Kuntien omistamien jätehuoltoyhtiöiden laajentuva markkinatoiminta on herättänyt huolta koko Suomessa.
Alun perin kuntien jätehuollon turvaamiseen perustettuja yhtiöitä ei tulisi nähdä markkinatoimijoina, vaan julkisen palvelun tuottajina. Niiden tehtävänä on huolehtia kotitalouksien ympäristövastuullisesta ja toimivasta jätehuollosta omalla toimialueellaan.
Nyt yhä useampi kuntayhtiö on lähtenyt kilpailemaan yksityisten yritysten kanssa, mikä aiheuttaa merkittäviä ongelmia niin kilpailun, yritysten toimintaedellytysten kuin ympäristönkin näkökulmasta.
Kuntayhtiöillä epäreilu etumatka
Kuntayhtiöiden etulyöntiasema syntyy julkisesta rahoituksesta, kuntien takauksista ja verovaroin tuetuista toimintamahdollisuuksista, joita ne voivat hyödyntää markkinoilla. Tämä vääristää kilpailua ja hankaloittaa reilun ja tehokkaan markkinatoiminnan toteutumista. Yksityiset yritykset, jotka investoivat omaa pääomaa ja kantavat markkinariskejä, joutuvat kilpailemaan kuntayhtiöiden kanssa, joilla on käytössään julkisia tukimuotoja. Tällainen asetelma voi pitkällä aikavälillä johtaa markkinoiden keskittymiseen ja yksityisen sektorin heikkenemiseen – kehitykseen, joka ei palvele kuluttajia eikä ympäristöä.
Erityisen huolestuttavaa on, että kuntayhtiöiden toiminta laajenee usein oman toimialueen rajojen ulkopuolelle, jopa kansainvälisille markkinoille. Kuntayhtiöiden tehtävä on kuitenkin ensisijaisesti paikallisen jätehuollon ja ympäristönsuojelun turvaaminen, ei laajamittainen markkinatoiminta. Kansainvälinen laajentuminen voi viedä resursseja ja huomiota pois kuntayhtiöiden ydintehtävästä sekä herättää eettisiä ja hallinnollisia kysymyksiä julkisin varoin toimivien yhtiöiden toimimisesta erilaisissa toimintaympäristöissä ja lainsäädännöissä.
Lisäksi on huomioitava jätelain jätehierarkian keskeinen periaate: jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys ovat ensisijaisia tavoitteita, kun taas polttaminen ja loppusijoitus ovat vasta viimeisiä keinoja. Julkisten jätehuoltoyhtiöiden tulee olla tässä suunnannäyttäjiä ja panostaa vahvasti kierrätyksen ja jätteen synnyn ehkäisyn kehittämiseen. Liiallinen investoiminen menneinä vuosina esimerkiksi jätteenpolttolaitoksiin ei ole linjassa kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa, vaan voi johtaa ympäristökuormituksen kasvuun ja resurssien tehottomaan käyttöön.
Reilut markkinat ovat vastuullisuutta
Yksityisiä yrityksiä ohjaavat markkinat, joissa kilpailukyvyn edellytyksinä ovat vastuullisuus ja kustannustehokkuus. Kuntayhtiöillä, joilla on monopoliasema ja julkista tukea, ei ole samoja paineita tehostaa toimintaansa, mikä voi johtaa tehottomuuteen ja kasvaviin kustannuksiin. Tämä lisää kotitalouksien asumiskustannuksia ja heikentää jätehuollon kokonaistaloudellista ja ympäristöllistä tehokkuutta.
Kuntien omistamien jätehuoltoyhtiöiden tehtävänä tulee olla ensisijaisesti asukkaiden laadukkaiden, ympäristövastuullisten ja kustannustehokkaiden palveluiden turvaaminen. Julkisten toimijoiden on toimittava avoimesti, vastuullisesti ja jätehuoltolain tavoitteiden mukaisesti, jotta ne voivat säilyttää kuntalaisten luottamuksen ja edistää kestävää kehitystä. Suomen jätehuollon tulevaisuus ei saa perustua kilpailun vääristymiseen, kierrätyksen vähättelyyn eikä kuntayhtiöiden laajentumiseen markkinoille, joilla niiden kilpailuasema on epäoikeudenmukainen.
Vastuullisuuden, ympäristöystävällisyyden ja paikallisten palveluiden tulee olla jätehuollon kivijalka niin nyt kuin tulevaisuudessakin.
Lasse Kontiola
toimitusjohtaja
SKAL Ympäristö
