Riskien ottaminen, uuteen hyppääminen, visionäärisyys ja innovatiivisuus ovat tehneet alastarolaisyrittäjästä alansa arvostetun asiantuntijan.
”Nomen est omen”, sanoo latinankielinen sananlasku, ja pitää kyllä tämän yrittäjän kohdalla paikkansa. Tavara kulkee liukkaasti, tehokkaasti ja vastuullisesti peräti kahdeksan maakunnan alueella. Ja uraa-uurtaen: alastarolainen Tero Liukas on paitsi maan ainoa lietteen kuljetukseen profiloitunut yrittäjä, myös ensimmäisiä NIR-laitteiston tarjoamaa teknologiaa hyödyntäviä toimijoita koko maailmassa. Tähän hänet houkutteli mukaan ravinteiden kiertotaloutta Itämeren alueella kehittävään, Research Institutes of Swedenin (RISE) vetämään CiNURGi-hankkeeseen pääseminen sekä sen tarjoama TKI-rahoitus, jonka turvin hän ensimmäiseen laitteeseensa uskaltautui vihdoin investoimaan.
Työtä suurempaan tarkoitukseen
Liukas arvelee, ettei laitteen valmistajakaan aluksi ihan ymmärtänyt laitteiston potentiaalia biokaasun tuotannon ja ravinnekierrätyksen kannalta.
- En minä olisi mukaan lähtenyt, ellen olisi nähnyt siinä mahdollisuutta. Mutta kyllä se oli itselleni semmoinen hyppy tuntemattomaan, että muutama kuukausi sen ensimmäisen laitteen hankintaa piti miettiä. Mutta jotain se kertoo, että jos se tuli viime vuoden elokuussa, niin seuraavasta tein investointipäätöksen jo maaliskuussa. Näitä laitteita on nyt maailmassa neljä - kolme niistä minulla.
Oli matkassa toki tuuriakin.
- Saaristomerihän on fosforin hotspot- aluetta: ravinteita valuu mereen, ja sen takia se on heinä-elokuun helteillä sinilevän peitossa. Vuosi sitten ympäristöministeriöltä tuli ravinnekiertotukimalli, jolla alueilta, joilla fosforia on tarjolla yli tarpeen, fosforipitoinen liete viedään biokaasulaitokseen, missä se tehdään biokaasuksi, sähköksi ja lämpöenergiaksi. Sieltä sitä fosforia toimitetaan vilja-alueille, missä fosforista on vajaus. Olin NIR-teknologiaan tutustuttuani miettinyt, että sille voisi tässä hommassa olla käyttöä, ja olin ehtinyt tilata laitteen ennen kuin tukimalli tuli esille.
CiNURGin pilottihankkeena Liukas tuottaa dataa hankkeen kansainvälisten tutkijoiden käyttöön.
- Jos näihin TKI-hankkeisiin lähtee mukaan, niin eivät ne eurot puhtaasti omaan toimintaan tule, vaan siinä tehdään työtä koko yhteisön hyväksi.
Lehtijutun innoittamana alalle
Ihan kylmiltään ei Liukas kuitenkaan hankkeeseen hypännyt: takana on 18 vuoden yrittäjyyden kerryttämä ympäristövastuullisuuden osaaminen.
- Ihan mukulasta olen ollut bensalenkkari, eli siellä on hauskaa, missä haisee rasva, bensa ja diesel. Sikäli tiesin, että ratin takaa tai koneiden parista elanto tulisi löytymään, hän hymähtää.
Yrittäjyyteen hän haki oppia Huittisten ammatti- ja yrittäjäopiston kursseilta.
- Maanrakennusliikkeessä töissä olleena itsellä oli visio, että lavettipuolelle lähtisin, mutta 2006 luin lehdestä yhdestä Suomen ensimmäisistä teollisen mittakaavan biokaasulaitoksista, joka oli valmistunut Vehmaalle edellisenä vuonna. Artikkelissa kerrottiin, että logistiikassa on iso pullonkaula, kun urakoitsijoista oli pulaa. Siinä rupesi ajatus muhimaan. Kuutiotakaan en siinä vaiheessa vielä ollut paskaa ajanut enkä levittänyt, hän nauraa.
- Entisenä maatilan poikana ymmärsin, mikä on kupletin juoni. Onneksi maailma oli autuisampi paikka silloin, että armeijasta päässyt nuori kloppi sai sen verran lainaa pankista. Mummi ja äiti tulivat sitten takaamaan hommaa sen verran, että päästiin vauhtiin. 2007 alkuvuodesta tuotiin Suomeen ensimmäinen itse kulkeva lietteenlevityskone. Kolme konetta tuli hommattua Euroopasta lähes peräkkäisinä vuosina. Kuorma-auton perään tehtiin ensimmäinen perävaunu, jota sitten kehiteltiin kokemuksen kautta ja kasvatettiin kuorma-autokalustoa.
Lietteenlevityskoneen moottorin räjähdettyä vuonna 2017 Liukas päätti priorisoida kumipyöräliikenteeseen, minkä toteaa nyt olleen oikea päätös.
- Kuorma-auto pystyy vaihtamaan suht nopeasti paikasta toiseen. Ja levityskaudella ollaan niin paljon säiden armoilla, että töitä voi olla, tai sitten ei.
Tätä nykyä asiakkuudet koostuvat biokaasulaitosten lisäksi maanviljelijöistä, joiden pellolle orgaaniset jätteet biokaasuksi muuntavan prosessin sivutuotteena syntyvä liete päätyy lannoitteeksi.
- Ravinnekiertotaloutta parhaimmillaan!
Liukas arvioi yrityksensä vahvuudeksi sen kenttäverkoston ja hyvät yhteydet viljelijöihin. Kuluvan kesän ja syksyn aikana yritys on toteuttanut yhdessä viljelijöiden kanssa yli 12 000 m³ uutta lietevarastointikapasiteettia.
Ympäristövastuu osaksi päätöksentekoa
Kuljetus Tero Liukas Oy myös operoi Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) Ämmässuon biokaasulaitoksen mädätepuolta. Tämä tarkoittaa käytännössä koko materiaalivirran hallintaa logistiikan suunnittelusta päivittäiseen operointiin ja viranomaisraportointiin asti.
Alaa ja sen kehittymistä seuranneena Liukas myöntää, ettei kaikki kehitys ole aina ollut parempaan suuntaan.
- Kyllä jokainen saa paskakärryn auton perään, mutta tarvitaan myös ammattitaitoa ja ymmärrystä siitä, mitä ollaan tekemässä. Tällekin alalle on tullut toimijoita, jotka vähän oikovat mutkia suoriksi, esimerkiksi kuljetuskalustonsa hygienian suhteen. Meillä kalusto pestään joka perjantai. Karjatiloilla kun ajetaan, on kontaminaatio- eli tautiriski aina olemassa ja jos tällainen huolimattomampi tekijä menee isompaan maatilayksikköön ajamaan raakalietettä, niin puhutaan helposti 2-3 miljoonan euron tautisaneerauksesta. Riskit eivät ole vähäpätöisiä, hän muistuttaa.
Ympäristövastuullisuutta hän peräänkuuluttaa osaksi päätöksentekoa myös kuntien ja kaupunkien jätehuollon kilpailutukseen.
- Tarjouspyyntöjen sisältöön tulisi kiinnittää enemmän huomiota: halvin ei ole aina se ympäristövastuullisin toimija.
Asiantuntijan ääni kuuluu
Vuosien saatossa Liukkaasta on tullut biokaasualalla melkoinen monialaosaaja, jonka asiantuntemukselle on käyttöä. Työnsä ohessa hän muun muassa konsultoi biokaasulaitoksia niiden lastauspaikoista, lannoitevarastoinnista ja logistiikasta, sekä puhuu maatiloille suunnatuissa seminaareissa ja webinaareissa. Mielenkiintoisimpiin luottamustehtäviin kuuluu Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n ravinnekiertovaliokunnan jäsenyys.
- Siinä pääsee olemaan biokaasu- ja kompostointialan ravinnekiertotuotannon syvässä päädyssä ja näkemään alaa aitiopaikalta. Valiokunnassa käsitellään esimerkiksi alaamme koskevia kansallisia lainsäädäntömuutoksia ja ehdotelmia Brysselistä: annetaan lausuntoja ja sitä kautta vaikutetaan, hän kiittelee.
Valiokuntatyössä ovat ympäristövastuullisuuden lisäksi tutuksi tulleet myös sosiaalisen vastuun kysymykset.
- Nythän ravinnekiertoasia on vähän joka puolella. Venäjän eskalaation seurauksena koetetaan päästä eroon riippuvuudesta niin venäläisestä polttoaineesta kuin lannoitteista – pääosa Euroopan lannoitetuotannosta tulee vieläkin Venäjältä. Tämä on yksi mekanismi, millä siitä päästään eroon.
Useimmille ympäristöministeriön ja Luonnonvarakeskuksen virkamiehillekin hänen nimensä on tuttu. Viimeisimpänä Liukas kutsuttiin kertomaan näkemyksiään Turussa elokuun lopulla pidettyyn Eurooppa-foorumiin. Tapahtuman muun muassa professoreista, poliitikoista, tutkijoista ja yritysjohtajista koostuneeseen nimekkääseen puhujajoukkoon kuuluivat myös pääministeri Petteri Orpo sekä Euroopan komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen.
Koska kaasuun?
Käyttövoimasiirtymä puhuttaa kuljetusalalla, jolla yrittäjät joutuvat punnitsemaan investointipäätökset uusiin työkaluihinsa poikkeuksellisen tarkasti: uuden kaluston hankinnassa puhutaan helposti yli puolen miljoonan hintalapuista. Myös Liukas on pohtinut paljon, missä vaiheessa vaihtoehtoiset energianlähteet voisivat olla todellisia vaihtoehtoja. Suomen mittakaavassa biokaasussa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, ja siihen vaihtamiseen häneltä ymmärrettävästi kysellään paljonkin.
- Vaihtoehtoisissa käyttövoimissa jakeluinfra on vielä pientä ja keskittynyt pääväylille. Kun meidän asiakaskuntaamme katsoo, niin siellä on maatiloja, joista saattaa olla jo ihan perusdieseljakeluasemalle 25 kilometriä. Mutta mikäli infrasta saadaan riittävä… mikä ettei. Se on osa sitä ympäristövastuullisuusteemaa, sekin.
Hän muistuttaa, että tämä vaatii kuitenkin kehitystä myös ajoneuvovalmistajien moottoreiden kapasiteettiin.
- Kaikilla valmistajilla on tällä hetkellä se ongelma, että biokaasumoottorit ovat niin sattuja ottomoottoreita. Pelkästään biokaasua käyttävissä moottoreissa teho on 460–480 hevosvoimaa. Ei se riitä suurimpiin sallittuihin kokonaispainoihin, jotka nyt ovat 76 tonnia. Kiinnostaako valmistajia edes lähteä palvelemaan Suomen maksimimittoja, kun muualla Euroopassa ollaan huomattavasti pienemmillä painoilla liikenteessä, hän pohtii.
Vastapainoa työlle
Tien päältä Liukkaan löytää nykyään lähinnä sesonkiaikoina sekä lomia ja sairastapauksia tuuratessa. Muuten aika menee pitkälti kotikonttorissa. Työn – tarpeelliseksi - vastapainoksi Liukas metsästää ja pelaa jääkiekkoa pari-kolme kertaa viikossa.
- Se on semmoinen henkireikä, että kun on lätkävuoro, työt unohtuvat.
Hän myöntää kuitenkin nauraen, että yrittäjän arjessa on koetuksella koko perhe.
- Kotona välillä niin sanotusti hella sauhuttaa, kun eukko katsoo puolenyön aikaan vierestä, kun minulla on puhelimesta taskulaskin auki. Yöunet välillä menevät, kun joku ajatus lähtee pyörimään. Totta kai täytyy varautua pahimpaan ja miettiä asioita monelta kannalta. Minulla on sellainen motto, että toimi aina niin, että voit katsoa rehdisti taaksepäin tekemääsi.
NIR-teknologia
Near Infrared Spectroscopy (NIR) käyttää lähi-infrapunasäteilyä materiaalin koostumuksen analysoimiseksi ja laite antaa tarkan rakenneanalyysin sekunneissa. Lietteen kohdalla tämä tarkoittaa aineksen typpi-, fosfori- sekä kaliumpitoisuuksia sekä sen levitysominaisuuksiin ja biokaasun tuotantoon vaikuttavaa kiintoainepitoisuutta.
• Biokaasulaitokselle tämä tarkoittaa parempaa prosessinohjausta, kaasuntuotannon ennustettavuutta, tehokkaampaa logistiikkaa ja helpompaa viranomaisraportointia.
• Viljelijälle tämä tarkoittaa kustannussäästöä heidän tietäessään pellolle levitettävän lietteen ravinnearvot, minkä ansiosta ne voidaan kohdentaa tarpeen mukaan, jolloin viljelijät välttyvät turhalta lisälannoitukselta sekä ravinnehuuhtoutumilta.
• Ympäristölle teknologia tarkoittaa tehokkaampaa ja tarkempaa ravinteiden kierrätystä, mikä hillitsee muun muassa vesistöjen rehevöitymistä.
________________________________
SINUA SAATTAISI MYÖS KIINNOSTAA
Kuljetus Kokkonen Oy - neljä sukupolvea yhteistä tietä
Yhteispeliä- blogi: Kiertotalous on myös turvallisuuspolitiikkaa
SKAL Ympäristön vuosikokouksessa otettiin kantaa hankintalakiin ja palkittiin vuoden ympäristöyritys
