26 aloitetta. Niin monta liikenteen sääntelyesitystä EU-komissio on lyönyt pöytään reilun vuoden kuluessa. Koskaan aiemmin tieliikennelainsäädäntöä ei ole uudistettu näin perusteellisesti yhden vaalikauden aikana. Komissio paketoi sääntelyehdotukset kolmeksi liikkuvuuspaketiksi. Esitysten tavoitteena on nostaa Euroopan manner maailman kärkeen innovaatioissa, digitalisoinnissa ja vähähiilisissä ratkaisuissa. Näin tuetaan EU-maiden yritysten kilpailukykyä ja eurooppalaiset hyötyvät turvallisemmasta liikenteestä, vähemmän saastuttavista ajoneuvoista ja parhaasta teknologiasta.
SKAL:lle enemmän näkyvyyttä
– EU-komissio on edennyt pakettien sisällön osalta yksityiskohdista isoihin linjoihin, toteaa Pasi Moisio.
Ensimmäinen paketti koostui ajo- ja lepoaikojen kaltaisesta vaikeasta sääntelystä, toinen osa keskittyi puhtaaseen liikenteeseen ja viimeisessä, toukokuun puolivälissä julkistetussa lakipaketissa hahmotellaan tulevaisuuden liikkuvuutta kokonaisuutena. Paketointi ei Moision mukaan ollut vältettävissä.
– Istuva komissio on paketoitunut kaiken. Asioita tarkastellaan kokonaisuuksina.
Paketoinnilla komissio yrittää välttää lainsäädännön pirstaleisuuden ja päällekkäisyydet. Aiemmin eri alojen sääntely saattoi olla jopa keskenään ristiriitaista. Toimintatapa on SKAL:n Moision mukaan hyvä, mutta se tarkoittaa valtavaa työmäärää sekä lainsäätäjille, virkamiehille että edunvalvojille. Kaikki kolme lakipakettia julkistettiin vuoden sisällä ja käsiteltävänä on kerralla tuhansia ja taas tuhansia sivuja.
– Tuntuu välillä, että tasapainottelemme täydessä salissa tarjotinta, joka on kukkuroillaan heiluvia laseja, kuvailee Moisio.
Liikennealoitteiden vyöry tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden viedä suomalaisen maantiekuljetusalan viestejä yhdellä kertaa osaksi useampaa eri lakiesitystä.
– Kaikki keskittyvät kerrankin samaan asiaan. Vaikutuspinta ja näkyvyys ovat nyt omaa luokkaansa, huomauttaa Moisio.
Monta esitystä valvottavana
Lakipaketeista löytyy jokaiselle jotakin. Toukokuun puolivälissä julkistettu viimeinen eli kolmas liikkuvuuspaketti sisältää 13 esitystä. Suomalaisen kuljetusalan kannalta tärkeimmät niistä koskevat raskaiden ajoneuvojen CO2-päästöjä, ajoneuvojen mittoja ja massoja sekä sähköisiä kuljetusasiakirjoja. Komissio esittää, että kansallisten viranomaisten on jatkossa hyväksyttävä sähköiset kuljetusasiakirjat. Digitaalisuus säästäisi EU-maiden kuljetusyrityksiltä ja viranomaisilta yhteensä 3,1 miljardia euroa vuodessa.
Mittoja ja massoja koskeva direktiivi avataan vain osin. Tarkoituksena on nopeuttaa ohjaamon aerodynamiikkaa, energiatehokkuutta ja turvallisuutta parantavien ominaisuuksien markkinoillepääsyä. Esityksen kanssa on kuitenkin syytä olla tarkkana.
– Kun joku osa asetuksesta avataan, se avautuu kokonaan. Viimeistään europarlamentissa otetaan esille myös ajoneuvojen yleiset mitat ja massat, uskoo Moisio.
Näin kävi jo ajo- ja lepoaikojen kohdalla. Komissio halusi muuttaa vain hytissä vietettyä lepoa ja kotiinpaluuta koskevia sääntöjä, mutta ajo- ja lepoajat avattiin käsittelyssä kokonaan.
Paketin poliittisesti vaikein esitys koskee raskaan kaluston hiilidioksidipäästöleikkauksia, joita komissio esittää ensimmäistä kertaa. Vuonna 2025 uusien kuorma-autojen CO2-päästöjen on oltava 15 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2019. Vuodeksi 2030 ehdotetaan vähintään 30 prosentin vähennystavoitetta. Komission laskelmien mukaan uusi energiapihi rekka maksaa noin 1800 euroa enemmän, mutta kuljetusyritykset voivat säästää polttoainekustannuksissa viiden vuoden ajanjaksolla jopa 25 000 euroa rekkaa kohden. Uusien päästöstandardien mukaiset ajoneuvot päästävät ilmaan nykytilanteeseen verrattuna arvioilta 54 miljoonaa tonnia vähemmän hiilidioksidia vuosina 2020-2030. Luku vastaa koko Ruotsin vuosittaisia CO2-päästöjä.
Paine pullossa kasvaa
Ensimmäisen ja toisen paketin käsittely on vielä pahasti kesken EU-koneistossa. Monen aloitteen käsittely ei ole alkanut ja aikataulut ovat myöhässä sekä europarlamentissa että jäsenmaiden neuvostossa. Moision mukaan on selvää, että liikkuvuuspakettien käsittely siirtyy seuraavalle komissiolle ja europarlamentille. Suomen puheenjohtajakaudella syksyllä 2019 väännetään monen esityksen lopullisesta muodosta.
Ensimmäisen paketin käsittelyä jumittaa klikki-ilmiö: EU-maat ovat jakautuneet tiukasti kahteen leiriin. Vastakkain ovat markkinoiden avaamista kannattavat itäisen Euroopan maat ja nykytilanteen säilyttämistä vaativat maat Ranskan johdolla. Suomi ei kuulu kumpaakaan leiriin, vaan toimii sovittelijana ja kompromissien rakentajana.
– Kannattaa verkostoitua ja etsiä kaikissa asioissa yhteistyökumppaneita, mutta klikkiytyä ei saa. Silloin ajaa vain klikin kantaa. Nyt meillä on mahdollisuus saada Suomen erityiskysymyksiä osaksi lopullista kompromissia, selventää Moisio.
Tavalla tai toisella blokkitilanteesta on päästävä eteenpäin. On mahdollista, että ykköspaketin vaikeat ajo- ja lepoaikoja, lähetettyjä työntekijöitä, kabotaasia ja markkinoillepääsyä koskevat lakihankkeet on haudattava. Lakiesitykset muodostavat kokonaisuuden. EU-tasolla on siis löydettävä sopu joko kaikista tai ei yhdestäkään.
SKAL:n Brysselin toimiston johtajan mukaan ei ole katastrofi, jos esitykset hyllytetään.
– Pystymme Suomessa elämään nykytilanteen kanssa, mutta uudet esitykset toisivat suomalaisten kuljetusyrittäjien arkeen lisää joustoja ja vähentäisivät byrokratiaa. Siksi toivon, että kompromissi löytyy.
Toukokuun puolivälissä julkistetussa viimeisessä liikennelakipaketissa hahmotellaan tulevaisuuden liikkuvuutta kokonaisuutena.