Kysyimme alueyhdistyksiltämme, millaisia tien kuntoon liittyviä erityishaasteita juuri heidän alueillaan on, ja miten he pyrkivät asioihin alueellisella tasolla vaikuttamaan.
Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan erityispiirteinä voisi pitää muutamia sijainnista johtuvia asioita. Yksi näistä on alueen kohoaminen merestä, mikä on nopeinta Suomessa. Meren läheisyys tuo mukanaan myös muita haasteita, kuten suuremman sateen määrän, sateen alijäähtyneisyyden sekä helpommin syntyvän mustan jään sekä sankat sumuiset kelit, joiden seurauksena ajo-olosuhteet voivat muuttua hengenvaaralliseksi nopeastikin.
Lakeus ja isot viljelys- ja peltoalat muokkaavat maiseman tasaiseksi, joka talviolosuhteissa yhdistettynä hyvinkin lumisiin metsäisiin pätkiin aiheuttaa vaaranpaikkoja. Maa- ja elintarviketeollisuuden tuotanto sijaitsee tyypillisesti alempien tieverkostojen äärellä, jolloin raskailla ajoneuvoilla ja yhdistelmillä joudutaan ajamaan paljon erittäin huonoilla teillä.
Tapaamme säännöllisesti ELY-keskusta keskustellaksemme ongelmista. Lisäksi osallistumme kaikkiin tiestöä koskeviin tapahtumiin ja työryhmiin, joissa tuodaan jäsenten ääni kuuluviin. Alueyhdistys on myös auttanut paikallisyhdistyksiä ja SKAL ry:tä keräämään ja jakamaan tietoa tiestön kunnosta ja sen vaatimista toimenpiteistä.
Olemme keskellä Suomea logistisesti merkittävässä kohdassa, joten raskas liikenne on alueellamme runsasta. Siksi sen haasteet korostuvat: tienhoito ei ole niin ennakoitua tai oikea-aikaista kuin pitäisi, ja kertyneen korjausvelan seuraukset ovat teillämme selkeästi kuljetusyrittäjiemme nähtävissä ja koettavissa.
Olemme toistuvasti yhteydessä alueemme (Kanta- ja Päijät-Häme sekä Pirkanmaa) ELY-keskuksiin vieden yrittäjiemme palautetta päättäjille. Rikas ja molempia osapuolia hyödyttävä yhteistyömme on jatkunut jo toistakymmentä vuotta. Toivomme hyvän yhteistyön jatkuvan ensi vuonnakin, kun valtion aluehallintouudistuksen myötä ELY-keskukset lakkautetaan ja ELY-keskukset lakkautetaan ja alueemme tieasioita siirtyvät hoitamaan Sisä-Suomen (Pirkanmaa, Kanta-Häme) sekä Kaakkois-Suomen (Päijät-Häme) elinvoimakeskusten hoidettaviksi.
Uudellamaalla liikennemäärät ovat valtakunnan suurimmat. Uudellamaalla asuu 30 % suomalaisista ja maakunta tuottaa 40 % Suomen bruttokansantuotteesta. Maakunnassamme sijaitsevat myös tärkeimmät vientisatamat, keskusvarastot sekä kansainvälinen lentoasema. Kaikki yksinumeroiset valtatiet johtavat pääkaupunkiseudulle, jonka ympärille rakennetut kehätiet välittävät suurimman osan tänne tulevista ja täältä lähtevistä kuljetuksista. Suurista liikennemääristä johtuen tieverkkomme on häiriöherkkä, ja tienpidon oikea-aikaisilla toimenpiteillä on keskeinen rooli liikenteen sujuvuuden turvaamisessa. Tiestöä on myös kehitettävä suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti, jotta tieverkko palvelee tulevinakin vuosikymmeninä maakunnan kasvua ja elinkeinoelämän tarpeita.
Tiestöllä esiintyvät ongelmat kasvavat nopeasti, mikäli niihin ei puututa oikea-aikaisesti. Tienpidon osalta haasteet korostuvat talvikuukausina. Rannikon talvimyrskyt ja Suomen eniten liikennöidyt väylät ovat haastava yhtälö. Talvitienhoito tulisikin uudelleen mitoittaa muuttuneiden olosuhteiden mukaisesti, tässä tienpitäjä ei vielä täysin ole onnistunut.
Etelä-Suomen Kuljetusyrittäjät ry:llä ja Helsingin Seudun Kuljetusyrittäjät ry:llä on hyvät suhteet myös tieviranomaisiin. Olemme lähes viikoittain yhteydessä Uudenmaan ELY – keskuksen keskeisiin viranhaltijoihin. Lisäksi yhdistyksemme ovat kysyttyjä asiantuntijoita niin työryhmissä, eri hankkeissa, työpajoissa kuin mm. lausunnon antajanakin. Arvostan suuresti jäsenyrittäjiemme edunvalvontatyöhön antamaa aikaa ja panosta, tuoden arvokasta ensikäden tietoa suoraan viranomaistahoille.
Kaakkois-Suomessa liikenne on vähentynyt itärajan sulkemisen takia joillain teillä. Tämä ei poista talvihoidon haasteita, talvien ollessa nykyään entistä hankalampia ennustaa.
Huoltovarmuuden ja elinkeinoelämän näkökulmasta pitää myös huomioida itärajan läheisyys tärkeisiin väyliin ja niiden siltoihin, kuten valtatiet 6:een, 13:een ja 26:een sekä kantatie 62:een – unohtamatta HaminaKotkan satamaa, maamme suurinta yleissatamaa. Metsäteollisuus on vahvana Kaakossa, jossa se työllistää osaa jäsenistämme.
