Niin nykyisten kuljettajien eläköityminen kuin koko Europan alueella muuttuva väestönrakenne tarkoittavat, että alalla riittää töitä ihan kaikille.
- Yritys ei ole kansainvälinen, jos sen pitää erikseen miettiä kansainvälistymistä, hymähtää Mika Mäkilä.
Ja Linja-autoliiton toimitusjohtaja jos joku tämän tietää: kansainvälisen taustan omaava, monikielinen työyhteisö on sen yrityksissä ollut arkipäivää jo vuosikymmenten ajan. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla heitä on yli puolet koko työvoimasta.
- Ei nykyisen kaltainen joukkoliikennejärjestelmä edes toimisi, mikäli meillä ei olisi sellaista rekrytointipohjaa, joka tällä hetkellä on. Pääkaupunkiseudun varikoilta löytyy reilusti yli 50 kieltä ja kulttuuria edustavaa osaajaa. Painotan sanaa ”osaaja”, koska arvostamme jokaista tekijäämme, Mäkilä kertoo.
Ala elää ajan mukana
Linja-autoliikenteen työntekijöiden kansainvälistyminen alkoi 90-luvun lopulla virolaiskuljettajien muodossa. Sittemmin, Viron oman ansiotason nousun myötä, ei Suomi enää näyttäydy yhtä houkuttelevana. Tuoreimpana on kohdistetuin kuljettajakurssein koulutettu Suomeen sotaa paenneita ukrainalaisia.
Oli tausta mikä hyvänsä, kuljetusalalla työtä riittää, Mäkilä vakuuttaa.
- Mikään teknologinen muutos ei tällä hetkellä uhkaa näitä ammatteja. Meidän toimialallamme voi luottaa siihen, että jokaiselle osaavalle ja kykenevälle tekijälle löytyy töitä.
Linja-autoliittoa vuodesta 2013 luotsannut Mäkilä muistuttaa alan aina eläneen muuttuvien aikojen mukana.
- Kaupunkien liikenne on kasvanut sellaisiin mittakaavoihin, ettei sellaista ole nähtykään. Tämä – kuten kuljetusala kokonaisuudessaan - on toimiala, joka tulee tarvitsemaan uutta työvoimaa jo siksi, että eläköityvien työntekijöiden osuus on niin paljon suurempi kuin alalle tulevien. Se johtaa väistämättä työperäisen maahanmuuton tarpeen lisääntymiseen. On oltava avoimin mielin liikkeellä. Osaamiselle keskeistä ei ole se, taivuttaako jonkun suomen kielen sanan luontevasti, vaan se, että osaa sen itse ammatin.
Tällä hetkellä yksi suurimpia kysymyksiä on vääristynyt ikärakenne. Uudet sukupolvet ovat kooltaan koko ajan edeltäjiään pienempiä.
- Ja tämähän ei ole spesifiä vain Suomessa. Väestörakenteen haaste on niin pohjoismainen kuin eurooppalainen kysymys, Mäkilä huomauttaa.
Uudet sukupolvet, uudet asenteet
Linja-autoliitto on yksi SKALin Nuoria kuljetusalalle- hankkeen yhteistyökumppaneista. Liiton toimitusjohtaja nostaa myös esiin uusien sukupolvien muuttuneen ajattelutavan.
- Työmarkkinoille tulevien ihmisten taustan tai äidinkielen sijaan minusta relevantimpaa on se, onko meillä työelämätaitoja puolin ja toisin kohdata nuorempia ikäluokkia. He ovat jo lähtökohtaisesti kasvaneet ihan erilaisessa ja kansainvälisemmässäkin todellisuudessa. Työ ei enää ole elämän tärkein asia. Halutaan myös kokeilla eri asioita, mikä näkyy odotuksissa työsuhteiden pituudelle. Siksi meille hakeutuu ja työllistyy myös alanvaihtajia.
Mäkilä paljastaa eri selvitysten kertovan, että se, käyttääkö ihminen itse joukkoliikennettä vaikuttaa vahvasti siihen, miten hän joukkoliikenteeseen alana suhtautuu. Hän itse näkee alalla olevan paljonkin vahvuuksia, joilla uusia työntekijöitä houkutella – taustasta, sukupuolesta tai iästä riippumatta.
- Ala ja sen tehtävät ovat vaihtelevia, työympäristö hyvä. Varsinkin ansiotasoon nähden pääsee varsin kohtuullisella koulutuksella töihin, joista maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Jokainen voi työuran, elämäntilanteen, erilaisten omien preferenssien mukaan kehittyä ja edetä urallaan. Tekoäly ja muu teknologinen kehitys eivät ole viemässä alan työpaikkoja, mutta mukavammaksi ne ovat työtä tehneet.
- Fyysiseltä rasittavuudeltaankin kuljettajan työ on helpottunut huomattavasti: bussirahtia ei ole käytännössä enää olemassa, ja kaluston tekninen taso on noussut huikeasti: isoissa kaupungeissakin ollaan jo pitkälti sähköbussien varassa.
_________________________________
SINUA SAATTAISI MYÖS KIINNOSTAA:
