Toimitusjohtaja Anssi Kujala myöntää, että vaatimus on kova, mutta Suomella ei ole varaa olla vaatimaton. Sadat miljoonat eivät enää riitä.
Nyt jos koskaan on Kujalan mukaan aika haastaa EU:n nykyinen budjettirakenne.
- Vanha koheesiopolitiikka on tullut tiensä päähän. Enää ei voida vaikka tierahoituksen jakaantumista perustella entisten itäblokin maiden teiden parantamisella – sielläkin ollaan jo paremmassa kunnossa. Se on ihan silmin nähden nähtävissä, hän puuskahtaa.
Suomen tilanne on jo NATO-jäsenyydenkin seurauksena muuttunut viime vuosina monessa suhteessa, mutta yksi asia pysyy samana: 1343 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Nyt jo kolmatta vuotta jatkuva hyökkäyssota Ukrainassa osoittaa, ettei itänaapuri ole luopunut ekspansionismistaan. Nato-jäsenyyden myötä Suomen asema on entistä strategisempi, minkä tulisi Kujalan mukaan näkyä myös Suomeen suunnattavassa, muun muassa sotilaallisen liikkuvuuden rahoituksessa.
- Vaikka me olemme ajaneet liikennejärjestelmäsuunnitelmaan miljardin euron korotusta, en usko, että tässä julkisen talouden tilanteessa kaikki poliitikot ymmärtävät, että meidän tiemme ovat romahtamassa rakenteita myöten. Eivät edes Keuruun esimerkin jälkeen. Meidän pitää hyödyntää maksimaalisesti sotilaallisen liikkuvuuden, EU:n ja NATOn rahoitus.
Kujala painottaa, että Suomi on pitkien välimatkojen ja harvan asutuksen maa, joka EU:n ja NATOn ulkorajan vartijana turvaa nyt koko Eurooppaa.
- Suomen aseman vahvistaminen ja tiiviin yhteyden luominen manner-Eurooppaan ei ole enää vain Suomen oma asia, vaan koko Euroopan yhteinen intressi.
Erityishaasteet huomioitava
Logistisen järjestelmän luonteesta johtuen Suomi on muuta Eurooppaa riippuvaisempi polttomoottoriteknologiasta, mikä on Kujalan mielestä tarpeen huomioida yhä parempana teknologianeutraliteettina päästöjen vähentämiseen liittyen.
- Talvikauden kylmät säät tarkoittavat lisävaatimuksia ja ongelmia etenkin ajoneuvojen tekniikalle ja niiden toimivuudelle kylmissä olosuhteissa. Meidän talvemme asettaa liikennejärjestelmälle ja kuljetuksille omat haasteensa verrattuna Keski- ja Etelä-Euroopan maihin, hän muistuttaa.
Näitä ovat väylien kunnossapitoon liittyvien ongelmien lisäksi esimerkiksi pidempi lämmityskausi, merenkulun päästökaupan kulut, AdBlue-järjestelmän heikko toimivuus kylmissä oloissa sekä pitkistä etäisyyksistä juontuvat kysymykset ajo- ja lepoaikasääntelyssä.
- Suomen arktisia olosuhteita ja pitkiä kuljetusetäisyyksiä täytyy jatkuvasti tuoda esiin. On välttämätöntä, että ne huomioidaan nykyistä paremmin EU-säädöksiä laadittaessa. Edellytän poliitikoilta tämän ymmärrystä, Kujala tiivistää.
EU:n miljardit SKALin luupissa
EU:lla on parhaillaan valmistelussa monivuotinen rahoituskehys eli toisin sanoen EU:n budjetti 2028 alkavalle seitsenvuotiskaudelle. EU:n budjettirakenneteen uudistuessa muutoksia on tulossa myös infrarahoitukseen. Kujala lataa tähän kovat odotukset.
- Suurimmaksi mahdollisuudeksi koko Suomelle näen infrarahoituksen kasvattamisen EU-budjetin kautta. Kesäkuussa julki tullut komission esitys seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä antaa tähän mahdollisuuksia. Pelkästään sotilaallisen liikkuvuuden hankkeisiin on luvassa huomattava korotus nyt päättyvään rahoituskauteen verrattuna.
- Nyt on oltava itsekkäitä. Meidän ei pidä puhua sadoista miljoonista vaan miljardeista Suomeen.
