Väylävirasto ja ELY-keskukset saavuttavat kuluvana vuonna tavoitteen, joka asetettiin hallituksen tieverkon korjausvelan purkuun myöntämän 200 miljoonan euron lisärahoituksen tukemana.
Lisärahoituksen resurssit on Väyläviraston mukaan käytetty mahdollisimman kustannustehokkaasti liikenteen etuja palvellen. Noin 150 korjattua maantiesiltaa sijaitsevat eri puolilla Suomea, kaikissa maakunnissa.
Sekä siltakohteet että niille toteutetut toimenpiteet ovat olleet hyvin moninaisia. Esimerkiksi betonisiltojen tärkeimmät korjaustoimenpiteet ovat kantavaa rakennetta suojaavan vedeneristyksen ja sillan kaiteiden uusiminen. Huonokuntoiset teräsputkisillat taas yleensä uusitaan. Maantiesiltoja korjaamalla ehkäistään tieliikenteen pullonkauloja ja huolehditaan elinkeinoelämälle sekä huoltovarmuudelle tärkeistä kuljetusreiteistä.
- Toisinaan vanhan sillan kantavuus ei ole riittävä nykyisille kuormille tai silta on niin huonossa kunnossa, että se pitää uusia kokonaan, kertoo taitorakenneyksikön päällikkö Markku Äijälä Väylävirastosta.
Työkausi jatkuu vielä pitkälle syksyyn, joten Äijälä pyytää tienkäyttäjiä osaltaan huolehtimaan siltatyömaiden turvallisuudesta noudattamalla työmaiden nopeusrajoituksia ja muita opasteita.
Keskimääräinen kunto heikentyy, mutta vaurionsietokyky yhä hyvä
Väyläviraston omistuksessa on reilut 15 000 maantiesiltaa, joiden keskimääräinen kunto on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana laskusuunnassa. Silti noin 95 prosenttia maantiesilloista on heidän mukaansa rakenteelliselta kunnoltaan edelleen vähintäänkin tyydyttävässä kunnossa. Siltojen vaurionsietokyvyn Väylävirasto arvioi pääsääntöisesti hyväksi.
- Se tarkoittaa, että mahdolliset vauriot havaitaan ennen kuin sillan kunto muuttuisi kriittiseksi. Yksittäisiä huonokuntoisia siltoja kuitenkin löytyy joka puolelta maata. Siltojen kuntoa seurataan säännöllisesti ja järjestelmällisesti: yleistarkastus viiden vuoden välein ja tarvittaessa tarkempi erikoistarkastus, Äijälä kertoo.
Huonokuntoisten siltojen määrän kasvu kuitenkin kiihtyy edelleen tulevina vuosina. Siltojen keskimääräinen kunto heikentyy ensisijaisesti kahdesta syystä. Ensinnäkin moni 1960–70-luvuilla rakennettu silta on vanhentunut ja muuttunut huonokuntoiseksi samoihin aikoihin. Toiseksi kunnossapidon kustannustaso on 2020-luvulla noussut pysyvästi korkealle.
200 miljoonan euron lisärahoituksen käyttö:
• 180 miljoonaa maanteiden päällystämiseen
• 20 miljoonaa maantiesiltojen korjauksiin
Viime vuosina maantiesiltojen korjauksiin on voitu käyttää keskimäärin noin 75 miljoonaa euroa vuosittain, joten lisärahoituksen merkitys on suuri. Tänä vuonna kokonaissumma tieverkon silloille ja muille taitorakenteille, kuten tunneleille, on ollut 111 miljoonaa euroa.
_________________________________
SINUA SAATTAISI MYÖS KIINNOSTAA
Tienpitofoorumeissa tieto kulkee
Tiestön korjausvelan purkua jatketaan – nykyinen lisärahoitus tule riittämään
Suomen tiet kuntoon - SKALin esitykset Liikenne 12-suunnitelman uudistamiseksi