Liikkuvuuspakettia tulkitaan käytäntöön
Liikkuvuuspaketin kansallinen täytäntöönpano on käynnistynyt liikenne- ja viestintäministeriössä. Saimme hankkeesta tuoreeltaan tietoa SKAL:n Tavaraliikenteen ajankohtaispäivässä 4.11., kun ministeriön vastuuvirkamies Veli-Matti Syrjänen antoi tilannekatsauksensa.
FinMobility on ollut tiiviisti osallisena ajo- ja lepoaikasäädösten sekä kabotaasisääntöjen arviointi- ja tulkintatyössä Brysselin päässä. SKAL:n jäsenistön kannalta tärkeimmät tulkinnat liittyvät kabotaasisäädöksiin ja niiden valvontaan, kuten seuraaviin:
Kabotaasiliikenteen yleismääritelmä: kesto, purku- ja lastauskerratKansainvälisen liikenteen pakettiautojen sisällyttäminen kabotaasisäännön piiriinKabotaasikuljetuksissa käytettävät ajoneuvotTuleva cooling-off -jaksosääntö, siihen liittyvät määritelmät ja ajoittaminenKabotaasin valvonnassa hyödynnettävät kuljetusdokumentit, kuten sähköinen rahtikirja eCMRYhdistettyjen kuljetusten ja kabotaasin suhdeLähetettyjen työntekijöiden säädösten ja kabotaasin suhdeNäiden keskeisten säädöskohtien tulkinta ei siis ole vielä kristallinkirkkaana jokaisessa EU-jäsenvaltioissa, ja ne vaativat linjanvetoa. Haluamme varmistaa, että EU-lain tarkoitus ei laimene tulkinnoissa, vaan käytäntö on yhtä ryhdissä kuin pykälätkin.
Kynät teräviksi - kuulemisia pukkaa
EU:n komissio on avannut koko joukon julkisia kuulemisia ja palautejaksoja liikenteen toimialoihin liittyen. Arvioinnissa ovat esimerkiksi Vihreän kehityksen ohjelman aloitteet, joilla on huikeasti vaikutuksia liikennesektorille, EU:n energiatehokkuusdirektiivin arviointi ja uudelleentarkastelu sekä henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästönormien tarkistaminen, seuranta ja ilmoittaminen. Näiden päälle tulee käsittelyyn Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) etenemissuunnitelman palautejakso.
Nämä ovat konsultaatioita, joihin vastaaminen edellyttää rekisteröitymistä EU:n avoimuusrekisteriin – ja lisäksi kosolti kärsivällisyyttä ja terävän kynän. Kuten olemme Liikkuvuuspaketista nähneet, suomalaisella mielipiteellä on merkitystä, joten eipä lepsuilla näissäkään! Edunvalvojamme FinMobility rustailee vastaukset näihin yhteistyössä SKAL:n jamuiden suomalaisten kumppanijärjestöjen kanssa. Ollos huoleton, poikas valveil on!
Tuleeko se sittenkin - eurovinjetti kompromissihengessä?
Puheenjohtajamaa Saksa tavoittelee EU:n tiemaksu- tai eurovinjettidirektiivin uudistamista ja direktiivin soveltamisalan laajentamista koskemaan pelkkien raskaiden ajoneuvojen sijaan kaikkia ajoneuvoja koko tieverkolla. Saksan papereissa direktiivin käyttöönotto jäisi kunkin jäsenmaan oman päätöksen varaan. Asiaa käsiteltiin jäsenmaiden pysyvien liikenneattaseoiden kesken marraskuun puolivälissä.
SKAL:n tavoitteiden kannalta myönteistä on, että Komission aiemmin esittämä kielto uusille aikaperusteisille tienkäyttömaksuille (vinjetti) raskaalle liikenteelle korvattaisiin sekä että -mallilla. Kompromissiehdotuksen mukaan vinjettijärjestelmiä saisi direktiivin mukaan jatkossakin käyttää, ja ehdotuksesta lakkauttaa raskaiden ajoneuvojen vinjettijärjestelmät vuoden 2023 loppuun mennessä on luovuttu.