Pidämme Kaakkois-Suomen Elyn kanssa kaksi vuosittaista palaveria tieasioista. Kiireellisissä asioissa olemme myös yhteyksissä. Olemme mukana tienpitofoorumeissa sekä annamme tarvittaessa lausuntoja tiesuunnitelmista.
Valtion pienemmät tiet ovat heikossa kunnossa. Päällystetyt kolme- tai neljänumeroiset tiet ovat suurin ongelma huonon kunnon vuoksi, ja ne on vaikea pitää talvella ajettavassa kunnossa. Joukkoon mahtuvat myös soratiet, joiden kunto varsinkin syksyisen ja keväisen kelirikon murjomana on Pohjois-Karjalassa erittäin heikkoa. Vesistöjen suuri määrä Itä-Suomen maakunnissa ohjaa monissa kuljetuksissa varsin pitkiin pienemmän tiestön käyttömatkoihin, joten tiestön kunnolla on suuri merkitys.
Jäsenten kautta saamme hyvin tietoa yksittäisistä tienpidon ongelmakohdista ja välitämme viestiä eteenpäin. Myös muutamiin ELY:n alueurakoiden valvojiin on hyvät suorat yhteydet, jota kautta voidaan viestiä ongelmatilanteista. Lisäksi olemme mukana eri tasoisissa työryhmissä ja kokoonpanoissa.
Myös Keski-Suomessa haasteena ovat pienemmät sorapintaiset tiet ja niiden heikko kunto. Maakuntaa halkovat niin valtatiet 9, 18 ja 4, joista etenkin jälkimmäisen kohdalla jaksaa hämmästyttää, kuinka talvikelit edelleen yllättävät tienpidon. Sen perusparannus etenee hyvää vauhtia, mutta sen yhteydessä on poistettu aikaisemmin helposti saavutettavissa olleita levähdyspaikkoja turvallisuuden nimissä käytöstä, eikä korvaavia paikkoja tule. Tiestön talvihoito on maakunnan pohjoispuolella haasteellinen mäkisten maastojen vuoksi. Myös alueen poikittaisliikenteen merkittävät väylät jäävät liian vähälle huomiolle. Myös vt9 (E63) Jyväskylästä länteen vaatisi paikoin uudistusta: Muun muassa kohta, jossa vt9 ja vt4 yhdistyvät, on haasteellinen kaupunkirakenteen osalta. Tilanne on suunnittelussa ja toivottavasti ratkaisu löytyy.
Yleisellä tasolla talvihoito on haastavaa ja käyttäjäpalautetta tulee varsinkin poikkeustilanteissa runsaasti. Olemme ottaneet kantaa ja tehneet lausuntoja kohteista, joita nyt parannetaan, minkä lisäksi vaikutamme eri toimielimissä ja työryhmissä.
Meillä on Länsi-Suomessa tätä nykyä koko talven kestävä ”syksy”, eli vaihtelee nopeasti ja koko ajan.
Olemme mukana ELY:n eri toimielimissä, kuten Yhteistyöfoorumissa, Biotalouden kuljetusten yhteistyöryhmässä sekä lukuisissa muissa työryhmissä ja tapahtumissa, joissa teiden hoitoa ja kunnossapitoa käsitellään.
Siitä olemme oppineet, että kannattaa rohkeasti lähteä mukaan ja kutsua itsensä kylään. Kotiläksyt kannattaa tehdä huolellisesti, samoin olla aloitteellinen. Henkilösuhteet ovat tärkeitä, joten niistä kannattaa pitää huolta. Julkisuutta kannattaa käyttää oikein.
Pohjoisessa haasteina ovat nopeat vaihtelut olosuhteissa, mikä tekee ennakoinnista vaikeaa. On runsaita lumi- ja vesisateita, mutta myös reilusti nollan molemmin puolen vaihtelevia lämpötiloja. Lappi on harvaan asuttua aluetta, joten osa tiestöistä on vähäliikenteisiä, jolloin suola ei toimi liukkauden poistossa hyvin. Alueemme on myös laaja: jos tienhoitokalusto rikkoontuu tai ei ole muutoin käytettävissä, on korvaavaa kalustoa heikosti saatavilla tarpeeksi nopealla aikataululla.
Vuotuisten Tienpitofoorumien lisäksi meillä on kahdenkeskisiä talvikunnossapitotapaamisia ELY:n kanssa. Meillä on myös toimivat yhteydet ELY:n aluevastaaviin, joille teemme ilmoituksia havaitsemistamme kunnossapitopuutteista. Kerään niistä kuvia ja kokemuksia jäsenyrittäjiltämme ja heidän kuljettajiltaan, minkä lisäksi dokumentoin niitä kohdalleni sattuessa myös itse. Pyrimme myös tarjoamaa ratkaisuehdotuksia. Ei kannata myöskään unohtaa verkostoitumisen voimaa: keskustele tienhoidon tilanteesta esimerkiksi Linja-autoliiton ja Taksiliiton luottamushenkilöiden kanssa - yhdessä teidän vaikuttamistyöllänne on enemmän painoarvoa.
_________________________________
SINUA SAATTAISI MYÖS KIINNOSTAA:
Viisi vinkkiä alueelliseen vaikuttamiseen
