Kuten tiedämme, EU:n tieliikenteen säädöskokoelman eli liikkuvuuspaketin tarkoitus on yhtenäistää tieliikenteen sisämarkkinoiden sääntelyä, parantaa kuljettajien työoloja sekä tehostaa valvontaa. Nämä hyvät tavoitteet viilattiin pykälämuotoon monivuotisessa neuvottelu- ja politiikkaprosessissa, jota olemme valottaneet tämänkin lehden sivuilla.
Avasimme liikkuvuuspaketin ajo- ja lepoaikasäädösten yksityiskohdat Kuljetusyrittäjässä nro 5, 2020 sekä nettisivuillamme.
Kun EU-lainsäädäntöä muutetaan, tarvitaan paljon muutakin kuin leikkaa – liimaa -harjoitus EU-säädöksistä Finlexiin. Kansalliseen lainsäädäntöön on vietävä huolellisesti tarvittavat EU-säädökset, viittaukset ja hallitusohjelmakirjaukset. Kansallista kirjuria vaativat esimerkiksi muutamat kabotaasin harjoittamiseen ja yhdistettyihin kuljetuksiin liittyvät pykälät sekä ajo- ja lepoaikasäännöksiin liittyvät poikkeukset. Lisäksi ratkotaan liikkuvuuspaketin edellyttämiä käytännön kysymyksiä ja tietorajapintoja.
Liikkuvuuspaketin kansallisen lainsäädännön toimeenpanon parissa työskentelee liikenne- ja viestintäministeriössä pääsääntöisesti kolme virkamiestä: Veli-Matti Syrjänen, Elisa Vornanen ja Mari Starck.
Veli-Matti Syrjänen, Liikenne- ja viestintäministeriö KUVA: LVMSKAL on esittänyt kuljetusasiakkaan vastuun ajo- ja lepoajoista palautettavaksi lakiin. Se poistettiin liikennepalvelulain tullessa voimaan vuonna 2018. SKAL on myös esittänyt kuljetusasiakkaan vastuuta ylikuormista lisättäväksi lakiin.
Veli-Matti Syrjänen, kuljetusasiakkaalle on tulossa vastuuta ajo- ja lepoajoista ja ylikuormista. Milloin tämä hallitusohjelmassakin mainittu asia on tarkoitus saattaa voimaan?
– Uusien säännösten on tarkoitettu tulevan voimaan helmikuun alussa 2022. Liikennepalvelulakia ja ylikuormamaksulakia ehdotetaan muutettavaksi kuljetuksen tilaajan vastuiden osalta. Nämäkin muutokset tulisivat voimaan helmikuussa 2022.
Suomi aikoo alustavasti hyödyntää liikkuvuuspaketin tarjoaman kansallisen poikkeusmahdollisuuden ajopiirturin käyttövelvollisuudesta koskien valmisbetonin kuljettamiseen tarkoitettuja ajoneuvoja. Ajo- ja lepoaika-asetus ei siis koskisi valmisbetonin kuljettamiseen tarkoitetun ajoneuvon kuljettajia.
Milloin valmisbetonia koskeva poikkeus ajo- ja lepoaikasäädöksiin voisi tulla voimaan?
– Se on tarkoitus saattaa voimaan näillä näkymin 21.5.2021.
EU on tarjonnut koronapandemiaan liittyen jousto-optioita ajo- ja lepoaikasäädöksiin liittyen. Miten Suomi suhtautuu mahdollisiin uusiin koronapoikkeuksiin, jos tilanne sellaisia vaatii?
– Ajo- ja lepoaikapoikkeusten osalta jäsenmailla on ajo- ja lepoaika-asetuksen 14 artiklan mukaisesti mahdollista kiireellisissä tapauksissa myöntää poikkeuksellisissa olosuhteissa enintään 30 päivän ajaksi tilapäinen poikkeus, joka on perusteltava asianmukaisesti ja josta on ilmoitettava komissiolle. Tästä meillä on esimerkkejä viime vuodelta.
