SKAL Forum on jäsenille tarkoitettu ajankohtaisseminaari ja keskustelutilaisuus, josta tehdään vuosittainen perinne. Pöydällä on vaikuttamisen kriittisimpiä aiheita ja hyötytietoa. Hyötytietona kuulimme esimerkiksi kuormanvarmistamisen uusista säädöksistä ja omistajanvaihdoksista. Järjestökurssi on nimensä mukaisesti perehdytystä luottamustehtävässä toimimiseen, sekin höystettynä alan ajankohtaisilla aiheilla ja keskustelulla.
Puheenjohtaja Jani Ylälehto kiitteli edellispäivän vilkasta keskustelua.Kaksipäiväinen tapahtuma sisälsi paljon ohjelmaa. Pystymme tässä jutussa nostamaan esiin vain joitakin keskeisiä puheenvuoroja ja kuvia. SKALin Facebookissa on runsaasti sisältöä tapahtumasta, joten siellä kannattaa vierailla.
SKAL Forumin avannut SKALin puheenjohtaja Jani Ylälehto muistutti, että SKALin vaikuttamistyötä ohjaavat aina faktat. Toimialan merkittävimpinä haasteina hän näkee kuljettajien saatavuuden ja päästövähennystavoitteet. Edunvalvontarintamalla voimme tuoda hyvinä uutisina tilaajavastuun laajenemisen, joka parantaa reiluja kilpailumahdollisuuksia.
Tehkää hyvää liiketoimintaa, toivotti kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jaakko Selin lopuksi.Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jaakko Selin kertoi, että Jyväskylä on kasvukaupunki. ICT-puolen lisäksi kaupungissa on myös uusia raskaan teollisuuden investointeja, kuten tuuliturbiinivalmistusta. Saavutettavuus on yksi kasvavan Jyväskylän haasteista. Muun muassa Vaajakosken risteys on sumppu, joka tulisi saada valtion investointiohjelmiin.
Toimitusjohtaja Anssi Kujala avasi kuulijoille SKALin vaikuttamisen suuntaviivoja tulevina vuosina. Uusi rakennerahastokausi on alkanut. Esimerkiksi EU:n elpymisvälineessä so. kestävän kehityksen rahastossa on sisällä miljardeja euroja.
– Ala on mielenkiintoinen eikä sen ongelma olekaan houkuttelevuus, vaan se että yhä pienemmistä ikäluokista taistelee yhä useampi toimiala. Mukaan on saatava myös maahanmuuttajataustaisia kuljettajia, Anssi Kujala arvioi.– Meidän on tutkittava, miten näitä rahastoja pystyisi hyödyntämään kuljetustoimialan digitalisaatiossa, Kujala linjaa.
Liikenne12-suunnitelma on Kujalan mukaan hyvä paperi. Aikajänne on hyvä ja antaa meille mahdollisuuden katsoa riittävän kauas. Haasteena on määrärahojen puute, ja se että hallitus leikkasi lisäksi kehyksestä 110 miljoonaa euroa.
Anssi Kujala näkee hallituksessa myös kiitoksen aihetta:
– Kiitän siitä, että koronaelvytystoimena viime vuonna saatiin nopeasti päätetyt liikenneinfrahankkeet. Ne ovat hyvää elvytystä kriisitilanteessa. SKAL on tehnyt vastineeksi EU:n FF55-ilmastopakettiin oman vaikuttamisohjelmansa. Eikä turhaan, sillä faktojamme ja perusteluitamme on näkynyt lausuntovaliokuntien ja puolueidenkin kannanotoissa EU:n esitykseen. Suomen kaltaisen syrjäisen maan ominaispiirteitä, kuten pitkiä kuljetusmatkoja ja isoja kuljetusyksiköitä, ei näytä huomioitavan EU:n suunnitelmissa.
– Suuret ajoneuvoyhdistelmät ovat Suomelta ympäristöteko.
– Ensimmäinen tilini oli autoapumiehen palkka Alftanilta. Puoli perää saan edelleen ajaa kortillani, kertoi ministeri Mika Lintilä suhteestaan kuljetusalaan.Työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä tuntee Anssi Kujalan entuudestaan. Hänen rento puheenpartensa kirvoitti salista naurunhörähdyksiä, vaikka asia oli hyvinkin vakavaa. Myös ministeri on huolissaan maailmantilanteesta ja EU:n suunnitelmista. Esimerkiksi öljyntuotannon rajaamiseen ja sitä kautta hinnannousuun tulisi kiinnittää enemmän huomiota:
– Se on kovaa valtapolitiikkaa. Tilanne Valko-Venäjän ja Ukrainan rajalla, öljyntuotannon rajoittaminen ja kaasun lähtömaa näkyvät. Kaasuvarannon ehtyminen on tärkeä kysymys. Keskinen Eurooppa pyörii pitkälti kaasulla. Kaasusäiliöt ovat tyhjät kovan viimetalven jäljiltä. Jos tulee kylmä talvi, ollaan hätää kärsimässä.
