Rokotepassi kännykkään ja matkustamaan?
FinMobility kertoo komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin ilmoittaneen komission julkaisevan pian tietoa ”digitaalisesta vihreästä passista”, jolla rajojen ylittämistä Euroopassa helpotettaisiin COVID-rokotetuille kenties jo ennen kesää. Belgia ei aio mokomaa järjestelyä hyväksyä. Se ja osa muista jäsenmaista näkee passin epäreiluna, sillä se mahdollistaisi osalle eurooppalaisista muita suurempia vapauksia. Digitaalinen toteutus on herättänyt murheita tietoturvahaastekysymyksistä.On myös väitelty siitä, saisiko venäläisen Sputnik-rokotteen saanut ”vihreän passin”, vai saisiko passin vain EU:n auktorisoimista rokotteista.
Teemaan liittyen SKAL on esittänyt Suomessa raskaan liikenteen kuljettajien huomioimista rokotusjärjestyksessä priorisoitavana ryhmänä. Kuten tiedämme, tilanne elää koko ajan ja järjestystä rukataan nyt ahkerasti. Tiedotamme jäseniä, jos passiin asti päästään.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen twiittasi 1.3., että ns. Digitaalisen Vihreän passin on määrä tietoturvallisesti ja yksityisyys säilyttäen todistaa, että henkilö on rokotettu.Saksan koronapipo tiukalla
Saksa on saanut osakseen voimakasta kritiikkiä, koska se edellyttää virallista negatiivista COVID-laboratoriotestitulosta maahan tulevilta sekä kauttakulkuliikenteessä toimivilta ammattikuljettajilta Tsekin ja Itävallan vastaisilla rajoilla, raportoi FinMobility. Lukuisat kauppaa, teollisuutta ja logistiikkasektoria edustavat tahot ovat kirjelmöineet ja viestineet suoraan Saksalle ja EU-komissiolle toimista, jotka antavat piut paut viime vuonna tehdyille päätöksille olla vaarantamatta tavaraliikenteen esteetöntä kulkua EU:n sisärajojen yli vihreitä kaistoja GreenLanes hyödyntäen.
Tsekin ja Itävallan puolelle Saksaan pääsyä odottamaan on kerääntynyt jo 30−40 kilometrin mittaisia rekkajonoja. Tilanne on viemässä Saksan päivittäistavarakaupan ja teollisuuden saatavuusongelmaan, kun tavarat jämähtävät rajoille. Saksa pohtii vastaavia testitoimia myös Ranskan rajalle. Tällöin vaikutukset saattaisivat heijastua myös Suomen tuontikuljetuksiin.
Ajo- ja lepoaikasäädöksistä selkeät tulkinnat suomeksi
EU-komissio on julkaissut selkeäsanaiset kysymyksiä ja vastauksia -tulkinnat uudistetusta ajo- ja lepoaika-asetuksesta suomen kielellä. Soveltamisohjeet ovat varsin seikkaperäiset. Esimerkiksi säädös, joka 20.8.2020 alkaen kieltää säännöllisen viikoittaisen lepoajan vieton ajoneuvossa, on selitetty tarkkaan. Muutamia lyhennettyjä ja toimitettuja poimintoja siitä:
– Vähintään 45 tunnin pituinen säännöllinen viikoittainen lepoaika on pidettävä - - kullekin sukupuolelle sopivassa majoituspaikassa, jossa - - nukkumis- ja saniteettitilat. - -. Majapaikan valinnassa sallitaan joustavuutta, kunhan henkilöllä on riittävästi yksityisyyttä.
– Jäsenvaltiot eivät saa velvoittaa kuljettajia esittämään jälkikäteen todisteita tarkastajalle majapaikastaan. Kuljettajalle tai työnantajalle voidaan kuitenkin määrätä sakko säädösten laiminlyönnistä, jos henkilö jää niin sanotusti kiinni tarkastushetkellä em. lepoajan viettämisestä ajoneuvossa.
Tulkintapaperia voi suositella ja se on saatavilla SKAL:n verkkosivujen kautta. Totta kai jäsenen kannattaa olla myös yhteydessä SKAL:n asiantuntijoihin ja tarkistaa oma tulkinta, jos tuntee olonsa vähänkään epävarmaksi.