SKAL pitää tärkeänä, että jatkossakin on käytettävissä rahoitusmenetelmä, jolla varmistetaan väyliin ja etenkin tieverkostoon kohdistuva rahoitusosuus. Tästä rahoituksesta on saatava Suomen tiestölle aiempaa suurempi osuus. Rahoituksessa tulee priorisoida hankkeiden vaikuttavuutta kilpailukyvyn, kriisinkestokyvyn ja sotilaallisen liikkuvuuden suhteen.
SKAL toimii EU:ssa kuljetusyrityksien puolesta vaikuttamiselimensä Finmobilityn kautta. SKALin tavoitteena on tunnistaa Suomessa ja, FinMobilityn kanssa EU: ssa, ajankohtaisia hankkeita, joilla on vaikutusta kuljetusalalle. Työ on pitkäjänteistä ja puhutaan vuosien työstä. Pikavoittoja ei ole.
- Meille on tärkeää, että tunnistetaan teemat ja vaikuttamisen paikat myös täällä kotimaassa ja vaikutetaan Suomen hallituksen kantoihin. Juuri siitä tässäkin jättihankkeessa on kysymys, Kujala linjaa.
EU:n uusi sotilaallisen liikkuvuuden paketti julki
Komission marraskuun loppupuoliskolla julkaiseman paketin tavoitteena on vahvistaa Euroopan puolustuskykyä ja varmistaa joukkojen sekä kaluston nopea ja koordinoitu liikkuminen EU:n alueella, tunnistaen myös EU:n liikennejärjestelmän olennaisen roolin Naton puolustussuunnitelmien toteuttamisessa. Paketissa ehdotetaan seuraavaan, vuodet 2028–2034 kattavaan EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen (Multiannual Financia Framework, MFF) 17 miljardin pottia Verkkojen Eurooppa eli CEF-rahoituksen kaksikäyttöiseen, eli siviili- ja sotilastarpeita palvelevaan, infraan. Summa on kymmenkertainen nykykauteen verrattuna.
Tavoitteena on, että Euroopalla on nopeasti liikuteltavat joukot ja kalusto, riittävän kestävä ja yhtenäinen liikenneinfra sekä selkeämmät ja harmonisoidut säännöt sotilaskuljetusten ja kriisivalmiuden varmistamiseksi. EU korostaa, että tämä edellyttää koko liikennejärjestelmän kehittämistä kaksikäyttöiseksi: niin infra, logistiikka kuin siviilioperaattorit ovat osa sotilaallista suorituskykyä
Myös Suomen hallitus kannattaa painotusta sotilaalliseen liikkuvuuteen ja pitää keskeisenä, että sen rahoitusta kohdennetaan Euroopan turvallisuuden ja puolustuksen kannalta kriittisimpiin kohteisiin, kuten itäiseen etulinjaan, jossa myös Suomi sijaitsee. Suomi pitää myös tärkeänä, että rajat ylittävä ulottuvuus (johon ehdotuksessa on Suomen osalta tunnistettu maan satamien lisäksi Uumaja-Luulaja-Oulu-yhteys) laajennetaan maamme osalta koskemaan laajemmin eurooppalaisia liikennekäytäviä, jotta valtakunnallisen liikennejärjestelmän kannalta kriittisimmät tarpeet olisivat Verkkojen Eurooppa -ohjelman rahoituksen piirissä. Näin Suomi olisi rahoituksen osalta mahdollisimman tasavertaisessa asemassa suhteessa muihin EU-maihin.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne: kaksikäyttöisyys lähtökohdaksi
Sotilaallinen liikkuvuus on keskeisistä painopistealueista myös valmisteilla olevassa Liikenne 12-suunnitelmassa, kertoi ministeri Ranne SKAL Forumin puheenvuorossaan.
- Suunnittelua tehdään myös yhteispohjoismaisen liikennejärjestelmästrategian puitteissa. Tavoitteena on, että sotilaallisen liikkuvuuden paketti tulisi kansallisen rahoituskehyksen päälle. Kaksikäyttöisyys on näissä hankkeissa lähtökohta. Tulevalla EU-rahoituskaudella on odotettavissa merkittävää tukirahoitusta sotilaalliseen liikkuvuuteen. Tämä Suomen on NATOn etulinjamaana pystyttävä hyödyntämään. Varsinaisia NATO-rahoja on erittäin rajallisesti jaossa, mutta Suomen kannattaa tietenkin niitäkin yrittää kahmia, hän totesi.
_________________________________
SINUA SAATTAISI MYÖS KIINNOSTAA:
EU-komission uusi kestävän liikenteen investointiohjelma sivuuttaa tieliikennesektorin