Mika Lintilä ihmettelee myös Komission touhuja. Esimerkiksi taksonomiakeskustelu metsistä käy kuumana, ja komissio on menossa rajusti kansallisen päätöksenteon puolelle. Kansalliseen päästökauppaan Lintilä ilmaisi SKALin tapaan kielteistä kantaa.
Ministeri Lintilä sai runsaasti kysymyksiä salista. Varapuheenjohtaja Jari Välikangas puolusti polttomoottoria ja kertoi, että on yrityksessään onnistunut alentamaan päästöjä jo 90 prosenttia uusiutuvalla dieselillä.
– Teollisuuden investoinnit ratkaisevat näitä kysymyksiä, sanoi Mika Lintilä.
Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjien Tero Siitonen halusi tietää, miten Suomi varmistaa ulkomaiset investoinnit:
– Ulkomaisia investointeja haetaan koko ajan. Tulijat kollaavat tarkkaan läpi, mitä maa tarjoaa. Esimerkiksi Kotkan patteritehdasinvestoinnin ratkaisi Kotkan satama. Katsotaan kokonaiskustannuksia ja työvoiman saantia, joka on globaali ongelma.
Tietoiskuja ja ”flowta”
Aamupäivä jatkui SKALin ajankohtaisilla tietoiskuilla. Johtaja Petri Murto kertoi kuorman varmistamisesta ja edunvalvontajohtaja Ari Herrala tiestön päästövähennyspotentiaaliin liittyvästä selvityksestä, jonka SKAL on tilannut WSP Finlandilta. Selvitys valmistuu helmikuussa 2022.
Iltapäiväohjelman aluksi kuultiin Jussi Venäläisen esitelmä työnteon flow-tilaan pääsemisestä ja siitä, mitä merkitystä flow-tilassa työskentelyllä on organisaatioille. Se lisää luovuutta, työtyytyväisyyttä ja tuottavuutta.
Lakimies Sami Svinhufvud kertoi tietoiskussaan omistajanmuutoksen kiemuroista, ja viestintäpäällikkö Heini Polamo innosti jäseniä mukaan Kuljetan Suomelle -somekampanjaan, jossa kuljetusyrittäjät kertovat päästövähennystoimistaan sekä luontosuhteestaan.
Päivää jatkettiin tuoreen paikallisyhdistysselvityksen tuloksilla, jotka esitteli järjestösihteeri Mervi Saukkoriipi. Koko Forumin juontanut vs. järjestöpäällikkö Sanna Hämäläinen täydensi Merviä johtopäätöksillä ja toimenpide-esityksillä.
Tilaisuuden päättivät tapahtuman johtohenkilöt, itseironisesti ”Matti ja Teppo” eli Jani Ylälehto ja Anssi Kujala, kiittäen runsaasta osallistumisesta ja aktiivisesta keskustelusta. He toivottivat koko salillisen mukaan seuraavaan SKAL Forumiin,joka järjestetään 28.-29. lokakuuta 2022 Tampereella.
Paikallisyhdistysten odotukset työstetty toimenpiteiksi
SKAL-paikallisyhdistysten luottamushenkilöille toteutettiin kuluneena syksynä kysely, jonka tavoitteena oli selvittää paikallisyhdistysten nykytilaa, tuen tarvetta ja tulevaisuuden näkymiä. Tulosten perusteella paikallisyhdistysten tukea kehitetään ja kohdistetaan tulevaisuudessa entistä paremmin.
Teksti: Mervi Saukkoriipi ja Kuljetusyrittäjän toimitus
Kyselyllä tavoitettiin 70 prosenttia SKALin 158 paikallisyhdistyksestä ja vastauksia saatiin yhteensä 161 luottamushenkilöltä, kaikilta alueilta. Kolmasosa vastanneista on toiminut paikallisyhdistyksen luottamustehtävässä 4-10 vuotta. Vastaajilla on siis pitkä kokemus paikallisyhdistystoiminnasta.