Tieturvallisuudestasuomalaisnäkemystä EU-pöytiin
Parlamentin liikennevaliokunnassa TRAN:issa valmistauduttiin keskustelemaan tieturvallisuudesta EU:ssa. FinMobility keräsi maaliskuussa suomalaisjärjestöiltä näkemyksiä siitä, mitä Suomen tieliikenteen turvallisuudessa on tärkeintä juuri nyt.
Järjestöt painottavat ennen kaikkea infran kunnon ja suunnittelun merkitystä tieturvallisuuteen. Hyväkuntoisella, hyvin hoidetulla tieverkolla voidaan vähentää merkittävä määrä suistumisia ja kelistä johtuvia onnettomuuksia. Ilman rahaa tieturvallisuus ei toteudu, sillä pelkästään ihmisten liikennekäyttäytymistä korjaamalla 0-visiota ei ole realistista toteuttaa, järjestöt muistuttavat.
SKAL: Tilastovääristymää oikaisemaan
SKAL:n tavoitteena on oikaista kansallinen tilastovääristymä ja siivota liikenteen itsemurhat liikenneonnettomuustilastoista, jotta data olisi vertailtavissa esimerkiksi Ruotsin kanssa. SKAL:n mielestä mielenterveystyö tulisi myös osaltaan nähdä liikenneturvallisuustyönä. Sääntö ”ajoneuvon palauttamisesta” lähtömaahan suojelee kuljettajien oikeuksia Komissio on teettänyt tutkimuksen, jonka perusteella monien yritysten kuormaautot palaavat sijoittautumismaahan todellisuudessa kerran tai kahdesti vuodessa. Joidenkin jäsenmaiden kuljetuskalustosta jopa 60−80 prosenttia toimii pysyvästi sijoittautumismaan ulkopuolella hyödyntäen kuitenkin lähtömaan työehtoja. Kyse on erityisesti EU:n uudemmista jäsenvaltioista.
EU:n sisärajat ylittävä liikenne jäsenmaasta toiseen eli nk. yhteisökuljetus on sinänsä sallittu. Liikkuvuuspaketissa ajoneuvoille on kuitenkin säädetty kahdeksan viikon välein käynti kotimaassaan, niin sanottu kotiinpaluuvelvoite. Sen tarkoituksena on muun muassa turvata pitkiä aikoja kotimaansa ulkopuolella työskentelevien "nomadikuljettajien” oikeuksia ja torjua harmaata taloutta.
Komissio on erityisen kiinnostunut paluuvelvoitteen päästövaikutuksista. Sen arvioidaan johtavan ylimääräisiin ajomatkoihin, joiden vaikutus olisi jopa 2,9 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt vuonna 2023. Alun perinhän kabotaasi on luotu tyhjänä ajon minimoimiseksi kansainvälisessä liikenteessä. Sen tarkoituksena on tuskin keskittää tavaraliikenne tiettyjen matalapalkkaisten EU-maiden hoidettavaksi kaikissa jäsenvaltioissa.
Tästä on siis syytä muistuttaa ja on todennäköistä, että paluusäädökseen kohdistuu tulevaisuudessa muutospaineita. Edunvalvontaamme tarvitaan sen puolustamiseksi.
Kurkistus naapuriin avartaa
Aina välillä tekee hyvää raottaa hieman verhoa muiden touhuihin, vaikkapa näiden SKAL:n eurooppalaisten sisarjärjestöjen toimintaan: kyseessä on varsin samanlaisia toimijoita kuin me. Esimerkiksi Ranskan järjestöllä on 5 000 jäsenyritystä ja Saksan järjestölläkin vain 7 000 jäsenyritystä. Ottaen huomioon näiden maiden massiiviset kuljetusmarkkinat, SKAL:lla on vertailussa 4 400 jäsenessään varsin hyvä edustavuus. Myös Ranskan ja Saksan järjestöjen jäsenkunnassa on paljon hyvin pieniä kuljetusyrityksiä ja järjestöissä painitaan ihan samojen ongelmien kanssa kuin meilläkin.
Lisätietoja EU-edunvalvonnasta:SKAL:n edunvalvontajohtaja Ari Herrala (ari.herrala@skal.fi)