SKALin ja seitsemän muun liikennejärjestön yhteinen EU-edunvalvontaelin FinMobility sai elokuussa nuorempana asiantuntijana aloittaneesta Katriina Korhosesta osaavan ja motivoituneen lisän työhönsä.
Vastavalmistuneeksi sinulla on jo melkoisesti osaamista ja kokemusta.
En ole ehkä ihan kaikista perinteisin kauppatieteilijä. Kiinnostuin aika pian opinnoissani kansainvälisistä tehtävistä ja suhteista. Viimeistään opintojeni aikana tekemäni harjoittelu Suomen suurlähetystössä Wienissä sysäsi minut tälle polulle. Jo sitä ennen olin ollut vaihdossa Saksassa. Kävin Helsingissä saksalaisen koulun ja opin Euroopan puhutuimman kielen. Ilman sen taitoa en olisi edes päässyt Wieniin. Sen innoittamana halusin oppia myös ranskan, joten hain myöhemmin vaihtoon myös Ranskaan.
Mikä sai sinut kiinnostumaan EU-vaikuttamisesta?
Wienin-harjoitteluni aikana pääsin näkemään diplomatiaa ja kansainvälisiä suhteita läheltä ja konkreettisesti, niin kahdenkuin monenvälisessä kontekstissa. EU-neuvoston työtä seuratessani pääsin myös näkemään, miten EU toimii multilateralismin maailmassa. Koin kansainvälisissä tehtävissä toimimisen mielenkiintoisena ja dynaamisena ympäristönä. Kiinnostuin entistä enemmän EU:sta, ja hain Brysseliin Euroopan komission harjoitteluohjelmaan, EU-asioiden ”syvään päätyyn”. Minua on aina kiinnostanut rajapinnan säilyttäminen suomalaiseen yhteiskuntaan, ja pääsin seuraamaan, mitä EU-tasolla tapahtuu, mutta myös sitä, mitä se Suomen kannalta tarkoittaa. Oli hyvä ja hyödyllinen kokemus olla EU-kuplan ytimessä missä asiat tapahtuvat, ja koen sen antaneen paljon eväitä myös uuteen rooliini.
Mikä FinMobilityn paikassa houkutteli?
Kiinnostuin siitä heti työpaikkailmoituksen nähdessäni: niin työstä kuin sen edustamasta sektorista. Kuljetusalahan on tosi lähellä meidän kaikkien elämää. Arkemme pyörii sen ympärillä että tavarat, esimerkiksi elintarvikkeet, liikkuvat. Myös me ihmiset liikumme sillä samalla infrastruktuurilla. Kyseessä on maamme sijainninkin takia Suomen näkökulmasta tärkeä sektori ja vielä ajankohtainenkin, kun miettii tämänhetkistä keskustelua esimerkiksi puolustuksesta ja sotilaallisesta liikkuvuudesta. Tavaroiden vapaa liikkuvuus on yksi EU:n perusvapauksista ja se, mistä kaikki loppujen lopuksi lähti.
Mitä odotat uudelta pestiltäsi?
Tehtävä on jo nyt ylittänyt odotukseni. Tämä on todella hieno paikka, jossa pääsee oppimaan ja tekemään. Saa nähdä EU-päätöksentekoa tietyn alueen kautta: on monisidosryhmätyöskentelyä ja vuorovaikuttamista eri instituutioissa - ei vain komissiossa, parlamentissa tai neuvostossa, vaan yhteistyötä tehdään monipuolisesti erilaisten suomalaisten ja eurooppalaisten tahojen kanssa. Se on mielestäni koko EU:n ydin. Se on hieno, joskin kaoottinen järjestelmä, jota tavallinen kansalainen ei ehkä täysin ymmärräkään. On hienoa päästä rakentamaan siltoja yrityselämän, Suomen elinkeinoelämän sekä EU-päätöksenteon välillä, ja tuoda suomalaisten ääntä kuuluviin.
Viimeaikaiset geopoliittiset jännitteet ja kriisi kriisin perään ovat pakottaneet EU:ta vauhdittamaan päätöksentekoaan. Kun olosuhteet, missä EU on tottunut toimimaan, murenevat ympäriltä, pakottaa se EU:ta mukautumaan ja hakemaan uutta paikkaansa. Geopoliittisten riskien realisoituminen vaatii myös yrityksiltä ajatusmallien ja toimintatapojen muuttamista. Yrityksillehän kaikkein tärkeintä toimivan liiketoiminnan kannalta on ennakoitavuus; kyky suunnitella toimintaansa, ja sitten Trumpin tariffien tai Venäjän sodan myötä tilanne muuttuu, ja investoinnit menevätkin kankkulan kaivoon. Se luo ja vaatii pakostakin resilienssiä.
Katriina Korhonen (s 2000) on Aalto-yliopistosta valmistunut KTM, joka on aiemmin työskennellyt EU-teemojen parissa Euroopan komission Suomen edustustossa Helsingissä. Lisäksi hän on suorittanut korkeakouluharjoittelun Suomen suurlähetystössä Wienissä sekä toiminut Aalto-yliopistossa yritysprojektin opiskelijatutkijana.
_________________________________
SINUA SAATTAISI MYÖS KIINNOSTAA:
Kim Väisänen: ”Akselin pitää kiertää nopeammin kuin vekselin”
