme keskustella kuljetusalasta ja oman alueemme liikenne-infrasta.
Toivola kokee, että pikainen tapaaminen oli kaiken kaikkiaan onnistunut. Kansanedustaja vaikutti olevan kiinnostunut kuljetusalan ja liikenteen nykytilasta sekä sen kohentamisesta.
Eduskunnan päätöksenteosta Toivola ei ole saanut kummikansanedustajiltaan päivityksiä, mutta Karin eduskunta-avustaja lupasi auttaa, mikäli Toivolalla tulisi jotain kysyttävää päätettävistä asioista ja päätöksenteon etenemisestä.
– Voisin lähteä ensi kaudellekin mukaan, summaa Toivola.
30 vuotta järjestötoimintaa
Sosiaalinen Markku Toivola on aktiivinen järjestötoimija. Hänen yrityksensä liittyi SKAL:iin kollegojen kehotuksesta Asikkalan KTK:n kautta jo 30 vuotta sitten.
Kun Asikkalan Ammattiautoilijat yhdistyi Lahden Seudun Kuljetusyrittäjiin 1990-luvun loppupuolella, Asikkala sai yhden hallituspaikan yhdistyksessä. 2000-luvun alussa Lahden Seudun Kuljetusyrittäjien Asikkalan edustaja oli luopumassa jäsenyydestään, ja hän houkutteli Toivolan hallitukseen. Muutaman vuoden päästä Toivola nimitettiin yhdistyksen puheenjohtajaksi. Toivola on nykyisin mukana myös SKAL Sisä-Suomen hallituksessa.
Luottamustehtävien lisäksi Toivola on osallistunut aktiivisesti viime vuosina sekä paikallisyhdistyksen, alueyhdistyksen että SKAL:n tapahtumiin. Muun muassa liittokokoukset ja kuljetusmessut ovat tulleet Toivolalle tutuiksi viime vuosina.
Kesäkuun Kuljetusyrittäjäpäiville Toivola toivottaa Lahden Seudun Kuljetusyrittäjien puheenjohtajana kaikki tervetulleeksi. Monet tapahtumat Lahden seudulla järjestäneenä Toivola uskoo, että Sibeliustalolla järjestettävä Kuljetusyrittäjäpäivät on vähintään yhtä onnistunut tapahtuma kuin aiemmat liittokokoukset.
– Lahden viihtyisä satama-alue tarjoaa upeat puitteet tapahtumalle.
Markku Toivolan näkemykset tiestöstä ja sen hoidosta: "Railojen ja reikien paikkailu ei pelasta tiestöä"
Miten tieverkon kunto on mielestäsi kehittynyt viimeisen 10 vuoden aikana?
– Tiestön kunto on heikentynyt oleellisesti. Rappeumia ja reikiä pääväylillä on paikkailtu, mutta tilapäiskorjaukset auttavat vain hetken. Ne eivät takaa turvallisia pääväyliä Suomen haastavissa ajo-olosuhteissa.
Mitä pidät keskeisimpänä syynä tieverkon kunnon heikentymiseen?
– Tieverkko on päästetty niin huonoon tilaan, etteivät hätäkorjaukset enää pelasta sitä. Rahan puute on varmasti suurin syy tieverkon nykyiseen tilaan. Teiden pinnat täytyisi uusia laajasti, ei railoja paikkailemalla.
Onko tiestön huonosta kunnosta aiheutunut seurauksia kuljetustoiminnallesi?
– Ei, mutta siihen on varmasti vaikuttanut oma ennakoiva ja varovainen ajotapa. Monella muulla ovat kuitenkin renkaat kärsineet, jopa menneet rikki.
Mitä toimenpiteitä pidät tärkeinä tieverkon liikennöitävyyden ja turvallisuuden lisäämiseksi?
– Tiet täytyisi korjata ja kunnostaa perusteellisesti: koko pinnat uusiksi tilapäispaikkailujen sijaan.
Lue myös
SKAL Kummitoiminta Kuljetusyrittäjäpäivät Lahdessa 7.–8.6.2019
