Kuljettajaura ei ollut Joni Nousiaisen ensimmäinen ammatti. Hän valmistui tietoliikenneasentajaksi ammattikoulusta ja teki puhelinasentajan töitä ennen asepalvelustaan. Armeijan jälkeen nuori mies ehti olla töissä myös enonsa maatilalla ennen kuin tyttöystävän isän kanssa tuli puhetta töistä. Nousiaisella oli kuorma-autokortti entuudestaan, eivätkä puhelinasentajan hommat enää kiinnostaneet jatkuvan matkustamisen vuoksi. RH-Soran perustaja Risto Holopainen lupasikin töitä, kunhan yhdistelmäkortti olisi ajettu. Nousiainen hankki kortin raskaan perävaunun vetoon Iisalmessa aikuiskoulutuskurssilla, ja ovet aukenivat kuljetusalalle kesällä 2010.
Nousiainen ehti olla viisi vuotta työntekijänä yrityksessä ennen nimitystään toimitusjohtajaksi. Auton ajamisen lisäksi hän käytteli alkuaikoina ahkerasti myös kaivin- ja puskukonetta sekä pyöräkuormaajia. Soran- ja kallionottoa yritys tekee omalla ja vuokramaalla. Myös yhteistyökumppaneiden montuilta ajetaan kiviaineksia. Juuri nyt Lapinlahdella tehdään katutöitä, jonne RH-Sora toimittaa kiviainekset.
– Ajamme yleensä 15–20 kilometrin säteellä, pisimmillään 35–40 kilometrin. En kaihda pitkiä ajoja, jos tilaisuuksia tulee, mutta puhelinasentajana reissaaminen pidemmän päälle alkoi painaa, Nousiainen sanoo.
Ajosesonki, kuten rakennussesonki, alkaa toukokuun lopulta ja kestää marras-joulukuulle.
– Sillä välillä tehdään tulosta. Hiljaisena aikana tehdään kalustohuoltoa. Kun muut alkavat suunnitella kesälomia, meillä alkaa poltella näppejä, että pääsisi töihin, Nousiainen kuvaa.
Rock Eaglen verhoilu on kuopiolaisen K&L Partnersin käsialaa.Tuunatut komistukset
Nousiainen ajaa yhä samalla kalustolla kuin appensa. Pihalla seisoo kaksi meripihkan väristä kuorma-autoa. Grand Canyon- ja savanniaiheet ovat omiaan maa-ainestoimituksen ammattilaiselle. Vanhempi autoista on Volvo, uudempi Scania, mutta rakkailla lapsilla on nimetkin: Gentle Lion ja Rock Eagle autojen motiivimaalausten mukaan. Viimeksi viime kesänä Rock Eagle -nimen saanut Scania (vm. 2014) osallistui Tallinn Truck Show’hun, jossa se voitti sora-autojen sarjan. Show keräsi puolenkymmentä sora-autoa, taso oli Nousiaisen mielestä hyvä ja paikalla paljon suomalaisia.
Kun Rock Eagle hankittiin ja viimeisteltiin vuonna 2014, Gentle Lion (vm. 2010) väistyi uuden tulokkaan tieltä kilpailuista. Nuoruuden päivinään Gentle Lionkin kävi hakemassa kirkkaimpia pokaaleja Alahärmän Powerparkista. Holopaisen ystävä vei Lionin jopa Hollantiin saakka.
Nousiainen ei myönnä, että stressaisi pintojen puolesta.
– Vähän harmittaa, kun pikkuteillä puunoksat raapivat autoa, mutta ei ole tullut suurempia kolhuja. Töitähän näillä kuitenkin tehdään.
Jonin (vas.) veli Jesse Nousiainen, 20, toimii kuljettajana yrityksessä.Taiteilija Kimmo Takarautio muistaa Holopaisen mukavana miehenä
Taiteilija Kimmo Takarautio tunnetaan monipuolisista teoksistaan, muun muassa Mammuttihirrelle tekemästään luonnollisen kokoisesta mammuttimaskotista sekä Äkäslompolossa sijaitsevan Jounin Kaupan pihalla olevasta, kuusi metriä korkeasta porosta. Takarautio aloitti työt kynäruiskumaalauksilla, joita hän teki aluksi enimmäkseen kuorma-autoihin. Ajan myötä materiaalit ja metodit ovat laajenneet muun muassa tilateoksien toteuttamiseen. Tällä hetkellä hän maalaa vuodessa viidestä kymmeneen autoa, joista miltei puolet on kuorma-autoja.
Vuonna 2010 Takarautio maalasi Holopaiselle Gentle Lion -teoksen. Asiakkaan ohje oli tehdä ”leijona sekä liiloja ja punaisia koukeroita”. Oranssi pohjamaalaus oli tehty valmiiksi Lapinlahdella.
Gentle Lion oli mitä ilmeisemmin mieleinen teos, sillä neljä vuotta myöhemmin Holopainen otti jälleen yhteyttä. Tilaus oli tiukka: uusi rekka lähtisi kolmen viikon päästä Ruotsiin Elmia Lastbil -näyttelyyn Jönköpingin kupeeseen, ja sen pitäisi saada uusi ulkomuoto ennen sitä. Taiteilija saisi vapaat kädet, ja oranssi pohjamaali tehtäisiin etukäteen Lapinlahdella kuten Gentle Lioninkin kohdalla.
– Olin yksin valtavan työn edessä, Takarautio muistelee.
Muita töitä ei tehty, kun kaikki paukut laitettiin Holopaisen uuteen Scaniaan. Vetoauton, lavan ja perävaunun osia oli purettava, maalipinta hiottava, suojattava tiettyjä osia, lisättävä pohjalakka, maalattava kuvat, lakattava ja kasattava jälleen puskurit ja muut paikalleen. Työpäivät alkoivat aamukahdeksalta, iltakahdeksalta lopeteltiin, joskus myöhempäänkin. Sunnuntait Takarautio piti vapaata, ja auto valmistui ajallaan. Holopainen saapui noutamaan valmista autoaan Oulusta vaimonsa kanssa, joka ihastuikin Rock Eagleen heti.
– Ristokin tykkäsi, tai ei ainakaan uskaltanut sanoa muuta, taitelija nauraa.
Rock Eagle lähti Oulusta kohti Jönköpingiä pari päivää ennen näyttelyä. Siellä se pokkasi toisen sijan kippiautosarjassa (Nordictrophy 2014). Seuraavana vuonna auto nappasi kippiautojen ensimmäisen sijan (Nordictrophy 2015) ja Power Truck Show’ssa sora-autojen ykköspaikan.
– Harvoin asiakkaat maalauttavat autojaan kilpailujen takia. Kaveri puhui Riston ympäri viemään uuden auton Elmia-näyttelyyn. Aikaisempi Gentle Lion, vaikka sekin voitti näyttelyjä, tehtiin alun perin Riston omaksi iloksi, Takarautio kertoo.