– Jos koronatilanne vaatii, niin luonnollisesti kansallisia poikkeusmahdollisuuksia esimerkiksi ajo- ja lepoaikoihin tarkastellaan ja otetaan tarvittaessa käyttöön. EU:n Omnibus-poikkeusten, eli erilaisten lupien, ajokorttien, ammattipätevyyksien, katsastusten, ajopiirturitarkastusten yms. voimassaolojen väliaikaisten pidennysten suhteen poikkeuksia tarkastellaan aina tapauskohtaisesti. Ne poikkeukset, joille on nähty aitoa kansallista tarvetta, on otettu käyttöön niin sanotulla opt-out -periaatteella. Tästäkin on esimerkkejä tältä ja viime vuodelta.
Tuleeko mieleen muuta, mitä ollaan säätämässä liittyen ajo- ja lepoaikoihin ja ajopiirturiin?
– Jos ei kansallista liikkumavaraa ole erikseen säädetty, niin EU-asetuksen säännökset tulevat jäsenvaltioissa voimaan sellaisenaan. Kansallisten ajo- ja lepoaikapoikkeusmahdollisuuksien lisäksi ei juuri ole erikseen kansallisesti säädettävää. Tosin ajopiirturin tietojen käsittelyä koskevaa henkilöiden tietosuojaa tullaan esittämään kansallisesti tarkennettavaksi.
Mikko Västilä, Traficom KUVA: TraficomToisen sukupolven älypiirturit tulevat – mitä muutokset tarkoittavat kuljetusyrityksille?
Ajopiirturin käytön poikkeuksia ja ajopiirturikortteja koskevat muutokset ovat tämän jutun kirjoitushetkellä lausunnoilla. Traficomin johtava asiantuntija Mikko Västilä avasi Kuljetusyrittäjälle, mikä on muuttumassa käytännön tasolla.
Mikko Västilä, mikä ei muutu piirturivaatimuksissa?
– Kotimaan liikenteessä vanhan kuljetuskaluston ajopiirtureita ei tarvitse alkaa päivittää uusimpien vaatimusten mukaisiksi, jos ei ole aikeissa ylittää rajaa.
Mikä muuttuu ulkomaan liikenteessä?
– Ulkomaan liikennöinti vanhemmilla piirtureilla päättyy vaiheittain siten, että vuoden 2025 lopussa kaikki EU-alueella ulkomaan liikenteessä olevat kuorma- ja linja-autot on varustettu uusilla, toisen sukupolven älypiirtureilla. Uusi piirturi rekisteröi rajanylityssijainnin, lastaus- ja purkusijainnin, sekä työvuoron aloitus- ja lopetussijainnin automaattisesti. Kuljettajan on vahvistettava laitteen ehdottama työvuoron aloitus- sekä lopetussijainti. Lastaus- ja purkutilanteissa kuljettajan on hyväksyttävä laitteelle, onko hän lastaamassa vai purkamassa. Myös yhdistetyn purun ja lastauksen tekeminen on mahdollista piirturin toiminnallisuuksissa.
– Jo sitä ennen, helmikuussa 2022, on kaikissa digipiirtureissa alettava tekemään rajanylitysselvityksiä, mikä tarkoittaa, että ylitettyään rajan on pysähdyttävä ja tehtävä manuaalinen työpäivän aloitus ja syötettävä maakoodi. Analogisissa piirtureissa rajanylitystieto on pitänyt merkitä piirturilevyyn 20.8.2020 alkaen.
Tuovatko muuttuvat piirturivaatimukset jälkiasennuspakon nykyiseen kalustoon? Millaisella aikataululla?
– Kyllä. Vanhat piirturit on käytännössä vaihdettava II sukupolven älypiirturiin. Vaatimukset etenevät vaiheittain. Arviolta 2024 loppuun mennessä on vaihdettava analogiset eli kiekkopiirturit sekä ensimmäisen sukupolven digipiirturit. Ne tulivat vaatimuksena uusiin ensirekisteröitäviin ajoneuvoihin 1.5.2006 alkaen kolmena eri versiona vuosiin 2010–2011 asti. Viimeiseksi, vuonna 2025, on vaihdettava ensimmäisen sukupolven älypiirturit, jotka tulivat vaatimuksena uusiin ajoneuvoihin 15.6.2019. Tarkka aikataulu vaihtamiselle riippuu EU:n alempiasteisten säädösten syntymisen ajankohdasta
Kuinka vaikea ja kallis prosessi jälkiasennus on yrityksille?