Suomi edellyttää, että tiemaksujen käyttöönotto jää jokaisen jäsenvaltion itsensä päätettäväksi ja pitää hyvänä, että Saksan kompromissiehdotuksessa joustoja ja valinnanvapautta jäsenmaille on lisätty suhteessa alkuperäiseen ehdotukseen.
Saksa haluaisi debatoida asiasta liikenneministereiden neuvostokokouksessa 8. joulukuuta, mutta potku ei riittänyt ihan perille asti. Asia siirtyy Portugalin puheenjohtajuuskaudelle eli keväälle 2021. Sopua EU-parlamentin kanssa tuskin syntyy helposti. Tässäkin saa olla siis valppaana!
Unkari ja Puola kiukuttelevat
Populismi jyllää, kun jäsenmaat Unkari ja Puola pörhistelevät EU:n budjettikuria vastaan. Kumppanukset uhkasivat estää EU:n budjetin hyväksymisen, josta oli viimein päästy yhteisymmärrykseen. Ne eivät nimittäin yhtään tykkää aikeista soveltaa oikeusvaltioperiaatetta 1,82 biljoonan euron budjettikokonaisuuden jakamiseen. Se antaisi EU:lle mahdollisuuden laittaa rahahanat kiinni jäsenmaalta, joka ei kunnioita oikeusvaltioperiaatetta.
Tämähän merkitsisi, että esimerkiksi tuomarivirkoja ja tiedotusvälineitä ei saisi ottaa keskushallinnon kontrolliin. Veijareilla sattuu olemaan taipumusta tällaiseen touhuun ja vastapainona kymmenien miljardien eurojen arvosta EU:n tukia. Hmm. Jokin mättää. Mikähän siinä on, että vastikään itäisen ikenen vallasta vapautuneet valtiot kaipaavat takaisin rautaesiripun havinaan…?
Jumittavissa budjettineuvotteluissa ovat pelissä myös EU:n koronaelpymisväline ja koko koronaselviytyminen, joten soisi, että kiukuttelijat saataisiin pikaisesti ruotuun. Viime kädessä ne voidaan jättää nuolemaan näppejään, jos EU päätyy sopimaan elpymisrahastosta suoraan sopimishaluisten jäsenvaltioiden hallitusten kesken.
Exit Brexitistä? – Ei sentään, mutta eläköön vihreä Britannia!
Brexit-sopimuksesta käytiin ties monennettako ratkaisevinta ja vihoviimeisintä neuvotteluviikkoa, josta ei jäänyt käteen mitään kertomisen arvoista. Pääministeri Boris Johnson on vaikuttanut hieman alakuloiselta, mutta kunnostautui sentään tuomalla julki post-brexit-Britannian huikean suunnitelman vihreän talouden ja teollisuuden ohjelmaksi. Vihreäksi teolliseksi vallankumoukseksikin ristitty ohjelma sisältää kymmenen kohtaa, ja sen on määrä synnyttää neljännesmiljoona uutta työpaikkaa.
Tietäkäätten, että Iso-Britannia tähtää maailman suurimmaksi puhtaan tuulienergian tuottajaksi ja vedyn käytön uranuurtajaksi teollisuuden, liikenteen ja kotitalouksien energia- ja lämmönlähteenä sekä uuden sukupolven ydinvoiman hyödyntäjäksi. Uusille bensiini- ja dieselkäyttöisille henkilö- ja pakettiautoille tulee myyntikielto vuonna 2030 ja jopa uusien dieselkäyttöisten kuorma-autojen myyntirajoituksia konsultoidaan parhaillaan. Boriksen tukkapehkon alta ehkä hieman yllättävästi löytynyt vihreä itu tuottaa myös esimerkiksi 30 000 hehtaaria uusia istutettuja puita vuodessa. Hiilinielujen istuttaminenhan on koko maapallolle kotiin päin, joten go, Boris! … vaikka voisit kyllä hoitaa sen Brexit-touhun kunnialla, mitäs sanot?
