Yksikönpäällikkö Kari Lehtonen Väyläviraston tie- ja geoteknisestä yksiköstä kertoo, että EU:n ajoneuvodirektiivissä halutaan korvata poliisin satunnaiset ajoneuvopysäytykset automaattisiin punnituksiin perustuvalla ylikuormien tunnistamisella tai ajoneuvotietokoneen ilmoittamiin tietoihin perustuvilla pysäytyksillä. Poliisin satunnaiset pysäytykset teillä häiritsevät liikennettä, niitäkin, joilla ei ole ylikuormaa. Suomi valitsi mittausten toteuttamistavaksi automaattisten punnitusten käyttämisen. Vaakojen rakentaminen ja ylläpito on Väyläviraston tehtävä.
– Mittausten tavoitteena on ensinnäkin suojata siltoja ja tierakenteita ylikuormilta ja toisaalta pyrkiä turvaamaan kaikille kuljetusyrittäjille tasapuoliset mahdollisuudet rehelliseen toimintaan, Kari Lehtonen toteaa.
Käytettävissä on kaksi erilaista mittaustekniikkaa. Niistä perinteisempi on Silta-WIM -järjestelmä. Menetelmässä valitun sillan alapintaan kiinnitetään venymäliuskoja, joista voi tulkita ajoneuvojen kokonais- ja telimassoja. Toinen, uudempi menetelmä on kiihtyvyysantureiden asentaminen tienpäällysteeseen. Anturit lukevat akselimassat ja lukemista lasketaan ajoneuvon kokonaismassa. Menetelmät tullaan valitsemaan ennen kesää ja käyttöön otetaan kenties molempia mittausjärjestelmiä. Se miten laaja mittausverkostosta tulee, riippuu punnitusmenetelmien hintojen kehittymisestä.
Hankinnat kilpailuttaa ja toteuttaa Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic (aiempi nimi Traffic Management Finland Oy). Kun mittausjärjestelmät on asennettu palveluntuottaja välittää tietoja analysointiohjelman tuloksista reaaliaikaisesti poliisille ja kausittain tienpitäjälle, joka raportoi määräajoin EU:lle. Poliisi on mukana suunnittelemassa mittauspisteiden sijaintia ja verkoston laajuutta. Poliisi odottaa innolla mittaustuloksia, joiden pohjalta voi paremmin suunnitella valvontaa ja joiden perusteella voi monissa tapauksissa suoraankin todeta ylikuorman määrän. Mittausten alkamisesta tiedotetaan ainakin asianosaisille mahdollisten sanktioiden yhteydessä.
– Väylävirastossa me saamme lisäksi mittauksista hyvää tilastotietoa, jota voidaan käyttää esimerkiksi, kun tulevaisuudessa mietitään miten ajoneuvojen massamuutokset vaikuttavat teiden ja siltojen kuormitukseen, kertoo Kari Lehtonen.