– Ensimmäisen sukupolven digipiirtureissa ja sitä vanhemmissa piirtureissa joudutaan vaihtamaan koko piirturi. Kustannustasolla puhuttaneen yleisesti nelinumeroisesta summasta per ajoneuvo. Jatkossa älykkään ajopiirturin kakkosversiosta eteenpäin tulevaisuuteen päivitykset ovatkin jo pelkkiä softapäivityksiä eikä rautaan kajota.
Miten ja milloin toisen sukupolven älypiirturit näkyvät kotimaan liikenteessä?
– Vuoden 2023 elokuusta lähtien uudet ensirekisteröitävät kuorma- ja linja-autot on varustettava uudella älypiirturilla. Sen jälkeen ei uusissa ajoneuvoissa muuta tekniikkaa sallita.
Koskeeko piirturivaatimus pakettiautoja?
– Kansainvälisessä liikenteessä kyllä. Liikennelupavaatimus tulee 2 500–3 500 kg kokonaismassan tavaraliikenteen ajoneuvoille kansainvälisessä liikenteessä keväällä 2022. Niille tulee toisen sukupolven älypiirturivaatimus arviolta heinäkuusta 2026 alkaen.
Yksi tavoite II sukupolven älypiirtureissa on parantaa tietoturvaa ja vaikeuttaa piirturimanipulointeja. Miten se tapahtuu?
– Piirturit on varustettu täysin erilaisella tietosuoja- ja tietoturvallisuusvaatimuksella kuin aiemmat. Ajoneuvon kulkemaa matkaa seuraa kolme toisestaan riippumatonta liiketunnistinta, joiden manipulointi on äärimmäisen vaikeaa. Laite vertaa keskenään liiketunnistinten tietoja. Jos niissä on ristiriitaa syystä taikka toisesta, laite ilmoittaa tämän etävalvonnassa asiaa valvovalle viranomaiselle. Sijaintitiedon tallennus tapahtuu entistä tiheämmin. Signaali perustuu Galileo-satelliittinavigaatiojärjestelmään, jonka huijaaminen on äärimmäisen vaikeaa, koska GNSS-signaali autentikoidaan. Myös antureiden sijainti kuorma-autossa voi vaihdella, mikä vaikeuttaa laitteeseen kiinni pääsyä.
Mitä uutta laite tuo valvontaan?
– Paitsi että se on lähes mahdoton manipuloida, se mahdollistaa ajo- ja lepoaikojen luotettavan etävalvonnan. Etävalvontaa tekevä viranomainen pystyy lukemaan tietyt tietoerät piirturista, jolloin moitteetonta kuljetusta ei tarvitse pysäyttää tarkastusta varten. Näin tuetaan toimijoita, joiden asiat ovat kunnossa. Matka jatkuu keskeytyksettä!
Mitä muuta lisäautomaatiota laite tuo?
– Piirturissa on pakotettu ITS-moduuli, mikä tarkoittaa, että sillä on kyky lähettää tietoa suoraan kuljetusyrityksen omiin ajonhallintajärjestelmiin (fleet management system), ja esimerkiksi työ- ja ajoaikaan liittyvä tieto voi mennä automaattisesti suoraan palkanlaskentaan, jos kuljetusyritys näin päättää. Kuljettajan on tätä varten hyväksyttävä piirturikortin kautta tuleva henkilötietojen siirto ajonhallintajärjestelmään GDPR:n näkökulmasta. Kuljettajan työajan seurantajakso muuttuu 28 päivästä 56 päivään 31.12.2024 alkaen.
SKAL: Ajo- ja lepoaikasäädökset ja autonomiset ajoneuvot
Ajo- ja lepoaikasäädökset rytmittävät kuljetustoimintaa. Ne määrittelevät etäisyyden, joka kuljetuskalustolla on saavutettavissa yhden työvuoron aikana. Ne rytmittävät taukojen paikan, ja jopa kahvi- ja lounastauon järjestyksen. Ne laittavat kuljettajan lepäämään, kun ajotunnit tai työvuoron pituus tulee täyteen.