Maksuviivästyksiin rotia
Euroopan komissio nyreksii pitkiä maksuaikoja ja maksuviivästyksiä, joista kärsii erityisesti pk-yritysten liiketoiminta. Ongelman helpottamiseksi säädettiin jo 2011 maksuviivästysdirektiivi, joka ohjaa jäsenvaltioita 30 päivän maksuaikoihin kauppasuhteissa, ellei sopimuksessa ole erikseen perusteltu pidempää maksuaikaa. Maksujen ehdoton takaraja on 60 päivää. Direktiivistä huolimatta eurooppalaiset pk-yritykset kärvistelevät pitkien maksuaikojen ikeessä. Itse asiassa vain vajaa kolmannes eurooppalaisista pk-yrityksistä on ylipäätään tietoisia direktiivistä, osoitti selvitys vuonna 2019.
Osana keväällä 2020 julkaistua pk-yritysstrategiaa Komissio onkin päättänyt vahvistaa maksuaikojen noudattamisen valvontaa perustamalla uuden maksuviivästysten valvontaviranomaisen, Late Payment Observatoryn. Tämä tähtien tarkkailulta kalskahtava laitos alkaa kerätä ajantasaista tietoa maksuaikojen tilanteesta, epäreiluista maksukäytännöistä sekä maksuviivästysdirektiivin noudattamisesta jäsenmaissa, jotta epäkohtiin ja epäreiluihin maksukäytäntöihin voitaisiin nykyistä paremmin puuttua. FinMobilitykin piipahti observatorion käynnistystilaisuudessa! kitystä, joten eipä lepsuilla näissäkään!
Joulunodotustunnelmia poikkeustilassa
Keskieurooppalaiset kaupungit ovat perinteisesti tunnettuja joulutoreistaan ja -markkinoistaan. Vaikka Brysselistä tulee useimmille mieleen EU-instituutiot, byrokratia, kokoukset ja ainainen kiire, on kaupungilla myös toinen, jouluvaloilla koristeltu puoli.
Grand Placelle, Brysselin paraatipaikalle keskiaikaiselle aukiolle on vuosittain joulun alla pystytetty massiivinen, upeasti valaistu kuusi lahjapakettiröykkiöineen. Keskustassa joulun alla kävellessään ei myöskään ole voinut välttyä kuuman Glühweinin ja paahdettujen mantelien jouluisesta tuoksusta.
Oman lisähöysteensä markkinoille on tuonut kaupungin kansainvälisyys: jouluherkkuja ja -juhlia on ollut tarjolla moneen makuun myös muualta muuttaneiden tarjonnassa. Muun muassa Suomen merimieskirkko on perinteisesti ollut kaupungin menossa mukana, tarjoillen kojustaan glögiä suomalaisten koti-ikävää helpottamaan.
Perinteiseen eurooppalaiseen tapaan käsityömarkkinat ovat tarjonneet itsetehtyjä Marseille-saippuoita, voimakkaita juustoja ja vahvassa liemessä keitettyjä etanoita, jotka eivät muuten ole yhtään niin hyviä kuin ranskalaiset ja belgialaiset antavat ymmärtää.
Tänä vuonna moni asia on toisin, ja niin myös joulunodotustunnelma. Brysselin käpertyessä kuoreensa lockdownin myötä on joulutoreista tänä vuonna luovuttu, ja tunnelmaa haetaan lähinnä jouluvaloilla ja Grand Placen kuusella.
Rajoitusten kurittaessa kaupunkia perhekeskeiset kaupunkilaiset välttävät ulkona oleilua ja käpertyvät koteihinsa toivoen, että tilanne helpottaisi jouluksi ja joulupyhät saisi viimein viettää sukupolvien kesken yhdessä.
Brysselin joulunodotuksesta kirjoitti ja kuusen kuvasi Tommi Peho.
Grand Placen kuusen myötä toivotamme Kuljetusyrittäjän EU-palstan lukijoille onnellista ja turvallista joulunaikaa!
toimitusjohtaja Pasi Moisio, (pasi.moisio@finmobility.eu) asiantuntijat Tommi Peho, (tommi.peho@finmobility.eu) Mira-Maria Kontkanen, (mira-maria.kontkanen@yrittajat.fi)