EU:ssa valmistellaan monivuotista rahoituskehystä (MFF) eli EU:n budjettia vuonna 2028 alkavalle seitsenvuotiskaudelle. Infrarahoitukseen on tulossa muutoksia, ja niin sanotulla sotilaallisen liikkuvuuden paketilla vahvistetaan Euroopan puolustuskykyä. Joukkojen ja kaluston liikkuvuuden helpottaminen EU:n alueella edellyttää tieverkon parannuksia. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n hallitus pitää tärkeänä, että Suomi turvaa omat mahdollisuutensa hyvissä ajoin.
– Meillä on runsaasti niin sanottua kaksoiskäyttöinfraa, jolla on sekä rauhanajan että sotilaallista merkitystä. Nyt jos koskaan Suomen päättäjien tulee olla hereillä ja vaikuttaa siihen, että saamme maksimaalisen rahoituksen maallemme, muistuttaa SKALin puheenjohtaja Jari Välikangas.
Vuonna 2028 alkavalle EU-rahoituskaudelle, MFF:iin, esitetään jopa 17 miljardin euron CEF-rahoitusta kaksoiskäyttöinfraan. Esitys on kymmenkertainen nykykauteen verrattuna. Lisäksi Euroopan komission pohjaesityksessä liikennebudjetti, johon kyseinen 17 miljardin CEF-rahoitusosuus sisältyy, kaksinkertaistetaan yli 50 miljardiin euroon.
SKALin mielestä nyt on Suomen vuoro saada tästä useita miljardeja väyliimme.
– Olemme EU:n itärajan vartija ja Nato-jäsenyyden myötä entistä strategisempi toimija EU:ssa. Sen tulee näkyä myös Suomeen suunnattavassa sotilaallisen liikkuvuuden rahoituksessa, Välikangas korostaa.
Suomella on 1 343 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Varautuminen EU:n itärajan turvaamiseen on Suomen sekä EU:n käsissä. Liikenneinfrastruktuuri on kriittinen osa puolustuskykyä kriisitilanteissa. Toimivalla infralla varmistetaan joukkojen ja materiaalin nopea ja tehokas siirto, mikä on välttämätöntä operatiivisen suorituskyvyn kannalta.
SKAL korostaa myös sitä, että EU:n nykyinen koheesiopolitiikka on tullut tiensä päähän. Enää ei voida tierahoituksen jakaantumista perustella entisten itäblokin maiden teiden parantamisella. SKALin arvion mukaan nämä maat ovat jo saaneet avokätisesti EU:n infrarahoitusta.
Toimivia väyliä tarvitaan ennen kaikkea rauhanaikaan
Väyläverkostojen kunto, vaurioiden korjattavuus ja haavoittuvuuden hallinta vaikuttavat suoraan logistiikan toimintavarmuuteen. Korjausvelan hoidolla ja jatkuvalla ylläpidolla varmistetaan, että tieverkon vauriot pystytään korjaamaan ennen vakavampia ongelmia. Se on keskeistä rauhanaikaan ja varmistaa liikenteen jatkuvuuden kriisitilanteissa.
SKALin perusviesti on, että kaikki liikenevät varat tulee kohdentaa väylähankkeisiin, joilla on merkitystä laajalle joukolle yrityksiä ja kansalaisia kaikissa tilanteissa.
– Vaikka SKAL on ajanut Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan miljardin euron korotusta, en usko, että tässä julkisen talouden tilanteessa pystytään riittävästi panostamaan tiestöömme, jotka ovat rakenteita myöten huonossa kunnossa. Siksi meidän pitää hyödyntää niin sotilaallisen liikkuvuuden, EU:n ja myös NATOn rahoitus maksimaalisesti. Tavaratonneista 90 prosenttia kulkee kumipyörillä. Vaikka on ollut usein pohdintoja, että siirretään tavaraliikennettä raiteille, ei näin ole käynyt, SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala korostaa.
Miksi investoitava maantieverkostoon?
Maantieverkosto tarjoaa huoltovarmuudelle joustavuutta, nopeutta ja vaihtoehtoisia reittejä, sillä se ei ole niin riippuvainen kiinteistä rakenteista kuten raideverkosto. Raideverkosto puolestaan mahdollistaa suurten materiaalimäärien kuljetuksen tehokkaasti, mutta on haavoittuvampi ja hitaammin korjattavissa. Suomelle varmin on hybridimalli, jossa hyödynnetään sekä maantie- että raideverkostoja. Investoinnit tieverkostoon varmistavat paremmin liikenteen jatkuvuuden ja kriisinkestävyyden koko maassa sekä tukevat jokapäiväistä liikkuvuutta.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on maanteiden tavaraliikenteen ja logistisia palveluja tarjoavien yritysten edunvalvontajärjestö. Järjestön jäsenistöön kuuluu noin 3 600 kuljetusyritystä ympäri Suomea. www.skal.fi; @SKALry