Kaikki vastaukset on tutkittu huolellisesti, ja tuloksista on koottu loppuraportti, joka tiivistää paikallisyhdistysten nykytilan ja antaa konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Tuloksista valmistellaan diasarja alueyhdistysten ja paikallisyhdistysten käyttöön.
Yhteenveto tuloksista
Paikallisyhdistykset järjestävät toimintaa jäsenilleen ja tekevät yhteistyötä sekä kuljetusalan vaikuttamistyötä paikallisesti. Haasteiksi koetaan uusien luottamushenkilöiden ja nuorten saaminen mukaan, jäsenten vähäinen osallistuminen tapahtumiin ja kokouksiin, sekä jäsenmäärän pieneneminen. Vastauksista käy ilmi, että vapaa-aikaa on niukasti ja se käytetään mieluummin perheen tai muiden harrastusten parissa. Myös korona ja kokoontumisrajoitukset ovat passivoineet toimivia yhdistyksiä. Paikallisyhdistyksissä itsessään on huomioitu huolestuttava tilanne ja joissakin yhdistyksissä on jo keskusteltu tulevaisuudesta.
Luottamustehtävässä toimitaan, koska siitä saadaan vertaistukea ja se tuo mahdollisuuden verkostoitua kuljetusyrittäjien kesken. Tärkeäksi koetaan myös toiminnan kautta saatavat ystävät sekä mahdollisuus vaikuttaa SKALin asioihin, tai SKALin kautta alaan liittyviin yhteiskunnallisiin asioihin. Vastauksissa iloitaan toimivasta ja aktiivisesta hallituksesta sekä yhteistyössä päiväkotien ja koulujen kanssa järjestetyistä tapahtumista.
Johtopäätöksiä
Paikallisyhdistysten luottamushenkilöille tarvitaan lisää tietoa alueyhdistysten ja SKALin työnjaosta sekä asiantuntijoiden tuottamasta tiedosta ja palveluista jäsenille. Tähän haasteeseen on jo tartuttu SKAL-Extra-uutiskirjeen avulla. Paikallisyhdistysten käytössä oleva YhdistysKilta on tuotava aktiivisempaan käyttöön, ja paikallisyhdistysten tukimateriaalit tulee päivittää sähköiseen muotoon luottamushenkilöiden käyttöön. Myös koulutusta luottamustehtävään ja vertaistuellisia kohtaamisia tarvitaan.
Tuoreet kommentit yhdistysväeltä
Tulosten ja toimenpide-ehdotusten esittelyn jälkeen Pälkäne-Luopioisten Kuljetusyrittäjät ry:n varapuheenjohtaja Virpi Pohjola totesi, että paikallisyhdistystoiminnan aktivointia kyllä tarvitaan.
– Paikallisyhdistysten kannattaisi toimia enemmän yhdessä ja yhteistyössä eri tapahtumissa. Voitaisiin tehdä avointa viestintää tapahtumista, jolloin voisi vierailla toisten yhdistysten tapahtumissa ja samalla verkostoitua ja saada vertaistukea, Virpi pohti.
– Yhdistystoiminnan koulutusta uusille ja miksei meille jo tehtävässä olevillekin olisi varmasti hyvä järjestää, sanoi Oulun Kuorma-autoilijat ry:n puheenjohtaja Pekka Nykänen.
– Kolmiportaisuus on vahvuutemme, ja paikallisyhdistykset ovat toimintamme kivijalka. SKALia ei olisi ilman paikallisia ja alueellisia yhdistyksiä. Mutta yhtä lailla on selvää, että työmme tarvitsee päivitystä ja uudistumista, kiteytti toimitusjohtaja Anssi Kujala.
Jatkotoimet:
❶ Loppuraportti käsitellään SKALin hallituksessa 10.12.2021.❷ SKALin ja jäsenyhdistysten edustajista nimetään työryhmä konkretisoimaan esitetyt toimenpiteet ja huolehtimaan niiden toteuttamisesta sekä valmistelemaan toteuttamista koskevat mittarit.❸ Alueyhdistykset ja paikallisyhdistykset käsittelevät tulokset raportin ja diasarjan avulla ja kertovat omat huomionsa kevään 2022 aikana.❹ Tilanteesta raportoidaan liittokokoukselle kesäkuussa 2022 Turussa.
Lämmin kiitos kaikille, jotka olette vastaamalla kyselyyn auttaneet SKALin kivijalan vahvistamisessa!
Lisätietoja: Sanna Hämäläinen, järjestöpäällikkö, sanna.hamalainen@skal.fi, 09 478 99 357