Sääntelyn yhtenä tarkoituksena on varmistaa kuljettajan vireystila ja sitä kautta osaltaan liikenneturvallisuus. Ajoneuvotekniikan ja kuljettajaa avustavien järjestelmien kehittyminen hiljalleen kohti autonomista ajamista asettaa tarpeen pohtia nykyisen ajoaikaa korostavan sääntelyn tarkoituksenmukaisuutta. Kun tulevaisuudessa kuljettaja voi antaa auton nykyistä enemmän vastata matkan turvallisesta etenemisestä, tulee tämän muutoksen näkyä myös sääntelyssä. Miksi rajoittaa nimenomaan ajoaikaa osana työvuoroa, kun ajamisesta tekniikan kehittymisen myötä tulee nykyistä vähemmän kuljettajaa kuormittavaa?
Suomen kaltaisessa harvaanasutussa maassa ajo- ja lepoaikasääntelyllä on suuri merkitys. Sääntelyn on seurattava ajoneuvotekniikan kehittymistä ja nykyisiä säädöksiä tulee joustavoittaa sitä mukaa, kun kuljettajaa avustavat järjestelmät autoissa kehittyvät. Tämä on SKAL:n viesti säädösten päällä istuvan EU-komission suuntaan.
Tommi Peho, FinMobility KUVA: Ulla EskelinenNäkökulma Brysselistä
Ajoneuvoautomaatio uudistaa kuljettajienajo- ja lepoaikasäädöksiä aikaisintaan2020-luvun loppupuolella
Automatisaatio on muuttanut maailmaa jo vuosikymmenten ajan, joten on selvää, että se tulee jättämään jälkensä myös liikenne- ja kuljetusalaan. Automatisaation seurauksena kuljettajan työ tulee varmuudella muuttumaan, vaikuttaen kuljetusalaa perinteisesti hallitseviin säädöksiin ja käytäntöihin. Ajo- ja lepoaikasäädökset ovat yksi konkreettinen esimerkki alan normistosta, johon automatisaatio jättää tulevaisuudessa jälkensä. Vielä on kuitenkin aikaista sanoa missä laajuudessa, sillä mistään yksinkertaisesta asiasta ei ole kyse.
Euroopan komissio on elokuussa 2020 liikkuvuuspaketin yhteydessä uusittuun EU:n ajo- ja lepoaika-asetukseen tehdyn kirjauksen mukaisesti sitoutunut arvioimaan ajo- ja lepoaikamääräysten mahdollista muutosta aikaisintaan vuonna 2025. Komissio on myös teettänyt tänä vuonna liikenteen automatisaatiosta ja työllisyysvaikutuksista laajan eurooppalaisen tutkimuksen, jossa on tutkittu ajoneuvoautomaation kehittymistä ja sen vaikutuksia työllisyyteen simulaatioidenavulla.
Automatisoitujen ajoneuvojen käyttöönoton osalta on selvää, että tekninen, juridinen sekä yleinen hyväksyntä vaativat vielä aikaa. Komission julkisen arvion mukaan automatisaation vaikutuksia kuljettajien työllisyyteen onkin odotettavissa aikaisintaan vuoden 2035 jälkeen. Kuljetusalalla tullaan näkemään vaiheittainen siirtymä, alkaen yksinkertaisemmista automatisaation tuomista helpotuksista tilanteeseen, jossa itseohjautuvat ajoneuvot ovat arkipäivää. Varovaisen vertailun vuoksi otetaan esimerkki lentoliikenteestä. Ensimmäinen autopilottijärjestelmä kehitettiin yli sata vuotta sitten ja automaattinen laskeutuminen on ollut mahdollista jo yli 50 vuotta. Työ-, lento- ja lepoaikasäädökset alalla ovat kuitenkin yhä tiukat.
Tieliikenteen osalta automatisaatio on toistaiseksi vauhdikkainta henkilöautojen kehityksen parissa, joten raskaampien tiekuljetusten osalta on vielä aikaista lähteä tekemään syvällisiä arvioita automatisaation vaikutuksista kuljettajan työhön, esimerkiksi juuri ajo- ja lepoaikojen muutoksien osalta. On kuitenkin tärkeää, että kuljetusalan normeja kehitettäessä konsultoidaan ja kuullaan alan ammattilaisia ja tehdään järkeviä päätöksiä, jotka palvelevat kuljetusalan tarpeita muuttuvassa toimintaympäristössä